smekkleysa, tekijä sivustolla Mä päivänsäteen näin kerran pienen, se osui suoraan mun sydämeen

Avaruuksissa liitelen

Näin edellisenä yönä unta jossa tapasin ystäväni Kaupunkishamaanin. Minulla on niin kova ikävä häntä, kunpa saisin tavata hänet pian.
Näin myös unta Michael Bayn Transformers- elokuvista, taivaallisen kauniista maisemista, ja hyvin todentuntuista unta jossa isäni kyyditsi minut ja äitini autollaan Tampereelle. Olen nähnyt niin monta unta Tampereen keskustasta, että olen jo melkein unohtanut miltä se näyttää oikeasti.

Herättyäni kello oli jo yli keskipäivän. En ehtinyt novellinluku- ja neulepiiriin, eikä minulla ollut varaa matinealippuun, joten päätin että hengailisin kotona kunnes tulisi aika lähteä seurakunnan nuorteniltaan. Ja kyllähän minä tekemistä keksisin, ei siinä mitään.

Nousin, otin aamulääkkeet, peseydyin ja pukeuduin ja join kahvia. Aloin taas yskimään ja niistelemään nenääni; räkä alkaa aina virtaamaan heti kun nousen vuoteeltani.

Puuhastelin omiani, kirjoitin päiväkirjaani ja blogialustaani, siivosin kotiani ja neuloin peittotilkkua.
Siitä on pitkä aika kun olen viimeksi ollut sisällä kotonani monta tuntia päiväsaikaan, ja aidosti viihtynyt.

Päätin lähteä käymään toisiksi lähimmässä kirjastossa käyttääkseni nettiä. Kotiani lähin kirjasto on remontissa, ja toisiksi lähimmässä voi lainata läppärin kirjastokorttia käyttäen.
Kävin ensin lähimmässä kauppakeskuksessa katselemassa eri kauppoja, ja osallistuin Fortumin arvontaan; siinä saattoi voittaa viidensadan euron lahjakortin K- tai S-konsernin kauppoihin. Ajattelin ettei minulla ollut mitään menetettävää, viidelläsadalla eurolla saisi paljon ruokaa ja hygieniatuotteita.

Matkustin kirjastoon ja lainasin läppärin automaatista.
En viitsinyt päivittää blogejani, sen sijaan surffailin Tumblrissa ja Facebookissa.
Surffaillessani netissä minulla alkoi olla oudolla tavalla pakokauhuinen olo, aivan kuin minulla olisi ollut paniikkikohtaus. Sydäntäni kouristeli ja minusta tuntui aivan kuin jotain pahaa tulisi tapahtumaan.
Sairaudessani on se outo, tai oikeastaan hyvä, puoli että vaikka kuinka paha olo minulla olisi ja vaikka kuinka outoja ajatuksia minulle tulisi, tiedän heti että sehän on vain minun ongelmallinen aivokemiani.
Yksi sairauteni oireista on etukäteispelko siitä, että jotain kauhean pahaa tulee tapahtumaan päivän aikana. Mitään kauhean pahaa ei yleensä tapahdu, ja jos tapahtuu, minulla on sen verran positiivinen ja optimistinen ja samalla myös terveen looginen arkielämän asenne; vastoinkäymiset voi ratkaista helpolla.

Mietin menenkö sittenkään käymään kirkolla. Minulla oli vieläkin paniikkinen olo, ja busseja ja junia kulki harvoin.
Soitin äidilleni ja sovin että tulen käymään ex tempore hänen luonaan, hän sirkutti että saan tulla.

Kävelin vanhempieni kotiin, äiti otti minut vastaan. Isä oli pelaamassa salibandya.
Otin muutaman rauhoittavan, join kahvia ja appelsiinimehua, söin salmiakkisuklaavohveleita, Herrasväen pikkuleipiä, cashew- pähkinöitä, pisaratomaatteja, ja tummia viinirypäleitä. Katselin televisiosta kokkiohjelmia äitini kanssa.

Harjasin hampaani sillä varahammasharjalla jota pidän vanhempieni luona, ja heitin sen samalla roskikseen sillä sen harjakset ovat alkaneet jo hapsottamaan ja olin muutenkin siirtänyt keuhkoputkentulehdus- pöpöni siihen.

Oloni alkoi käymään raukeaksi. Päätin lähteä kotiin kävellen, jotta minulla olisi aikaa rauhoittua.
Kumma kyllä, minulle ei tullut hengenahdistusta tai yskää vaikka kävelinkin aika reippaasti. Luulen että voin mennä kuntosalille lauantaina, ihan vain kokeillakseni kepillä tulta, että voinko jo alkaa treenaamaan.
Eikä minulle myöskään tullut paniikkia tai ahdistusta, oli vain mukavaa katsella laskevaa aurinkoa ja nauttia raittiista ilmasta.

Olisin halunnut käydä vielä ostarilla, mutta kello oli melkein kahdeksan illalla ja siihen mennessä kaikki minikaupat kuten vaate-, koru-, ja kirjakaupat ovat jo suljettu. Kävin supermarketissa katselemassa lahjapaperirullia ja onnittelukortteja.

Palasin kotiin ja keitin kupin kahvia. Join sen maidolla, ja laskin että minun pitää odottaa varttia yli kymmeneen asti kunnes otan antibiootit.

Minulla on ollut hieman outo tunne viime aikoina, aivan kuin kaikki tavallinen ja arkinen olisi kadonnut. Vaikka sekin on vain se ongelmallisen aivokemiani aiheuttama tunne, eikä minulla ole myöskään ollut hälyttävän pahaa oloa.

Huomenna on kiireinen päivä; pitää nousta sopivan aikaisin ja alkaa siivoamaan heti aamusta, ja pitää myös pestä hiukset sillä olen menossa kampaajalle.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään puoliltapäivin, sen jälkeen menen kampaajalle leikauttamaan tukkani takatukasta polkkatukaksi, ja tasoittamaan latvojani.
Sitten menen käymään äitini luona, sen jälkeen voisin käydä jossain museossa.
Saan huomenna takuueläkkeeni, sellaiset 131 euroa, joista sata euroa menee vuokrarästien maksuun. Loppurahat menevät kampaajalle, onneksi saan ns. opiskelija- alennusta eli kun kampaajaksi opiskeleva leikkaa tukkani, maksan vain puolet normaalista hinnasta. Jos rahaa jää jäljelle, ostan varmaan ruokaa tai hygieniatuotteita.
Täytyy myös muistaa lähettää nimipäiväkortti yhdelle ystävälle, viedä vanha päiväkirja kellarikomeroon, ja viedä yksi lasku sossuun.

Rohisevaiset keuhkot

Viime yönä en saanut nukutuksi, sillä minulla oli niin paljon puuhattavaa. Lopulta päätin vain sammuttaa valot, laittaa pään tyynyyn ja silmät kiinni, ja sitten nukahdinkin tuota pikaa vaikka aluksi olin vielä levoton. Täytyy kokeilla tuota kikkakolmosta useammin.
Näin puolinukuksissa unta jossa olin paikallisessa kirjastossa, se oli ikään kuin raunioitunut ja muistutti aivan kummituskartanoa. Minua alkoi pelottamaan, ja päätin vain avata silmäni, niin selvisin siitä unesta.
Näin myös unta jossa olin avioliitossa Roger Delgadon kanssa.

Heräsin aikaisin tänä aamuna ja päätin nousta ennen kello viittä, kun en viitsinyt enää nukkua.
Otin aamulääkkeeni ja peseydyin. En harjannut hampaitani, etten siirtäisi flunssapöpöjäni hammasharjaani. Harjasin kuitenkin hammasvälini, ja purskutin suuvedellä. Laitoin Bevitaa rohtuneisiin sieraimiini.
Pukeuduin ja laitoin korun kaulaani, ja join aamukahvini.

Puuhastelin niitä näitä, kirjoitin ja luin ja neuloin ja siivosin ja etsin tavaraa jota lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Löysin aika paljon tavaraa, vien molemmat kassit kuun viimeisenä päivänä Fidan keräyslootaan. Olen ottanut tavakseni etsiä joka siivouksen yhteydessä poislahjoitettavaa tavaraa, ja viedä kassit kuun viimeisenä päivänä joko UFF:in, Fidan, tai Pelastusarmeijan keräyslootaan.

Päätin että menisin terveyskeskukseen heti kun se aukeaa. Aion ottaa selvää, mikä on syynä jo kaksi kuukautta kestäneeseen flunssaani.

Lähdin hieman etuajassa, olin terveyskeskuksessa juuri ennen avaamista. Menin ”hoidontarpeen arviointiin”, sain viidennen vuoronumeron, ei kestänyt kauaa ennen kuin tuli minun vuoroni.
Hoitaja kuunteli huolenaiheitani, ja laittoi minut jonoon päivystävälle lääkärille. Sinne jouduin odottamaan puolitoista tuntia, sitten tuli minun vuoroni. Ensin kuulutettiin jotakuta jolla oli sama sukunimi kuin minulla, mutta hän oli joku vanhus joka oli tulossa diabetes- jalkahoitoon.

Lääkäri kuunteli rohisevia keuhkojani stetoskoopilla, ja diagnosoi yskimäni räkäpaakut. Minulla on kuulemma keuhkoputken tulehdus.
En älynnyt hakea apua aiemmin, sillä luulin sen olevan tavallinen kausiflunssa, eikä minulla ollut ihan niin hälyttävän pahaa oloa että olisin tuntenut tarvitsevani lääkärin apua.
Joka tapauksessa, lääkäri kirjoitti minulle reseptin antibiootteja varten ja neuvoi ottamaan yhden päivässä kymmenen päivän ajan.

Palasin kotiin kirjoittamaan blogiani ja juomaan kahvia.
Soitin suosikkikampaajalleni, ja sovin ajan tämän viikon perjantaille klo 13. Tilasin hiusten lyhennyksen (ajelin viime joulun alla pääni kaljuksi eikä sille olla sen jälkeen tehty mitään, ja minulle on kasvanut tamperelainen takatukka) ja latvojen tasoituksen oppilastyönä, niin saan puolet hinnasta alennusta.

Päätin lähteä käymään kirjastossa. Matkustin vanhempieni kotikaupunkiin, ja menin paikalliseen kirjastoon. Siellä oli töissä yksi mukava työntekijä, joka oli aiemmin ollut samassa kirjastossa missä olin ollut työharjoittelussa viime vuosikymmenellä.

Päivitin blogejani ja surffailin Tumblrissa ja Facebookissa, ja sitten lähdin käymään NiceHeartsissa. Matkustin itään, ja sain tietää että NiceHeartsissa pitää osallistua eri harrasteryhmiin, sinne ei voi tulla vain hengailemaan niin kuin Tyttöjen Talolle Helsingissä.

Tapasin Odessan juna- asemalla, hän oli menossa hammaslääkärille. Hänellä oli kaunista violettia luomiväriä joka sopi hänelle hyvin. Juttelimme niitä näitä ajankuluksi, Odessa kertoi että hänestä on tullut täti jo toisen kerran.

Matkustin takaisin kotiin. Aloitin uuden päiväkirjan, söin lounasta ja join hieman kahvia.

Olin juuri karsimassa tiedostoja läppärilläni, kun äitini soitti minulle. Sovimme että tapaisimme piakkoin ostarilla, hän antaisi minulle kuukausirahan.

Lähdin saman tien tapaamaan häntä. Annoin hänelle yhden neulomani peittotilkun, äiti oli kovin mielissään. Hän antoi minulle 60 euroa.

Kävin apteekissa ostamassa antibiootteja. Se farmaseutti joka palveli minua oli suosikkini, hän on aina niin kiltti ja ystävällinen.
Hän neuvoi ottamaan antibiootit ruuan kanssa, ja välttämään maitotuotteita sillä ne heikentävät lääkkeen tehoa, eli minun pitää olla syömättä ja juomatta maitotuotteita kaksi tuntia ennen ja jälkeen lääkkeiden oton. Ostin samalla uuden satsin yhtä vakituista reseptilääkettäni.
Ostin myös mineraalivettä sisältävää geelimäistä Vichy- kasvoseerumia, toivottavasti se saa ihoni hehkumaan ruusuisena. Olin nähnyt siitä mainoksen, kun olin Pinkin luona yökylässä.

Kävin paperitarvikekaupassa ostamassa pari lahjaa ystävälleni Zoyalle. Sitten menin supermarkettiin ostamaan gefilus- jugurttijuomashotteja (eli niitä jotka on tarkoitettu tukemaan suoliston luonnollista bakteerikantaa), hedelmä-vihannessoseshotteja (eli niitä jotka on tarkoitettu tukemaan kasvisten päivittäistä saantia), ja kaksi tölkkiä maitoa.
Tulin tässä tuumineeksi että joudun varmaan pakolliselle vegaaniruokavaliolle, sillä kuten edellä mainittu, maitotuotteet heikentävät antibiootin tehoa ja minua neuvottiin ottamaan lääkkeenu 2 tuntia ennen / jälkeen maitotuotteiden nauttimisen. Ihan hyvä haaste sinällään. Siinä samaan syssyyn tulee varmaan vähennettyä loputonta kahvin litkimistä, sillä juon kahvini aina maidolla. Tulee väkisinkin mietittyä ravinnon terveyttä.

Palattuani kotiin laitoin sitä kasvoseerumia ja sitten laitoin kasvovoidetta päälle, join yhden jugurttishotin, laitoin älypuhelimeni lataukseen, ja paketoin Zoyan lahjat.

Myöhemmin päivällä lähdin uudestaan liikkeelle. Kävin kirjastossa palauttamassa pari kirjaa, sitten matkustin Helsinkiin ja menin kirjastoon neulepiiriin.
Totta puhuen, minua ei kiinnostanut neulominen ja novellit, menin heti tietokoneelle surffailemaan netissä. Olen iloinen että menin, minulla oli hauskaa.

En huomannutkaan että tuli pian myöhä. Matkustin keskustaan ja kävin Mäkkärissä ostamassa ranskiksia noin niin kuin verensokeria kohottomaan. Matkustin kotiin, otin iltalääkkeeni ja antibioottini.

En jaksanut peseytyä, mutta laitoin muutaman tipan Vichy- seerumia kasvoilleni ja siihen päälle Garnier- kasvovoidetta. Olisi varmaan pitänyt laittaa vain yksi tippa, ja odottaa sen kuivumista ennen kuin laitoin kasvovoidetta.

Ulkona on ollut pilvistä ja hieman tihkusadetta. On myös aika viileää, hengitys höyryää ilmassa. Syksyn värejä on siellä täällä, mutta vihreää on vielä paljon.

On psyykkisesti hyvä olo, mutta fyysisesti outo. Käsivarsieni iho kutiaa aina samasta kohtaa, olkavarren lihakset tuntuvat jäykiltä ja kuumottavilta, ja kyynärtaipeita särkee. Paha olo siis rajoittuu käsivarsiini. Toivottavasti voin huomenna paremmin.

Maanantainen sää

Eilisiltana söin kokonaisen pakkauksen ylellistä suklaajäätelöä. Kun selvisin sokerihumalasta, minulle tuli niin paha mieli että teki mieli suorastaan puhjeta huutoitkuun. En kuitenkaan puhjennut, mutta en myöskään ymmärtänyt miksi minulle tulee aina paha mieli erityisesti silloin kun olen mennyt petiini syömään herkkuja. Senhän pitäisi olla arkielämän tähtihetkiä.

En muista nähneeni unia edellisenä yönä, mutta sen muistan että heräsin aamulla puoli neljältä pirteänä kuin peipponen. Nousin ja otin aamulääkkeet, ja sitten minua alkoi taas väsyttämään joten menin takaisin nukkumaan.
Älypuhelimeni herätti minut, nousin ja pukeuduin ja läpsyttelin hieman aloe vera- mähteriä naamalleni. Sitten minun pitikin jo lähteä, minulla oli kello yhdeltätoista varattu aika lääkärille.

Ulkona satoi, ja sataa vieläkin.
Molemmissa korvakäytävissäni oli korvavahatulppa viime tiistain migreenikohtauksen jälkeen, se huuhdeltiin pois. Lääkäri kertoi minulle samalla että minulla on huomenna kello puoli kymmeneltä tapaaminen omalääkärini kanssa, hän kirjoittaa lausunnon edunvalvontaa varten.
En ymmärrä miksi lääkärit sopivat tapaamisen aina mahdollisimman aikaisin. No jaa, toivotaan että muistan ottaa lekrun kanssa puheeksi kutisevan päänahkani ja kroonisesti hilseilevän nenänalusihoni.

En viitsinyt palata kotiin, joten matkustin junalla Helsinkiin ja sieltä bussilla Helmi- talolle.
Tarjouduin käymään lähikaupassa ostamassa maitoa kahvinjuontia varten.

Join kahvia kunnes aloin höperehtimään, surffailin netissä kunnes kyllästyin, ja sitten minulle tulikin jo nälkä. Olisin halunnut käydä vielä Amos Andersonin taidemuseossa, mutta päätin mennä kotiin nostamaan verensokeria.

Matkustin junalla kotiin. Minulle oli tullut postissa ilmoitus kirjatusta kirjeestä.
Lämmitin uunissa pakasteranskiksia ja söin ne. Sen jälkeen minulla oli vielä kummallisempi olo, menin vähän väliä sekunnin murto- osaksi sekä fyysisesti että psyykkisesti turraksi, ja sitten palasin ennalleni.

Kävin pikaisessa suihkussa, sitten kävin postissa hakemassa kirjeeni. Siinä oli se söpö tarra, jonka olin tilannut Etsystä.

Kotiin palattuani jynssäsin vessanpöntön puhtaaksi. Enää pitää imuroida ja mopata lattia, pyyhkiä pöydät ja tasot ja hyllyt, tomuttaa koriste- esineet, ottaa pyykit pois kuivaustelineestä ja viikata ne ja asetella kaappiin.

Huomasin että kuukautiseni alkoivat yllättäen, tarkoitan siinä mielessä ettei minulla ole ollut kärttyisää oloa tai muita PMS- oireita jotka yleensä ennakoivat verenvuodon alkua. Sekin on merkki siitä, että minulla menee yhä vain paremmin elämässä.

Siistin hieman asuntoani, siirsin muutaman kuvan muistitikulleni, ja laitoin juustomakaronia illalliseksi. Noudatin myös Kon Marin neuvoja, ja etsin kamaa joista voisin luopua.

Päivittelen tässä vielä illan mittaan, sitten minun pitää mennä nukkumaan sillä huomenna on aikainen herätys.
Pitää kiirettä heti aamusta alkaen; saan viikkorahat, ja uusin Spotify Premium-, Netflix-, ja Microsoft Word- tilauksen. Sen jälkeen hankin itselleni DeviantART Core- tilin kolmeksi kuukaudeksi.
Minulla on tapaaminen omalääkärin kanssa puoli kymmeneltä, kuten mainitsin. Ajattelin kysyä samalla, voinko käyttää Bemetson- voidetta nenänalusihottumani ja kutisevan päänahkani hoitoon.
Sen jälkeen menen äitini luokse kahvittelemaan, hän antaa minulle myös rahaa noin niin kuin taloustueksi. Aion varmaan ostaa lisää reseptilääkkeitä, ja loppurahat pitää säästää keskiviikkoa varten; menen silloin leffaan Mireten kanssa, menemme katsomaan elokuvan The Mummy Helsinkiin.
Puoli kolmelta iltapäivällä HoivaOnni- työntekijäni käy luonani poikkeuksellisesti, koska normaalisti hän käy perjantaisin. Aion tiskata astiat ja silittää pyykit.
Sen jälkeen menen käymään diakoniatoimiston päivystyksessä, ja sen jälkeen menen Myöhiksen nuorten ryhmään.

Suunnitelmani tälle viikolle

13. kesäkuuta, tiistai:
Saan välitystililtä viikkorahat. Aion uusia Netflix-, Spotify Premium-, ja Microsoft Word- tilauxet, ja sen jälkeen hankkia izelleni kolmexi kuukaudexi maxetun DeviantART- tilin.
Minulla on tapaaminen omalääkärini kanssa terveyskeskuxessa puoli kymmeneltä. Hän kirjoittaa minusta lausunnon, jotta saan edunvalvojan. Aion samalla pyytää jotain lääkevoidetta päänahkani ja nenänalusihoni hoitoon.
Keskipäivän jälkeen menen äitini luoxe kahvittelemaan, hän antaa minulla hieman talousrahoja. Aion ostaa reseptilääkkeitä.
HoivaOnni- työntekijäni tulee luoxeni puoli kahdelta iltapäivällä. Aion tiskata astiat ja silittää pyykit.
Menen käymään diakoniatoimistossa, sen jälkeen menen Myöhätuulen nuortenryhmään.

14. kesäkuuta, keskiviikko:
Menen käymään idässä Helmi- talossa, sen jälkeen menen Mireten kanssa leffaan kazomaan elokuvan The Mummy.

15. kesäkuuta, torstai:
Äiti antaa minulle puolet kuukausirahoista, aion käyttää ne hygieniatuotteiden hamstraamiseen.
Illalla käyn Sederholmin talon museossa, ja sitten Luonnontieteellisessä museossa.

16. kesäkuuta, perjantai:
Aion hoitaa perinteiset kotityöt; viedä roskat kierrätyxeen, vaihtaa pyyhkeet ja ottaa lakanat pois sängystä ja pestä ne, viedä peiton ja tyynyn ja patjan parvekkeelle tuulettumaan, ja jynssätä vessanpöntön.
Käyn äitini luona kahvittelemassa. Sen jälkeen käyn Kansallismuseossa.

17. kesäkuuta, lauantai:
Jatkan siivoamista, ja käyn Helsingin taidemuseossa.

18. kesäkuuta, sunnuntai:
Käyn vanhempieni kotona, ja sitten Kiasmassa.

Nukuin viime yön aika huonosti, vaikka olin muistanut ottaa iltalääkkeeni. Minulle tuli tunne siitä että teki mieli syödä jotain suolaista, ja surffailla netissä, mutten halunnut häiritä äitiäni. Kuten mainitsin aiemmin, olin yökylässä vanhempieni kotona.

Näin unta jossa katsoin vanhoja Doctor Who– jaksoja. Unessa kaikki Gallifrey- planeetan asukkaat muuttuivat Mestarin juonen ansiosta samannäköisiksi kuin yksi Mestarin näyttelijä, Peter Pratt, joka näytteli Mestaria vahvasti maskeerattuna mädäntyneeksi ruumiiksi.
Unessa Dalekit hyökkäsivät kyseiselle planeetalle, ja söivät kuolleita lintuja. Se pelotti minua, vaikka Dalekit nyt eivät ole kovinkaan pelottavia.

Nousin kello seitsemältä aamulla ja menin katsomaan mitä äitini puuhailee, hän luki päivän sanomalehteä. Sanoin hänelle että aion nousta jo, sillä en saa enempää unta. Hän sanoi että okei.

Otin aamulääkkeet, harjasin hampaani, pesin kasvoni, rasvasin ihoni Aqualanilla, pukeuduin, ja nautin aamiaiseksi kaurapuuroa, kahvia, ja hiukan hedelmiä.

Ulkona oli sateisen näköistä. Ihan hyvä että välillä sataa, ilma raikastuu ja luonto kukkii.

Tarkistin Spotifyn kautta suositukset, ja huomasin että Kitkerät Neitsyet ovat julkaisseet uuden albumin, Akanasta tulee jyvä. Ihanaa!

Korvani olivat vieläkin tukossa, vasen korva puolittain ja oikea korva kokonaan.
Päätin että lähtisin samalla ovenavauksella äitini kanssa, matkustaisin bussilla kotiin, veisin matkalaukkuni kämpilleni, ja sitten kävisin terveyskeskuksessa tarkistuttamassa mikä korvissani on vialla.

Aamupäivän mittaan join kahvia, kirjoitin päiväkirjaani, surffailin netissä, ja autoin äitiäni viemään roskat kierrätykseen.

Myöhemmin päivällä lähdin omaan kotiini. Pakkasin kamppeeni ja romppeeni, halasin äitiä ja sanoin että tulen taas huomenna käymään.

Matkustin bussilla kotiin, laitoin matkatavarani paikoilleen, ja vaihdoin vaatteet.

Lähdin käymään terveyskeskuksessa. Jonotusnumeroni oli 43, ja minun edelläni oli 11 vuoroa.
Suvicita soitti minulle ja kertoi että hän on tänään menossa tapaamaan Eleclyaa hänen uudessa kodissaan. Soitin Miretelle ja sovimme yhdessä että menisimme kolmisteen.

Soitin myös Jipelle, paikallisen kirkon diakoniatyöntekijälle kysyäkseni järjestetäänkö seurakunnan nuortenryhmiä enää. Ne ovat kuulemma nyt kesätauolla, mutta alkavat taas syksyllä; ja että voin osallistua sinne vaikka olenkin jo 28- vuotias.
Soitin myös vakio- ompelimooni, ja sovin ompelijan vaimon kanssa että maksaisin korjatut Dirndl- mekkoni 22. päivä. Pahoittelin sitä että maksaminen venyy, vetosin pienituloisuuteeni ja siihen että yleensä maksan kaikki ompelutyöt viimeistä penniä myöten vaikka pitkän ajan päästä. Hän sanoi ymmärtävänsä tilanteeni, ja että oli hyvä että ilmoitin.

Kun minun vuoroni tuli, hoitaja kurkkasi korviini valosondilla ja kommentoi että molemmat korvakäytäväni ovat tukossa vaikusta. Hän neuvoi ostamaan apteekista korvatippoja, laittamaan niitä sekä lauantaina ja sunnuntaina molempiin korvakäytäviin, ja tulemaan maanantaina klo 11:00 lääkärille korvahuuhteluun. Asia selvä.
Kysyin voinko samalla varata ajan hammaslääkärille, hän sanoi että se pitää varata erikseen.

Kävin samalla sossussa viemässä pari laskua. Sitten menin apteekkiin ostamaan halvimpia korvatippoja.

Kävin Citymarketissa ja mietin mitä ostaisin, päätin ostaa vain yhden smoothien ja palata kotiin. Alan olla Innocent- terveyssmoothieisiin yhtä koukussa kuin Frezza Mocca- jääkahvijuomaan aikoinaan. Onneksi pääsin jälkimmäisestä yli.
Olin hieman allapäin.

Perillä kotona puuhastelin kaikenlaista; neuloin peittotilkkuja, teippasin kuvia seinille, kuuntelin musiikkia, kirjoitin päiväkirjaa, leikkasin kynteni, jaoin molemmat dosettini.

Myöhemmin Suvicita tuli luokseni, menimme yhdessä tapaamaan Miretteä joka odotti meitä kauppakeskuksessa. Kävimme lähimarketissa, minä ostin purtilon salmiakkivanukasta, creme brulee- vanukasta, ja suklaavanukasta jossa oli kermavaahtoa päällä. Ostin myös punaista maitoa Eleclyalle kun hän oli sitä nätisti pyytänyt ostamaan, ja itselleni kauralla täytettyjä karjalanpiirakoita noin niin kuin verensokeria nostamaan.

Suvicita kyyditsi meidät autollaan Eleclyan kotiin. Kuinkas ollakaan, Eleclya ei ollut vielä kotona, joten istuimme rappukäytävässä. Myöhemmin Eleclya saapui Odessan kanssa.

Meillä oli hauskaa yhdessä, myöhemmin päivällä menimme käymään Odessan luona. Hän asui ihan viereisessä kerrostalossa, siellä oli kans hauskaa.

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi minut ja Mireten juna- asemalle. Onneksi meidän molempien junat lähtivät samalta laiturilta; Mirette matkusti Helsinkiin, minä kehärataa pitkin.

Perillä kotopuolessa olin harvinaisen hyvällä tuulella kuunneltuani musiikkia koko matkan ajan, nyt kun minulla on hyvät kuulokkeetkin.
Päätin että jatkossa kuuntelisin aina musiikkia lähdettyäni ovesta ulos; silloin minulla ei ole aikaa kuunnella harhoja, eikä ärsyttävää meteliä, olen hyvällä tuulella, pystyn keskittymään. Eikä musiikki ole koskaan niin kovalla että vaurioittaisin kuuloani, tai etten kuulisi kenenkään puhetta tai vaikka auton tööttäystä. Ja parasta on se että kun minulla on näkyvästi kuulokkeet, ahdistelijat jättävät minut rauhaan.

Kävin supermarketissa ostamassa kolmen millin neulepuikot, niin voin paremmin neuloa peittotilkkuja. Olen ottanut osaa tällaiseen projektiin jossa neulotaan tilkkuja, joista ommellaan peittoja, jotka lahjoitetaan viluisille onnettomille.

Perillä kotona nautin hieman keittoa illalliseksi, ja otin iltalääkkeeni.

Huomenna aion heti ensi töikseni vaihtaa pyyhkeet, pestä ne lakanoiden kanssa, ja laittaa puhtaat lakanat omaan sänkyyni. Täytyy myös viedä roskat, silittää pyykit, ja tiskata astiat.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään varttia vaille kello yksi iltapäivällä. Sen jälkeen menen käymään äitini luona, sen jälkeen menen käymään Kiasmassa.

Eilen sain viikkorahani. Kävin ostamassa ruokaa lähimmästä supermarketista; minun oli tarkoitus ostaa kahdeksan keittoannosta ja kahdeksan kolmen ruokalajin ateria- annosta, mutta niitä ei ollut jäljellä. Ostin vain kaksi keittoa, ja päätin että ostaisin loput toisesta marketista saatuani äidiltä viikkorahan.
Kävin myös kirjakaupassa ostamassa kaksi taikamustekynää; yksi violetti ja yksi vihreä.

Minulla oli aamusta alkaen ollut pää kipeä. Kotiin palattuani söin vain yhden tomaatin, ja oksensin muutaman kerran kunnes ulos ei tullut kuin mahanesteitä. Illan mittaan sain kuitenkin iltalääkkeet otettua. Kävin myös muutamassa lämmittelysuihkussa tasoittaakseni oloani.

Tänä aamuna vointini oli parempi, tosin oikeanpuoleinen korvani oli tukossa ja vasemmanpuoleinen tuntuu olevan puolittain tukossa.

Minna, yksi Helmi- talon työntekijöistä, soitti minulle ja kertoi ettei voikaan tulla käymään, sillä hänellä on vähän kiireistä. No jees, ehkä tapaamme myöhemmin.

Myöhemmin päivällä minä ja Mirette lähdimme yhdessä ulos, Mirette lähti omaan kotiinsa ja minä lähdin yökylään vanhempieni luo. Isäni ja veljeni ovat lomailemassa Amerikassa, ja äiti oli sanonut että voin tulla yhdeksi yöksi kyläilemään.

Olin pakannut vain tärkeimmät tavarat; läppäri, vaihtovaatteet, deodorantti, ja pumppupullollinen perusvoidetta. Minulla on aina mukanani päiväkirja ja taikamustekyniä, sekä kahdeksi viikoksi täytetty varadosetti. Säilytän myös vanhempieni luona hammasharjaa.

Matkustin bussilla vanhempieni kotiin. Perillä join kahvia ja söin mitä keittiöstä löytyi, sitten lähdimme yhdessä Jumboon etsimään äidille kesävaatteita. Kävimme ostamassa jäätelöt, minä sain suklaapehmiksen joka on pitkäaikainen suosikkini. Sitten kävimme ruokakaupassa.

Kotiin palattuamme kävin pikaisessa suihkussa, lämmitin tomaatti- vuohenjuustokeittoa päivälliseksi, join kahvia, menin hetkeksi pihalle istumaan ja kirjoittamaan päiväkirjaa.
On suorastaan ihastuttavaa katsoa kuinka hienoksi käsialani on kehittynyt, varsinkin kun kirjoitan taikamustekynällä.

Kävimme äidin kanssa uudelleen samassa ruokakaupassa jossa olimme aiemmin päivällä, jotta saisimme raitista ilmaa, liikuntaa, sekä lisää ruokaa.

Perillä kotikotona äiti keitti neljän viljan puuroa illalliseksi. Se maistui tavattoman hyvältä voisilmän kanssa.

Kello yhdeksän aikaan otin iltalääkkeeni, harjasin hampaani, peseydyin, rasvasin ihoni, puin yöpaidan päälle, laitoin puhtaat lakanat sänkyyn, ja päivitin blogejani.

Huomenna menen heti aamiaisen jälkeen kotiini. Käyn paikallisessa terveyskeskuksessa tarkistuttamassa korvani, jos ne siis ovat vielä silloinkin tukossa.
Menen Lappariin tapaamaan Mellaa, sen jälkeen taidan mennä johonkin taidemuseoon.

Mirette oli viime viikonloppuna yökylässä luonani, hän meni Riksun kanssa Louhela Jam- puistokonserttiin.
Hän nukkui sohvalla, ja minä nukuin sohvasängyllä.

Nousin aamulla joskus ennen puoli yhtätoista, puuhastelin omiani, ja sitten menin takaisin sohvasänkyyn nukkumaan.

Nukuin hyvin sikeästi, minusta tuntui että voisin huoletta nukkua koko loppupäivän vaikka olin tehnyt jo suunnitelmia.
Näin unta jossa kasvatin neliapiloita kukkaruukuissa, ja annoin ne ystävilleni. Toisessa unessa kävelin rantakivikkoa pitkin jossain päin Helsinkiä, ja kaahasin avoautolla toisella puolella Helsinkiä. Näin myös unta Kiseleffin talosta.
Näin myös pakollisen fandom- aiheisen seksiunen jossa John Simmin näyttelemä Mestari vietteli River Songin ja harrasti hänen kanssaan seksiä 11. Tohtorin edessä.

Näin myös hyvin todentuntuista unta jossa löysin sohvasängyn (eli sen sängyn jonka päällä makasin) alta sellaisia ihania limaisia viinikumikarkkeja, joita ostin joskus ruotsinlaivalta.

Saatuani itseni nousemaan minulla oli niin rönttöinen olo, että tunsin olevani selvästi pitkän, kuuman suihkun tarpeessa, olin ollut jo pitkän aikaa. Oloni oli kuitenkin niin unesta raskas, etten jaksanut tehdä mitään.
Otin aamulääkkeet, peseydyin pikaisesti, ja puin päälleni housut ja My Little Pony– teepaidan.

Minä ja Mirette lähdimme saman tien menemään.
Ulkona oli viileää, sataa tihuutti vettä.
Kävimme lähimmässä ruokakaupassa ostamassa mansikka-vaniljaviinereitä, sinihomejuustociabattaa, ja kaksi Innocent- smoothieta.

Matkustimme junalla Helsinkiin, ja sitten bussilla lähemmäksi Helmi- taloa. Hetken jo pelkäsin että olin hukannut matkakorttini, mutta se löytyikin hupparini taskusta.
Helmi- talo olikin piakkoin menossa kiinni. Ehdin juoda pari kuppia kahvia samalla kun Mirette täytteli sanaristikkoa.

Lähdettyämme talosta Mirette otti valokuvia pihalla kasvavista kukista. Pihalla kasvoi myös kirsikkapuu, sen kukat tuoksuivat lumoaville.
Matkustimme ratikalla keskustaan, ja menimme Amos Andersonin taidemuseoon.
Museossa on parhaillaan Generation 2017– näyttely, jonka aiheena on nuoret taiteilijat.
Olin ihmeissäni siitä kuinka osa heistä oli 17 – 20 vuotta vanhoja, ja heidän teoksensa olivat kerrassaan upeita ja mahtavia. Suosikkini oli vajaan metrin mittainen räsynukke, joka esittää brittinäyttelijä Benedict Cumberbatchia Sherlock Holmesin roolissa, siinä kohtauksessa missä hän on Buckinghamin palatsissa valkoiseen lakanaan kääriytyneenä.

Amos Andersonin taidemuseosta jatkoimme Kiseleffin taloon. Olin ehdottanut että kävisimme kyseisessä talossa, olin nähnyt siitä edellisenä yönä unta.
Kävimme yhdessä Ciao Cafe- kahvilassa. Mirette tilasi Nutella- jäätelöä. Tein päivän hyvän työn kun tarjoilija pudotti vahingossa muovisen astian kantaessaan liian paljon tavaraa, nostin sen ja ojensin sen hänelle.

Matkustimme metrolla keskustaan, sieltä junalla omaan kotipuoleeni. Kävimme Flying Tiger- kaupassa josta Mirette osti muutaman pullon persikanmakuista jääteetä, ja minulle pullon kaakaota.

Perillä kotona kävin pikaisessa suihkussa, tiskasin astiat, vein roskat, pesin koneellisen pyykkiä, lämmitin röstiperunoita uunissa.

Bingwhiini

Viime viikonlopun aikana olen neulonut, tehnyt kotitöitä ja katsellut Netflixiltä Doctor Who– televisiosarjan niitä jaksoja joissa selitetään professori River Songin alkuperää. Siitä on pitkä aika kun katsoin kyseiset jaksot, joten minun pitää katsoa niitä uudelleen pysyäkseni juonessa mukana.
Olisi myös ihan jees jos Netflix lisäisi kyseisen TV- sarjan tuotantokaudet 1 – 4 eli ne joissa esiintyvät 9. ja 10. Tohtori, ja siihen vielä 10. tuotantokauden jossa on 12. Tohtorin ohella Bill Potts ja Missy.
Ihme juttu, että naispuolista Tohtoria on vastustettu, mutta Missyyn on suhtauduttu ihailevasti vaikka hän oli aiemmissa regeneraatioissaan miespuolinen.
Minua naurattaa vieläkin, kun muistelen 9. tuotantokauden valkoihoista Aikalordia josta tuli seuraavassa regeneraatiossaan tummaihoinen Aikaleidi, ja hänen ensimmäinen kommenttinsa oli ”Hyvänen aika, miten te miehet oikein pärjäätte kaiken sen egon kanssa?”

Valvoin torstain ja perjantain välisen yön siivoten kotiani, ja etsien tavaroita joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Tulevan päivän aikana kävin tapaamassa äitiäni, sitten kävin ostamassa maitoa ja ruisleipää. Kotona pesin kaksi koneellista pyykkiä, tiskasin astiat ja silitin pyykit.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä näin unta jossa olin allapäin, ja 11. Tohtori lohdutti minua. Se vain syvensi kokemaani rakkautta häntä kohtaan.
Lauantaina kävin Moniäänisten ryhmässä ja Tennispalatsin taidemuseon työpajassa.
Sunnuntaina kävin tapaamassa vanhempiani, äiti ja isä ja isoveljeni olivat kaikki paikalla.
Sain äidiltä loput kuukausirahasta, olisin ostanut Forumin Cubus- myymälästä uuden t- paidan mutta pikkukaupat olivat menneet jo kiinni.
Onneksi Citymarketissa oli alennusmyynnit. Ostin alushousut, putelin eukalyptuksentuoksuista Fairy- tiskiainetta, kolme pakettia laastareita, ja paketin kahvia.

Ihan vain joutessani valvoin koko edellisen yön. Neuloin tilkkutäkkitilkkuja ja surffailin Tumblrissa, ja olin ihan hyvällä mielellä.
Aamusella kävin suihkussa ja otin aamulääkkeeni.

Sain tänään takuueläkkeeni. Olisin halunnut tilata CDON- nettikaupasta uuden Anna & Elsa– selkärepun ja kaksi kirjaa; ruotsinkielisen käännöksen Jerry Spinellin kirjasta Tähtityttö, ja Ulf Nilssonin kirjan Goodbye, Mr. Muffin joka kertoo vanhan marsuherran viimeisistä elonpäivistä. Joka tapauksessa nettiyhteyteni sanoi itsensä irti juuri silloin kun olin aikeissa siirtyä kassalle, joten tilasin ne älypuhelimellani.
Tilasin myös Etsy.com- nettikaupasta tarran, onnittelukortin, ja kangaskassin. Olen päättänyt tilata yhden tuotteen joka keskiviikko, ja kolme tuotetta joka takuueläkepäivänä.

Lähdin käymään Myyrmannissa ostamassa uudet Sloggi- alushousut, jotka olivat tarjouksessa, viisi euroa tsipale. Ostin myös suklaakeksejä ja kirsikkatomaatteja noin niin kuin verensokeria tasoittamaan.

Menin kotiin katsomaan Cats– musikaalia DVD:ltä, sen jälkeen lähdin käymään terveyskeskuksessa.
Jonotin noin kolme varttia, siinähän se aika kului mukavasti neuloskellen. Kun minun vuoroni tuli, selitin hoitajalle että haluan varata ajan allergiatesteihin. Hoitaja siihen vastasi, että allergiatestejä tehdään nykyään ainoastaan syksyisin.
No jaa, syksyllä sitten.

Palasin kotiin ja menin aamupuotisnokosille saadakseni univelat kuitattua. Myöhemmin päivällä Mirette tuli luokseni.

Lähdimme yhdessä käymään Helmi- talolla. Kävimme ensin kaupassa ostamassa välipalaa, sitten matkustimme junalla Helsinkiin ja sieltä bussilla Helmelle.

Join kahvia, juttelin Sannan kanssa, surffailin netissä, ja sitten Mireten piti ehtiä Tyttöjen Talon kuvisryhmään. Minä viivyin pitempään, sitten lähdin ratikalla Helsinkiin ja kävin Forumin vaatekaupoissa.

Matkustin metrolla Tyttöjen Talolle. Join kaakaota, neuloin, kirjoitin päiväkirjaa, neuloin, juttelin Heidin kanssa eri asioista, neuloin, ja sitten lähdimme Mireten kanssa kotia.

Matkustimme raitsikalla keskustaan, ja kävimme yhdessä kahvilassa ostamassa korvapuustijäätelöä.
Matkustimme junalla kotiin. Kävimme Cittarissa ostamassa ainekset kotitekoiseen pitsaan.

Perillä kotona jatkoin neulomista ja netissä surffailua.

Ai kun hyvältä tuntuu peti

Eilisiltana nukkumaan mentyäni tunsin alavatsassani kouristelua. Mietin olisiko syynä toksinen sokkioireyhtymä, ottaen huomioon etten ollut viitsinyt tyhjentää kuukautiskuppiani noin 16 tuntiin. Mietin pitäisikö minun mennä kylpyhuoneeseen tyhjentämään se, mutta en jaksanut nousta sillä sänkyni tuntui niin mukavalta. Onhan sekin tapa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Näin suorastaan pakahduttavan kauniita unia; olin turkulaisessa taidemuseossa, ajelin autolla sateisena iltana, kävelin arktisen maiseman halki niin kuin jossain Björkin musiikkivideossa.
Heräsin aikaisin ja jatkoin itsepäisesti nukkumista. Oloni tuntui hyvältä, mutta minulla oli myös outo tunne siitä että vaikka kuinka asettelin käsivarsiani, en löytänyt hyvää nukkuma- asentoa.

Noustuani kello oli jo yksi iltapäivällä. Otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, join aamukahvin, ja sitten oli jo aika lähteä.

Kävin paikallisessa kirjastossa, jossa oli Novellikoukun eli neule- ja lukupiirin viides syntymäpäivä. Tarjolla oli kakkukahvit, mutten viitsinyt jäädä pitemmäksi aikaa sillä minun piti ehtiä Toivotorstaihin.

Matkustin Helsinkiin ja menin suoraan Lappariin. Äiti tuli minua kadulla vastaan, hän oli menossa kotiinsa.

Lapparissa oli tänään hiljainen päivä, paikalla oli ainoastaan minä, Mella, Minni ja Kenny, ja muutama muu palveluohjaaja.
Nautin tarjolla olleita herkkuja ja kahvia, ja kävin saman talon yläkerrassa sijaitsevassa taidenäyttelyssä.
Kun Helmi- yhdistyksen huone vapautui, menin sinne juttelemaan Minnin kanssa. Hyi hevosen helvetti että siellä haisi niin viheliäiselle hielle, selvästi oli mies ollut huoneessa.
Minä ja Minni sovimme että tapaisimme ensi kuussa, hän tulisi vierailemaan kotiini. Pyysin myös Mellaa käymään.

Myöhemmin päivällä lähdimme Minnin samaa matkaa pois. Kävelimme yhdessä metroasemalle, minä jäin pois keskustassa ja kävin muutamassa vaatekaupassa.
Yhdessä suosikkivaatekaupassani oli aiemmin myynnissä kirkkaan pinkkejä pitkähelmaisia vetoketjullisia huppareita, mutta ne olivat loppuunmyyty. Harmi, olisin halunnut ostaa sellaisen kesäksi.

Matkustin kotiini, ja aloin olla huonolla tuulella.
Kotiseuduille palattuani kävin Hennes & Mauritzissa. Harkitsin että ostaisin kesätakiksi Coachellan kukkakirjaillun farkkutakin.

Perillä kotona puuhastelin omiani. Neuloin, selailin Tumblr- sivustoa, järjestelin tavaroitani, luin sarjakuvia ja kirjoja, ja olin vieläkin julmetun huonolla tuulella.

Minulla alkoi olla kerrassaan kamala olo. Aivan kuin olisin ollut kiirastulessa; samaan aikaan en ollut olemassa, ja samaan aikaan minusta tuntui kuin olisin kaiken maailman kärsimyksen fuusio. Olemassa olemattomuuden sietämättömyys.

Otin kolme rauhoittavaa ja tein pari voileipää, jotta saisin verensokerini tasoittumaan.

Kävin kellarikomerollani järjestelemässä tavaroitani. Ajattelin että jossain vaiheessa ostaisin useamman muovisen säilytyslaatikon; ainakin yksi naamiaisasusteille, ja toinen vanhoille papereille. Ja muutama kartonkinen uusille ja vanhoille päiväkirjoille.

Minua nauratti kun valot sammuivat yhtäkkiä; talonyhtiön julkisiin tiloihin on asennettu liiketunnistimelliset valaisimet, jotta ihmisten ei tarvitsisi rämpytellä valonkatkaisinta. Menin käytävään huitomaan kädelläni, ja valkeus tuli.

Pian oloni parani taas, ja olin hyvällä mielellä. En ehtinyt seurakunnan nuorteniltaan, mutta mitäpä tuosta.
Illan tullen otin lääkkeet, harjasin hampaani, ja puin yöpaidan päälleni.
Tyhjensin kuukautiskuppini, ja huomasin että kuukkarit alkavat veren vähyydestä päätellen olemaan ohi.

Huomenna on kiireinen päivä. Heti kun olen ponkaissut sängystä ylös, aion pestä lakanat ja pyyhkeet, laittaa peiton ja tyynyn ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, ja viedä roskat.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään varttia yli puolenpäivän, tapaamisen aikana aion tiskata astiat ja silittää pyykit.
Heti tapaamisen jälkeen lähden käymään vanhempieni kotona tervehtimässä äitiäni.
Illalla menen Punaisen Ristin nuorten ryhmään.

Kyllä ystävät ovat se elämän suola

Heräsin tänä aamuna siihen että minulla oli valtava pissahätä, ottaen huomioon että olin eilen juonut ämpärikaupalla kahvia, ja jokaista ämpäriä kohden kolme ämpärillistä vettä. Ajattelin ottaa lääkärini kanssa puheeksi vesiholismini.
Kävin vessassa pisauttamassa, sillä tunsin kuinka virtsarakkoni pullisteli vatsanahkani läpi. Menin takaisin nukkumaan, ja jouduin suorastaan pakottamaan itseni nousemaan keskipäivän aikaan.
Otin aamulääkkeeni ja pukeuduin, ja rasvasin kasvoni Aqualanilla. Join liian paljon kahvia, kunnes sokeri loppui. Hyvä niinkin, nyt en ainakaan vedä kofeiiniövereitä ennen seuraavaa rahapäivää.

Olin menossa tänään Miretelle ”vaihtobileisiin”, joka oli alun perin Veeran keksimä termi. Se tarkoittaa että yksi kaveriporukkamme jäsen kutsuu kotiinsa ystäviä joista jokainen tuo vanhoja, tarpeettomia vaatteita, kenkiä, kirjoja, CD- tai DVD- levyjä, koriste- esineitä sun muita, ja niistä voi ottaa sen minkä haluaa ja loput viedään kirpputorilla.
Ensin piti raahata yksi suhteellisen kookas matkalaukku ja kaksi muovikassillista tavaraa Helsinkiin. Päätin mennä bussilla, sillä en jaksanut raahata kasseja juna- asemalle.
Suojatien yli kävellessäni toinen muovikassi repesi, mutta onneksi yksi arkienkeli pysähtyi auttamaan. Ja onneksi kannan aina rullallista kahvallisia muovikasseja mukanani, jos niitä sattuu tarvitsemaan.
Matkustin bussilla Helsinkiin, ja sieltä metrolla Miretelle.
Autoin Miretteä siivoamaan, sitten kävimme läheisessä LIDL- kaupassa palauttamassa monta kassillista tyhjiä pulloja ja tölkkejä. Ostimme sipsejä ja mehua jota tarjota bileissä.

Paikalle tuli Odessa, Suvicita, ja Eleclya, eikä ketään muuta. Lahjoitimme pois kassikaupalla tavaraa ja valitsimme mitä ottaisimme itsellemme. Oli kyllä mukavaa kun kiittelimme toisiamme, otimme kaveriselfieitä, söimme herkkuja, ja kävimme myöhemmin Mireten kotipihalla viemässä roskat ja otimme yhteiskuvia.
Tarjolla oli Eleclyan leipomaa porkkanakakkua, neljää erilaista sipsilaatua, mehua, limsaa, suklaata, ja irtokarkkeja.

Odessa lähti aiemmin, me neljä lähdimme yhdessä Eleclyalle ”kehvelöimään” nyt kun hänen äitinsä ei ollut kotona.
Matkustimme metrolla keskustaan, sieltä junalla Vantaalle, sieltä Suvicita kyyditsi meidät autollansa Eleclyan kotiin.
Joimme kahvia, silittelimme Hipsua, söimme juustovoileipiä, muut pelasivat ristiseiskaa ja panttina oli Kinder- yllätysmunasta saatu hyrrä. Minä otin iltalääkkeeni tasan kello yhdeksältä. Eleclya puki päällensä yhden marjapuuron värisen tunikan, jonka hän oli saanut minulta. Olin ylpeä siitä kuinka hyvältä hän näytti.

Suvicita lähti autollaan kotiin ruokkimaan koiriaan, Eleclya lähti käyttämään Hipsua iltapissalla ja minä ja Mirette matkustimme bussilla kotiin. Mirette tuli yökylään luokseni.

Perillä kotona pesin koneellisen pyykkiä ja ripustin ne. En jaksanut peseytyä, mutta jaksoin rasvata kroppani Aqualan Plus- voiteella. Olen ottanut tavakseni rasvata ihoni aamuin illoin, ettei se perkele kutise aamusta iltaan.
Oikea polveni tuli yllättäen kipeäksi.

Huomenna aion varmaan siivota koko päivän, en mene käymään vanhempieni luona sillä he palaavat lomamatkaltaan vasta myöhään yöllä.
Illalla menemme käymään Mireten kotona. Viemme ylijääneet vaatteet, kengät, CD- levyt, kirjat, ja muut lähimpään UFF- tai Fida- kierrätyslaatikkoon, ja sitten lähden omaan kotiini.
Jos olen kotona ennen kello kahdeksaa illalla, voisin käydä kuntosalilla ja kävellä tunnin verran reipasta hölkkää juoksumatolla. Aion käydä myös maanantai- iltana tekemässä saman, tiistai- iltana menen kuntosalipuolelle, keskiviikkona taas juoksumatolle, torstai- iltana uimahallille, perjantai- iltana hölkkäämään, lauantai- iltana kuntosalille, ja sunnuntai- iltana taas hölkkäämään.

Vieläkin hieman allapäin

Olin laittanut älypuhelimeni yöksi äänettömälle, sillä se piippaa jatkuvasti Facebook- ja Twitter- päivityksistä.
Olin saanut tekstiviestin, jossa ilmoitettiin etten saa Kelasta maksusitoumusta kalliiseen psyykelääkkeeseen. Täytyy siis anoa sossusta, jos en saa kyseistä maksusitoumusta niin sitten joudun olemaan yksinkertaisesti ilman kyseistä lääkettä. Ehkä minä pärjään ainakin viikon ennen kuin joudun taas psykoosiin ja sitten suljetulle osastolle. Eipä silti että pöpilään joutuminen minua haittaisi, siellähän on kolme ateriaa päivässä, turvalukot ja puhtaat lakanat.

Noustuani otin aamulääkkeet, join aamukahvin, peseydyin ja pukeuduin, ja söin aamupuuron maidon kanssa. Olen alkanut syömään Fazerin sadonkorjuupuuroa jossa on pellavan-, auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä, luonnon omaa masennuslääkettä.

Otin lakanat pois sängystä, ja vein peiton ja tyynyn ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan. Sen ohella vaihdoin pyyhkeet puhtaisiin. Pesin kaksi koneellista pyykkiä, ja otin roskapussit pois roskakoreista.

Minulla oli iltapäivällä tapaaminen sosiaalityöntekijäni kanssa. Neuvottelimme siitä että onko minun mahdollista saada sosiaalitoimiston kautta maksusitoumus lääkkeeseen. Kuulemma on, mutta vain poikkeustapauksena. Ja minun on myös suostuttava edunvalvontaan.

Palasin kotiin vieläkin hieman allapäin. Myöhemmin HoivaOnni- työntekijäni tuli kylään sovitulle tapaamiselle, juttelin hänen kanssaan samalla kun tiskasin astiat ja silitin pyykit. Tiskejä ei onneksi ollut paljon, pesin samalla myös askartelusakset. Pyykkejä oli ihan mukavasti, ja uusi silitysrautani toimi kuin unelma.

Myöhemmin päivällä lähdin käymään Helmen nuortenillassa. Join kupin kahvia ja juttelin muiden kanssa.
Matkalla kotiin olin jo hyvällä tuulella ajatellessani kotona odottavaa mikroannosta (olen ostanut jääkaapin täyteen Balanssi- aterioita, joissa on kasvista ja kalaa juuri sopivassa suhteessa) ja kahvia jonka aion juoda jälkiruuaksi.

Perillä kotona lämmitin yhden aterian, ja join kahvia.
Vein lakanat kuivumaan alakerran kuivaushuoneeseen, vein roskapussit moolokkeihin, ja vein polkupyöräni tilavampaan kellariin.
Hain petivaatteet parvekkeelta, imuroin sänkyni ja sijauspatjani, ja laitoin puhtaat lakanat sänkyyn. Imuroin lattian, ja menin alakerran säilytyskomeroon järjestelemään tavaroitani.
Pesin koneellisen pyykkiä, ja etsin vaatteita ja muita tavaroita joista luopua.

Join illan mittaan liikaa kahvia, ja minulle tuli valtavan kuuma ja hiostava olo. Kävin suihkussa viilentämässä itseäni, puin puhtaan puuvillaisen yöpaidan päälleni, ja menin sänkyyni kirjoittamaan samalla kun odotin että pyykkiohjelma valmistuisi.
Olen ollut tänään suurimmaksi osaksi allapäin, mutta minussa elää vahva toivo.

Huomenna menen Miretelle kylään, hän järjestää ”vaihtobileet” eli kevätsiivojaiset. Se tarkoittaa että hänen ystävänsä, mukaan lukien Odessa, Suvicita, Eleclya, ja Ride tuovat vanhoja vaatteita, kenkiä, koriste- esineitä tai kirjoja, joista voi ottaa sen mitä haluaa, ja jäljelle jääneet viedään UFF:in keräyslootaan. Suvicita ja Eleclya lupasivat tuoda herkkuja.
Menen sen verran etuajassa, että ehdin auttaa häntä siivoamisessa ja pullojen palautuksessa. Siellä tulee varmasti olemaan kivaa.
Illalla menen taas kuntosalille, ja jatkan siivoamista.

En ole hylännyt suomiblogiani, en vain ehdi päivittää joka päivä enkkublogin yhteydessä.

Se lykkäsi sitten vapun kunniaksi takatalven, ihan kuin olisi taas tammikuu. Onneksi lumi suli pian pois, ja nyt on taas keväinen sää. Kukat kukkivat ja aurinko paistaa.

Kävin tuossa 21. päivä huhtikuuta manikyyrissä siistimässä sormenpäitäni, mutta se efekti hävisi nopeasti. Kannatti ainakin kokeilla.
Kävin samana päivänä suolihuuhtelussa, eikä se muuttanut oloani yhtään parempaan suuntaan. Heräsin seuraavat aamut aivan hirveään päänsärkyyn ja minua kuumotti aamusta iltaan, aivan kuin ruumiini solut olisivat keittäneet itseään elävältä.

Siirrytäänpä sitten suoraan tähän päivään.
Heräsin aamulla aikaisin, mutta köllöttelin myöhempään. Noustuani otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, ja nautin aamukahvin.
Olen päättänyt etten enää harjaa hampaitani joka aamu ja ilta, sillä olen molempiin päivänaikoihin liian väsynyt. Jatkossa aion harjata ne päiväsaikaan, ja sen ohella puhdistaa hammasvälini ja kieleni pinnan, ja käyttää suuvettä.

Varpaiden kynsien leikkaaminen on varsinainen taitolaji; leikkasin omani niin lyhyeksi, että varpaani kipeytyivät. Ajattelin viilata ne jatkossa.

Lähdin käymään paikallisessa Kelan toimistossa kysymässä, miten saan maksusitoumuksen yhteen kalliiseen reseptilääkkeeseen, joka on siis antipsykoosilääke.
Ennen kuin toimeentulotuen maksu siirtyi Kelaan, ei tarvinnut muuta kuin toimittaa hakemus ja tiliotteet ja maksutosite sossuun, ja sain maksusitoumuksen lääkkeeseen. Nykyjärjestelmä ei ole läheskään yhtä helppo.
Jos en saa Kelasta tai paikallisesta sosiaalitoimistosta maksusitoumusta kyseiseen lääkkeeseen, en saa lääkettä ostettua sitten millään. Vanhemmillani ei ole varaa ostaa lääkettä, eikä diakoniatyöntekijä voi myöntää tukea niin kalliiseen lääkkeeseen. Kyseinen lääke loppuu ensi viikon perjantaina, jos en saa lisää niin joudun olemaan ilman.
Olin hakenut viime kuussa toimeentulotukea kyseiseen lääkkeeseen, mutta päätös oli hylätty. Minua neuvottiin toimittamaan todiste lääkkeen hinnasta Kelaan, jotta he harkitsisivat uudelleen.

Olin hieman allapäin poistuessani. Nyt en voi muuta kuin vain toivoa asioiden järjestyvän.
Matkustin Lapinlahteen jossa tapasin ystäviäni, juttelin Mellan ja muiden kanssa ja tunsin oloni hieman paremmaksi. Nautin suolakeksejä, suklaapisarakeksejä, Dumle- karkkeja, ja join kahvia, sekamehua, ja hedelmämehua.

Myöhemmin päivällä lähdin kotia kohti, menin paikalliseen kirkkoon jossa oli nuortenilta.
Sitten kävin supermarketissa ostamassa kaksi pakettia voita, kaksi tölkkiä maitoa, ja kaksi pakettia kirsikkatomaatteja.
Perillä kotona olin niin ärtyisällä tuulella, että otin kolme rauhoittavaa ja laitoin keittoa illalliseksi saadakseni verensokerini tasoittumaan.
En ole syönyt kunnon aterioita moneen päivään, kun ei ole ollut nälkä eikä ruokahalunikaan ole parhain mahdollinen.
Myöhemmin päivällä lähdin käymään kuntosalilla. Normaalisti käytän kaikkia laitteita, mutta tänään yritin keskittyä erityisesti keskivartalon lihaksiin.

Kotona otin iltalääkkeet ja kävin suihkussa.

Huomenna aion heti noustuani alkaa siivoamaan; otan lakanat pois sängystä ja vien peiton, tyynyn, ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan. Vaihdan pyyhkeet puhtaisiin, ja pesen ne lakanoiden kanssa. Pitää myös viedä roskat ja imuroida lattia ja puleerata kylpyhuone.
Minulla on iltapäivällä tapaaminen sosiaalityöntekijäni kanssa, sen jälkeen HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään. Kyläilyn aikana aion tiskata astiat ja silittää pyykit.
Menen Helmi- talolle nuorten iltaan, kotiin palattuani aion jatkaa siivoamista. En aio käydä vanhempieni luona, sillä he ovat ulkomailla lomailemassa.

Lauantaina aion mennä Moniäänisten ryhmään, sen jälkeen menen Mireten luokse ”kevätsiivojaisiin” eli lähimpien ystävieni kesken järjestettävään tapahtumaan johon voi tuoda vanhoja vaatteita, kenkiä, koriste- esineitä ja muita tavaroita, joista voi ottaa haluamansa, ja ylijääneet viedään kirpputorille.
Illalla menen kuntosalille.

Sunnuntaina aion varmaankin viettää koko päivän siivoten, sillä vanhempani eivät ole vielä kotona.

Ikeasta, päivää

Heräsin aamulla siihen kun äiti soitti ja kysyi, olenko vielä menossa hänen kanssaan Ikeaan. Sanoin että olen, ja puhelun päätteeksi nousin ylös, otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, ja menin paikallisen kauppakeskuksen kirjakaupan eteen odottamaan äitiä.

Matkustimme bussilla Ikeaan, ja menimme lounaalle ravintolaan. Minä valitsin ranskalaiset perunat, äiti valitsi lihapullat perunamuussilla.

Äiti tilasi minulle valkoisen Melltorp- ruokapöydän ja kolme punaista Marius- jakkaraa ja maksoi ne. Kyseiset huonekalut toimitetaan kotiini torstaina keskipäivän aikaan.

Katselimme vielä tuotteita, sen jälkeen matkustimme bussilla vanhempieni luokse.
Kyseisessä bussissa joku pieni tyttö osoitti minua ja kommentoi ”Äiti, toi tyttö on poika!” Luultavasti hän viittasi siihen että minulla on vieläkin lyhyet hiukset.

Perillä vanhempieni kotona join kupillisen kahvia ja lasillisen appelsiinimehua, söin cashew- pähkinöitä ja pisaratomaatteja. Äiti antoi minulle 20 euroa viikkorahaa.

Matkustin bussilla pääkaupunkiin ja kävin pankissa nostamassa rahaa. Odottaessani vuoroani paras ystäväni Suvicita soitti minulle ja kysyi, haluanko tavata tänään. Sanoin että joo, ja heti rahat nostettuani lähdin seuraavalla junalla kotipuoleen.

Tapasin Suvicitan kirpputorilla. Ostin sieltä violetin mekon, delfiinikuvioisen paidan, ja paketin pinssejä. Sen jälkeen menimme supermarkettiin, josta ostin paketin suodatinkahvia, kilon suklaata, ja paketin karjalanpiirakoita.

Menimme minulle kotiin, jossa laitoin kahvin valumaan ja otin pyykit pois kuivaustelineestä, lajittelin ne silitettäviin ja niihin jotka menivät suoraan kaappiin.
Suvicita antoi minulle levyn valkosuklaata vadelmilla, ja My Little Pony- pääsiäissuklaamunan.
Joimme kahvia, söimme karjalanpiirakoita, otimme kaveri- selfieitä, naureskelimme ja juttelimme.

Myöhemmin päivällä Suvicita lähti kotiin, kävelin hänen kanssaan hänen autolleen samalla kun hän pelasi Pokémon Gota. Olen huomannut että siihen on lisätty myös toisen sukupolven monsterit.

Suvicitan lähdettyä kävin supermarketissa ostamassa kaksi pakettia Kleenex- nenäliinoja, kuusi taskukokoista nenäliinapakettia, ja kaksi tiskiharjaa.
Sitten menin kuntosalille, tällä kertaa jaksoin urheilla puoli tuntia. Huomasin että käsivarteni tulivat nopeasti kipeiksi, mutta huomasin että jalkalihakseni kehittyivät.
Kuntoilun jälkeen kävin suihkussa. Juuri sillä hetkellä kun nostin käsiäni pestäkseni tukkani, tunsin kuinka niskaani tuli kramppi.

Suihkun jälkeen palasin kotiini, pesin koneellisen pyykkiä, ja otin iltalääkkeeni. Nautin iltapalaa, soitin pikaisesti äidilleni ja sovin että tulen viikonloppuna yökylään kun isäni on lähtenyt lomamatkalle.

En jaksanut käydä hammaspesulla enkä viedä biojätteitä roskikseen, mutta vein talvitakkini parvekkeelle tuulettumaan. Luulen että käytän seuraavaan takatalveen asti välikausitakkiani, ulkona on alkanut lämpenemään.

Huomenna saan lisää rahaa. Aion maksaa kuukausittaisen jäsenyysmaksun kuntosalille, ja hankkia itselleni mobiililipun elokuvaan A Cure For Wellness, ja ostaa uuden rahakukkaron, mieluiten Globe Hope- myymälästä. Loppurahat aion nostaa pankista, ja käydä lähimmässä supermarketissa ostamassa viikon ruuat ja hiukan hygieniatuotteita.

Mitäs tässä, Ritari Ässä

Keskiviikko oli poikkeuksellinen päivä; keskiviikko, jolloin saan sosiaalitoimen välitystililtä viikkorahat, ja 22. päivä, jolloin saan KELAsta takuueläkkeet. Yhteensä 215 euroa, eihän se varsinaisesti mikään lottopotti ole mutta kyllähän se silti virkistää.
Ajattelin mennä verikokeisiin, olin juuri sopivasti paastonnut kaksitoista sitä ennen. Valitettavasti edelläni oli peräti viisikymmentä asiakasta, joten päätin mennä sinne joskus toiste.
Kävin pankissa nostamassa rahat, eikä edelläni ollut kuin yksi asiakas.
Tällä kertaa en tuhlannut rahojani turhiin humputuksiin, vaan hain korjatut vaatteet ompelimosta, ostin apteekista kaksi pakettia Ketipinor- lääkettä ja tuubin Bemetson- ihottumavoidetta, ja humputtelin sen verran että ostin uudet pyjamahousut, harmaat joissa on sateenkaarien ja pandakarhujen kuvia.
Vein pari laskua sosiaalitoimistoon, palautin pinon kirjoja ja DVD- levyjä kirjastoon, ja ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta kymmenen taikamustekynää; kaksi pinkkiä, kaksi violettia, kaksi vihreää, kaksi sinistä, ja kaksi vaaleansinistä. Olin saanut tämän vuoden bonuskupongin.
Myöhemmin päivällä menin parhaan kaverini Mireten kanssa leffaan, menimme Kinopalatsiin katsomaan uuden Disney- Pixarin leffan Vaiana, suomeksi dubattu 2D- versio.
Arvostin elokuvassa sitä että prinsessa on vihdoinkin rotuvähemmistöä, ja kaiken huipuksi omatoiminen sankari joka ei tarvitse prinssiä pelastamaan itsensä.
Elokuvan jälkeen menimme minulle yöksi.

Torstai oli omistettu kokonaan Reaktorille, lasten ja nuorten ja lapsenmielisten talvilomatapahtumalle. Menimme sinne Mireten kanssa, tapasimme yhteisen ystävämme Aurelian.
Meillä oli mahdottoman hauskaa. Mirette osallistui DIY- pajoihin joissa muun muassa sai tehdä omia pinssejä, ja maalata NuTa- tiloihin tulevia biljardipöytiä ja hyllykköjä.
Kävimme hakemassa tavaramme kotoani, ja menimme Mireten kotiin nukkumaan.

Perjantaiaamuna Mireten sossutyöntekijä Minski tuli käymään. Kun olin nukkunut univelat pois, tiskasin Mireten astiat.
Mirette meni taas päiväksi Reaktoriin, minä menin omaan kotiini.
Vaihdoin pyyhkeet ja otin lakanat pois sängystä, pesin kyseiset liinavaatteet pesukoneessa.
Vein sijauspatjani, peittoni, ja tyynyni parvekkeelle tuulettumaan, hain sohvasänkyyn kuuluvan patjan, peitot ja tyynyt parvekkeelta, imuroin kyseisen patjan ja sängyn ja pahimmat roskat lattialta, pesin kolme koneellista pyykkiä, vein roskat, ja kun HoivaOnni- työntekijäni tuli käymään, tiskasin likaiset astiat ja silitin pestyt pyykit.
Kävin äitini luona, hän antoi minulle 20 euroa. Join hänen kanssaan iltapäiväkahvit.
Kävin supermarketissa ostamassa hieman taloustuotteita. Ostin Heidille syntymäpäiväkortin.
Illalla minä ja Mirette kävimme Riikalla, hänellä oli kotibileet. Paikalla oli myös Lauski, Viltsu, ja Ape. Meillä olisi ollut huomattavasti hauskempaa jos paikalla ei olisi ollut miehiä; Viltsu ja Ape ovat ihan kivoja mutta siellä oli paikalla kaksi miestä jotka käyttäytyivät omituisesti. Päätin lähteä vartin päästä kotiin, Riikka lupasi saattaa Mireten luokseni kun hän lähtee.
Kävin supermarketissa ostamassa kanisterin hienopesuainetta. Pesin toppatakkini sillä kun olin palannut kotiin, ja vein sen alakerran kuivaushuoneeseen.
Otin iltalääkkeet, harjasin hampaat (tai siis ensin harjasin hammasvälit, sitten hampaat, sitten puhdistin kieleni erityisellä kielenkaapimella, ja sitten käytin suuvettä), kävin suihkussa, laitoin Bemetson- reseptivoidetta ranteisiini ja muihin paikkoihin missä oli ihottumaa.

Ja siitä pääsemmekin tähän päivään.
Näin unta jossa olin Forssassa valtavassa roomalaistyylisessä kirjastossa, jossa luin The Ramones- aiheisia kirjoja.
Noustuani aamulla kello olikin vasta kymmenen, vaikka olin luullut sen olevan, no, sen verran että olimme myöhästyneet Heidin synttäripippaloista.
Huomasin että Mirette oli palannut ehjänä kotiin, ja kattolamppu oli ollut koko yön päällä. Minua lähinnä vain nauratti kun ajattelin miten hyvin saimme nukutuksi, vaikka keinovalo oli tillottanut koko yön.
Otin aamulääkkeet, harjasin hampaani, lätkin voidetta ihottumaani, puin uudet pyjamahousut päälle.
Vein viimeksi käytetyn päiväkirjani kellarikomerooni, ja hain sieltä uuden. Hain samalla talvitakkini ja liinavaatteet kuivaushuoneesta. Kotiin palattuani pyyhin keittiön tasot puhtaiksi.
Myöhemmin päivällä minä ja Mirette lähdimme Heidille. Ensin kävimme lähimmässä supermarketissa ostamassa sipsejä ja kevytkokista Heidille, ja laskiaispullia mantelimassalla meille jaettavaksi.
Matkustimme junalla lähemmäs Suvicitan kotia, tapasimme Eleclyan ja Odessan juna- asemalle josta Suvicita haki meidät autollaan ja kyyditsi meidät Heidille. Paikalla oli myös Jari, Heidin aviomies, ja yhteinen ystävämme Ansku, ja Suski saapui myöhemmin.
Meillä oli mukavaa, mutta minua alkoi väsyttämään kun kaikki puhuivat kovalla äänellä toistensa ylitse, ja pari juhlavierasta alkoi tiuskimaan toisilleen.
Illemmalla Suvicita kyyditsi meidät kaikki Vantaalle. Minä ja Mirette matkustimme bussilla lähimmälle juna- asemalle, sieltä matkustimme junalla kotiin.
Perillä kotonani otin iltalääkkeet ja peseydyin. Sen ohella vein biojätepussin kierrätykseen, ja laitoin talvitakkini parvekkeelle yöksi jotta se tuulettuisi. Nämä ovat siis jokailtaiset rutiinit.
Huomenna menen käymään vanhempieni luona, sitten menen kuntosalille. Sitten varmaan siivoan loppuun asti; enää pitää puleerata kylpyhuone, viedä kartonki-, paperi-, ja metallijätteet kierrätykseen, pyyhkiä kirjoituspöytä, imuroida ja mopata joka neliösentti lattiasta. Eiköhän siinä ollut kaikki.

Eilisiltana kun menin nukkumaan, olin hieman allapäin. Olen huomannut että iltaisin, juuri ennen nukkumaanmenoa, minulle tulee jostain syystä paha mieli. Se johtuu varmaan verensokeritasosta tai uupumuksesta, sillä olen voinut viime aikoina hyvin eikä minulla ole mitään syytä olla masentunut.
Tulin kokeneeksi sitä samaa apokalyptistä angstia; mitä järkeä on elää kun kuitenkin kuolee? Sitten tulin ajatelleeksi, että on parempi elää pelaten retro- Pokémonia netissä ja syöden viikon vanhaa juustokakkua, niin kuin tällä hetkellä tein. Siitähän se mieli sitten parani.

Heräsin ennen kello kolmea aamulla, eli olin siis nukkunut noin viisi tuntia ja tunsin itseni jo virkeäksi jo siinä vaiheessa. Tiesin ettei minun tarvitse nousta ennen kuin kello yhdeksältä, joten jatkoin nukkumista.

Satuin juuri näkemään harvinaisen kiinnostavaa unta Roger Delgadosta, kun älypuhelimeni soi sen merkiksi että minun piti nousta. Torkuin varttitunnin verran viiden minuutin pätkissä, ja sitten nousin.

Otin aamulääkkeet, en käynyt suihkussa mutta huuhtelin rähmät silmistä, rasvasin kasvoni, ja kiharsin silmäripseni. Pukeuduin ”asiallisesti”, join aamukahvin, sitten lähdin käymään terveyskeskuksessa. Minulla oli tänä aamuna kello 10:30 aika omalääkärilleni vuosittaista terveystarkastusta varten.

Olin hyvissä ajoin paikalla, eikä flunssani jälkioireet haitanneet.
Tapaamisen aikana kysyin neuvoja alaselkäkipuun, ravintolisiin, hampaiden narskutukseen, ja lääkäri katsoi silmieni ja korvieni kunnon, kuunteli sydäntäni stetoskoopilla, ja neuvoi kuinka rintoja kuuluu tutkia.

Palattuani kotiin soitin äidilleni ja sovin että tapaisimme kauppakeskuksessa kello yhdeltä, hän oli tulossa käymään luonani.

Kävimme äidin kanssa supermarketissa ostamassa minulle deodorantin ja uudet rintaliivit, sitten menimme minun luokseni.

Huomasin että uusissa rintaliiveissäni oli vieläkin hälytin tallella, lähdettyämme kävimme supermarketissa poistattamassa sen.

Kävin samalla Cubus- myymälässä ja huomasin että siellä on myynnissä uudenlaisia pyjamahousuja, joissa on pandakarhujen ja sateenkaarien kuvia. Ja niissä on vielä taskutkin!

Palasin kotiini ja imuroin lattian joka puolelta, mukaan lukien huonekalujen alta.

Lähdettyäni kävin Cubus- myymälässä, valitsin ne mainitsemani pyjamahousut kokoa Large, ja pyysin ystävällistä myyjää varaamaan ne huomiseen asti.

Matkustin junalla Helsinkiin ja menin katsomaan elokuvan T2 Trainspotting. Elokuva oli juuri sellainen positiivinen yllätys niin kuin olin osannut odottaa, sellainen joka saa nauramaan, itkemään, ja tuntemaan kuin joku olisi pyyhkinyt perseensä silmämuniisi.

Leffan jälkeen matkustin junalla kotiin, matkalla kirjoitin päiväkirjaani ja lähetin pari tekstiviestiä.
Näin muuten ensimmäistä kertaa livenä Soldiers of Odinin jäsenen.

Perillä kotona minulla oli sellainen svengi päällä että tanssin alusvaatteisillani Queenin tahdissa, mutten kuitenkaan jaksanut tiskata astioita enkä viedä roskia kierrätykseen. Otin iltalääkkeet ja laitoin älypuhelimen lataukseen.

Huomenna on poikkeuksellinen päivä; keskiviikko, jolloin saan välitystililtäni viikkorahat, ja 22. päivä, jolloin saan takuueläkkeen, eli yhteensä 215 euroa!
Ensi töikseni uudistan Microsoft Word- tilauksen kuukaudeksi eteenpäin, sitten tilaan Amazonista rahakukkaron itselleni.
Käyn varmaan aamulla laboratoriossa antamassa verinäytteen, sitten menen lähimpään pankkiin nostamaan loput rahat.
Haen vaatteet ompelimosta ja vien sinne pari muuta vaatetta korjattavaksi, ja ostan viikon ruuat supermarketista ja pari reseptilääkettä.
Menen Mireten kanssa katsomaan elokuvan Vaiana, sitten menemme Reaktoriin. Loppupäiväksi voisin mennä pääkaupunkiseudun UFF- myymälöiden vintage- osastoille, ja ostaa ne pyjamahousut samalla. Ja Heidille pitää myös ostaa lahja, hänellä on synttäripippalot lauantaina.

Onhan se nyt kumma kun en millään jaksa päivittää suomiblogiani, syynä saattaa olla myös se että päiväni ovat niin touhuntäyteisiä etten aina vain ehdi kirjoittaa kaikesta mitä on tapahtunut.

Nousin tänään vasta kello kahdelta iltapäivällä. En nähnyt mitään syytä nousta aiemmin, vaikka kuulinkin postiluukkuni kolahtavan. Menin katsomaan kuka minua oli muistanut, siellä oli ystävänpäiväkortti Monikalta, puolalaiselta nettiystävältäni. Olin ilahtunut siitä.

Otin aamulääkkeet, rasvasin kasvoni Aqualanilla, puin vaatteet päälle.
Kuuntelin hieman iloista, nopeatahtista musiikkia, kuten We Will Rock You!– musikaaliversiota Queenin kappaleesta Headlong ja Monty Pythonin Every sperm is sacred.

Iltapäivällä menin juna- asemalle tapaamaan äitiäni, hän antoi minulle hieman rahaa. Ostin sillä kaksi purkillista keittoa ja yhden valmiin Balanssi- lounaan, ja kaksi pulloa Frezza Moccaa.

Totta puhuen, olen viimeiset viisi vuotta ollut riippuvainen Frezza Mocca- pullokahvista, ostan sitä aina silloin kun minulla on rahaa. Nyt se on alkanut turhauttamaan minua, kun pitää kaikki viimeiset pennit työntää samaan litkuun. Aion ottaa asian puheeksi lääkärini kanssa kun menen sinne ensi viikolla.

Tämä päivä olisi muuten ollut mukava, jos en olisi ollut niin huonolla tuulella. Syynä oli siis pahentuneet harhani, mutta yleensä harhojen pahentumiseen on jokin syy, kuten PMS- oireet ja matala verensokeri.

Jotenkin minusta tuntuu että elämäni on mahtavaa, mutta masennukseni ja ahdistukseni estävät minua näkemästä sitä. Tämäkin päivä olisi ollut täysin levollinen ja olisin saanut muuten paljon aikaiseksi.

Jos nyt saisin yhden toiveen toteutettua, toivoisin että paranisin skitsofreniastani.

Saunan jälkeen maistuu letut ja kaakao

Näin edellisenä yönä unta joka alkoi mukavasti, mutta alkoi pian muistuttaa painajaista.
Näin myös unta 11. Tohtorin ja Amy Pondin seikkailuista; kyseisessä unessa nousi puheeksi Tohtorin elämän ikuinen paradoksi, onko oikeutettua tappaa kokonainen rotu, kuten vaikka dalekit ja kyberihmiset ja sycoraxit ja muut pahat olennot, jos kyseisellä teolla voidaan pelastaa useampi elämä?

Mummi oli lähtenyt kävelylle aikaisin aamulla, minä nukuin kello yhteentoista asti ja päätin nousta silloin kun huvitti, kun mummi ei ollut herättämässä.
En jaksanut peseytyä, otin vain aamulääkkeet, rasvasin kasvoni Aqualanilla, ja puin vaatteet päälle ja laitoin kaulaan korun.

Nautin aamiaiseksi riisipuuroa vadelmahillolla ja kupillisen mustikoita, ja join aamukahvin.

Myöhemmin päivällä lähdin kävelylle. Yön aikana oli pyryttänyt lunta, puut olivat kuin sokeroituja ja metsä oli kuin keijujen taikoma.
Kävelin uimarantaan ja takaisin. Olin jostain syystä huonolla tuulella vaikka mitään ikävää ei ollut tapahtunut, harhat kiusasivat minua enemmän kuin eilispäivänä. Ulkona oli muutenkin niin puuroinen keli, etten jaksanut kävellä kauaa.

Mummolaan palattuani tein taas kasvo- ja kaulalihasharjoituksia, ja harjoitin myös jalkateriäni.

Autoin mummia perunoiden ja lanttujen kuorinnassa, söimme lounasta yhdessä, ja katsoimme televisiosta hiihtokisoja. Mummi nukkui päiväunet, minä kirjoitin päiväkirjaa, neuloin peittotilkkua, ja luin Anja Kaurasen kirjaa Syysprinssi.

Iltapäivällä oli mummin saunavuoro, hän halusi katsoa jonkun televisiosarjan päätösjakson joka näytettiin samaan aikaan, joten sovimme että kävisin saunassa ensin yksin ja mummi tulisi myöhemmin.

Suihkutiloissa pesin tukkani ja kroppani, menin saunaan, kävin viilentymässä, sitten menin uudelleen saunomaan, sitten rasvasin kasvot ja kropan ja kädet Aqualanilla.

Mummolaan palattuani join iltapäiväkahvit ja katselin itseäni peilistä, ihastellen kuinka nätiltä näytän. Leikkasin kynnet sormista ja varpaista, ja tuumasin että voisin myöhemmin tänä vuonna mennä manikyyriin ja sitten, nypin karvat pois isovarpaiden juuresta, leuasta, ja kulmakarvojen välistä.

Mummi katsoi ohjelmansa loppuun asti, lähti saunaan ja palasi vartin päästä, oli kuulemma ollut hyvät löylyt. Sitten hän paistoi minulle lettuja.

Päätin olla loppuillan yöpaita päällä, kun en ollut kuitenkaan enää ulos lähdössä.
Katsoin mummin kanssa Pokka pitää– brittikomedian jakson jossa Hyacinth aikoo viedä isänsä piknikille, Rose seurustelee herra Butterfieldin kanssa, ja Sheridan pukeutuu silkkipyjamiin.
Silkkipyjamista tulikin mieleeni, että minun pitäisi ostaa uusia yöpaitoja. Olen miettinyt Marimekon raidallisia pitkähelmaisia yöpaitoja, sen ohella pitäisi ostaa useampi pari Happy Socks- ja Marimekko- nilkkasukkia, ja vielä sen ohella Hare- Brained Designs- nettikaupasta Doctor Who- alushousuja.
Jossain vaiheessa olisi hankittava vielä uusi kolikkokukkaro, onneksi löysin yhden nätin ja edullisen vetoketjullisen kukkaron Amazon.co.uk- sivustolta. Tilaan sen sitten ensi viikolla.

Kello kahdeksan aikoihin otin iltalääkkeet, harjasin hampaani, ja annoin mummille hyvänyönsuukon.

Huomenissa aion varmaan käydä kävelyllä ja neuloa ”tilkkutäkkitilkun” valmiiksi. Siististi cool linjuribussi lähtee Kangasalalta klo 17:40, olen kotona varmaan joskus kello yhdeksän aikaan illalla. Aion vain ottaa lääkkeet ja hoitaa iltatoimet ja laittaa puhtaat lakanat sänkyyn, ja mennä nukkumaan.

Näin edellisenä yönä unta jossa katsoin videota äitini ja hänen edesmenneen isänsä, minun isoisäni kanssa. Video oli sama joka meillä on jossain kotikotona, se kuvattiin kesämökillä. Siinä minä juoksentelen taaperona kesämökin pihalla, päälläni essumekko joka kuului alun perin äitini vanhalle nukelle.
Olin vähällä purskahtaa itkuun, kun muistelin lapsuuttani ja mummia ja pappaa ja kesämökkiä.

Sitten näin unta joka oli vähän kuin sellainen 1990- luvun rakeinen videokasetin kuva; se kertoi hylätyistä lapsista koostuvasta jengistä joka asui hylätyssä urheilutalossa.

Mummi oli lähtenyt aikaisin aamulla käymään ruokakaupassa. Ihmettelin miten hän jaksaa nousta aikaisin ja käydä kaikissa kulttuuririennoissa, vaikka hän onkin jo yli 70- vuotias ja hänellä on paljon kipuja ja sairauksia. Ihan hyvä se on hänen kannaltaan, mutten pysty olemaan ajattelematta milloin hänestä aika jättää, enkä voi enää käydä hänen luonaan.

Nousin ja otin aamulääkkeet, harjasin hampaat, rasvasin ihoni, pukeuduin, ja nautin aamiaiseksi riisipuuroa mustikkasopalla ja join aamukahvit.
Silitin kaksi tirolilaismekkoani, violetin valkokukkaisen ja ruskean kirjaillun. Silitysrauta toimi paremmin kuin omani, ja violetti mekko oli ihastuttavan lämpöinen kun puin sen päälleni.

Myöhemmin päivällä lähdin käymään Kimmo Pyykön taidemuseossa, onneksi sinne pääsee museokortilla.
Siellä on yhä sama näyttely mutta se on aina yhtä kiinnostava. Kävin myös kirjastossa, siellä oli opiskelijoiden tekemiä piirustuksia ja veistoksia, ja leipurikondiittoriopiskelijoiden muovailumassasta tekemiä hääkakkuja.

Autoin mummia mattojen puistelussa, huonekalujen siirtelyssä, tavaroiden järjestelyssä, ja ruuanlaitossa.

Ilmoittauduin tänään Vantaan aikuisopiston laulukurssille. Tahtoisin parantaa lauluääntäni, varsinkin siinä mielessä etten alkaisi aina piipittämään kun pitää laulaa karaokea. Olisin halunnut mennä Vantaan musiikkiopistoon yksityistunneille, mutta siihen rahani eivät riitä.

Olen ottanut tavakseni harjoittaa kasvojumppaa, ja erityistä jumppaa jolla päästä eroon kaksoisleuastani. Maanantaista alkaen alan taas käydä kuntosalilla joka toinen päivä, voisin myös alkaa käydä kävelyllä joka päivä kunhan ei sada kaatamalla. Lumien ja jäiden sulettua alan käydä myös pyöräilylenkeillä.

Söimme mummin laittamaa lohikeittoa päivälliseksi, ja join iltapäiväkahvit. Katsoimme televisiota, minä neuloin ja kirjoitin päiväkirjaa.

Menin illalla monitoimitalolle katsomaan elokuvaa Onneli & Anneli ja salaperäinen muukalainen. Kävin tuossa pari vuotta sitten katsomassa ensimmäisen osan, Onnelin ja Annelin talo, toinen osa eli Onnelin ja Annelin talvi jäi näkemättä, joten varasin sen tuossa viime viikolla kirjastosta DVD- elokuvana.

Monitoimitalolla oli paljon lapsia ja heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan, ja palvelu oli ystävällistä.
Elokuva oli todella ihastuttava ja sai minut hyvälle mielelle.

Elokuvan jälkeen palasin mummolaan ja aloin hoitamaan iltatoimia. Otin lääkkeet, harjasin hampaat, pesin kasvot ja kainalot, rasvasin ihoni, vaihdoin yöpaidan päälle, ja kirjoitin blogimerkinnät loppuun.

Huomenna on mummin saunavuoro, sen jälkeen on tarjolla lettuja ja kaakaota kermavaahdolla. Ajattelin myös käydä pitemmällä kävelylenkillä.

Näin edellisenä yönä unta jossa hampaani irtosivat, näen sitä unta aika usein. Näin myös unta jota en ole nähnyt koskaan ennen, mutta siinä oli vahva déjà vu- tunne.

Nukuin melkein keskipäivään asti. Mummi oli mennyt johonkin terveysseminaariin aikaisin aamulla.
Otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, söin mustikkasoppaa ja join kahvia, pelasin Pokémonia netissä.
Myöhemmin päivällä mummi palasi kotiin, nautimme runsaan lounaan; porkkana- kukkakaalikeittoa riisillä, silakkapihvejä, keitettyjä perunoita, sokeroituja puolukoita, ja jälkiruuaksi kahvia ja täytekeksejä.

Lähdin käymään kävelyllä Ukonkannaksen luonnonpuistossa, sitten kävin paikallisessa supermarketissa ostamassa nimipäiväkortin Terhille, syntymäpäiväkortin Kaarlelle, sitten kävin Tiimarissa (kyllä, Kangasalan keskustassa on vieläkin Tiimari auki) ostamassa itselleni söpön kangaskassin ja mummille katolilaistyyppisen Jeesus- hologrammikuvan jääkaappimagneetiksi.

Mummolaan palattuani pelasin lisää Pokémonia, join iltapäiväkahvit, ja mietin että menisin sittenkin vasta huomenna Kimmo Pyykön museoon.

Illalla mummi lähti konserttiin, minä pelasin Pokémonia sen verran että sain voitettua Elite Fourin ja Garyn, ja pyydystettyä Mewtwon.

Huomenna menen siis Kimmo Pyykön museoon, ja käyn varmaan myös kirjastossa, mummi sanoi että siellä on myös taidenäyttely.

Mummolasta, morjens!

Valvoin koko edellisen yön maaten pitkää piustaa sängyssä, ja pelaten Pokémonia netissä. Sain repertuaariini Zapdoksen, Lickitungin, sekä Kabuton.
Nousin aamusella kuuden aikaan, kävin suihkussa, pukeuduin nätisti ja pesin koneellisen pyykkiä.
Kirjauduin nettipankkiin tarkistaakseni varallisuuteni, ja tilasin Matkahuollosta kaksi nettitarjouslippua, menolipun ja paluulipun. Yhteensä ne maksoivat 26 euroa ja 50 senttiä, eli saman verran kuin normaalihintainen yhdensuunnan lippu.
Lähdin heti aamusella seitsemän aikaan käymään paikallisessa supermarketissa. Ostin lahjan Zoyalle, itselleni paketin hologrammitarroja, ja neljä ystävänpäiväkorttia.

Myöhemmin päivällä kävin apteekissa, minulle kerrottiin että maksusitoumus on saapunut sinne ja kaikki paprut ovat kunnossa joten sain hankittua Solian- antipsykoosilääkkeen. Jaoin dosettini saman tien ja otin aamulääkkeeni, ja tunsin oloni paranevan saman tien.
Ihme kyllä, näinä kolmena päivänä kun olen ollut ilman Solian- lääkettä, en ole saanut pahoja oireita. Eilisiltana minua pyörrytti hiukan, ja minulla on ollut tavallista kuumottavampi olo, päätä on särkenyt, ja silmät tuntuvat turvonneilta. Onneksi sain lääkkeet ennen kuin olo kävi pahemmaksi.

Matkustin junalla idemmäs ja kävin pankissa nostamassa rahaa. Edelläni oli viisitoista vuoronumeroa, mutta onneksi ei kestänyt kauaa ennen kuin minun vuoroni tuli.

Perillä kotona Mirette oli jo palannut omilta menoiltaan. Hoitelin hieman kotitöitä, pakkailin loppuja tavaroita, ja kirjoitin ystävänpäiväkortteihin lähettäjän osoitteen, saajan osoitteen, tervehdyksen ja allekirjoituksen. Päätin kirjoittaa erimaalaisille saajille ”Hyvää ystävänpäivää!” eri kielillä.

Myöhemmin päivällä lähdimme molemmat ulos, matkustimme junalla Helsinkiin ja kävelimme Kampin linja- autoasemalle.

Matkustin linjuribussilla Kangasalalle. Matka tuntui menevän nopeasti, perillä oli jo hämärää.
Mummi otti minut avosylin vastaan, ja sanoi uutta lyhyttä tukkaani kivaksi.
Söimme iltapalaa ja joimme iltakahvit, sitten pelasin hiukan Pokémonia netissä. Pääsin Victory Roadille asti, kunnes piti mennä nukkumaan.

Huomenna aion käydä kävelyllä luonnonpuistossa, sitten menen varmaan käymään Kimmo Pyykön taidemuseossa. Voisin myös käydä kuntosalilla.

Laskiaispullaa

Kävin eilen ystäväni Mireten kanssa elokuvissa katsomassa suomeksi dubatun 2D- version elokuvasta Sing. Seuraavaksi menemme katsomaan elokuvan Vaiana, aion myös mennä katsomaan elokuvan Onneli ja Anneli & Salaperäinen muukalainen.

Näin edellisenä yönä unta elokuvasta Mad Max 3: Ukkosmyrsky. Seuraavassa unessa olin vanhempieni kotirapussa, joka oli remontoitu oudon näköiseksi.
Parhaassa unessa soitin kitaraa ja lauloin mukana. Haluaisin oppia soittamaan akustista kitaraa, ja olen myös harkinnut alkavani käymään laulutunneilla. Ainoa asia mikä minua estää on rahattomuuteni.

Noustuani hoidin kaikki pakolliset aamutoimet joista en jaksa kirjoittaa joka ainoan entryn alussa. Sitten käynnistin läppärini, kirjauduin nettipankkiin, ja maksoin tämän kuun kuntosalimaksun ja Spotify Premium- palvelun.

Matkustin junalla idemmäs ja kävin pankissa nostamassa rahaa sen verran, että Netflix- palvelun maksuun jäi myös rahaa.
Olen huomannut että pankeissa käy aika vähän minun ikäisiäni ihmisiä, olen varmaankin yksi niitä harvoja jotka käyttävät vielä käteistä ja nostavat sen pankeista.
Käytän käteistä siksi että silloin minun on helpompi nähdä paljonko rahaa minulla on käytettävissä, ja nostan ne pankista koska minulla ei ole varaa maksaa palvelumaksuja pankkiautomaatin käytöstä.

Matkustin junalla takaisin kotikaupunkiin ja kävin suosikkiompelimossani hakemassa vaatteeni, jotka vein sinne viime viikolla; raidallinen Marimekko- yöpaita jonka kainaloissa oli reikiä, kesämekko josta oli irronnut nappi, ja pitkähihainen pusero jonka ranteen saumat olivat purkautuneet.

Kävin paikallisessa supermarketissa, aikomuksenani ostaa viikon ruuat, mutta valitettavasti kauppaa oltiin remontoimassa (tai tarkemmin sanottuna hyllyjärjestystä sotkettiin asiakkaiden trollaamikseksi) enkä löytänyt Balanssi- aterioita ja -keittoja mistään.

Palasin allapäin kotiin, laitoin tavarat paikoilleen, ja sitten menin tapaamaan diakonia, jonka kanssa olin sopinut tapaamisen tälle päivälle.

Matkustin junalla diakoniatoimistolle. Juttelin hänen kanssaan viimeaikaisista asioista, hän suhtautui minuun ystävällisesti ja ymmärtäväisesti, niin kuin aina ennenkin. Tapaamisen päätteeksi hän antoi minulle 30 euron lahjakortin K- konsernin kauppoihin.

Menin hyvillä mielin paikalliseen K- Markettiin. Huomasin että Balanssi- aterioita oli jäljellä vain viisi, eikä Balanssin tomaatti- linssikeittoja ollut jäljellä ainuttakaan. Ostin siis viisi ateriaa, viisi tomaatti- vuohenjuustokeittoa, ja kolme isoa pänikällistä laktoositonta maitoa. Maksoin puolet käteisellä ja puolet lahjakortilla.

Matkustin junalla takaisin kotikulmille, laitoin tavarat paikoilleen, lämmitin yhden Balanssi- aterioista, ja puuhastelin omiani, kunnes Mirette palasi kotiin.

Lähdin käymään ulkona taas yhden kerran, ihan vain siksi että halusin käydä tuulettumassa etten vallan kangistuisi.
Jävin kirjastossa palauttamassa yhden kirjan ja varaamassa pari kirjaa, Anja Kaurasen Syysprinssi ja Rosa Liksomin Väliaikainen. Aion ottaa molemmat kirjat mukaan mummolan matkalle, jonne siis lähden ensi viikon keskiviikkona.

Kävin supermarketissa ostamassa pari pulloa Frezza Moccaa, sekä neljä laskiaispullaa mantelimassalla. Ostin myös ruokaa Miretelle.

Kotiin palattuani olin saattanut itseni kaikilla nauttimillani herkuilla siihen kuntoon, että istuin vessassa, yhteenlaskettuna aikana puoli tuntia, evakuoimassa suolistoani.
Siitä tulikin mieleeni, että sain tuossa viime viikolla varattua ajan suolihuuhteluun yhteen helsinkiläiseen kylpylään. Aion pitää uudenvuodenlupaukseni siitä että pidän parempaa huolta terveydestäni.
Alun perin halusin varata ajan yhteen keskustassa sijaitsevaan kauneussalonkiin, mutta kyseisen salongin omistaja on haluamani aikana lomalla, joten hän suositteli kollegaansa. Olen menossa sinne maaliskuussa.

Huomenna menen käymään yhdessä helsinkiläisessä mielenterveyskuntoutujien hengailupaikassa, sitten menen Tyttöjen Talolle.

Myöhäistä joulua!

Näin edellisenä yönä unta jossa olin tiedekeskus Heurekassa, ja sitten Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla, eli siis tutuissa maisemissa Tikkurilan suunnassa.

Heräsin siihen että Mirette katsoi YouTubelta Gordon Ramsayn kokkiohjelmaa, hetken luulin että kovaääniset repliikit kantautuivat unistani.

Nousin, otin aamulääkkeeni, rasvasin kasvoni, pukeuduin, ja join kahvia.
Kävin kellarikomerossa viemässä täyteen kirjoitetun päiväkirjan säilytykseen, ja hain samalla paketin talouspaperia. Säilytän sekä uusia että vanhoja päiväkirjoja kellarikomerossani, samaten kuin ylimääräisiä talous- ja vessapaperipaketteja.
Imuroin näkyvän osan kotini lattiasta ja pyyhin tahrat keittiön tasoista.

Myöhemmin päivällä ystäväni Suvicita ja Eleclya saapuivat tunnin myöhässä; järjestin tänään kotonani pienimuotoiset lahjojenvaihtojuhlat, jossa annoin kolmelle lähimmälle ystävälleni myöhästyneet joululahjat, kun en siis viime jouluna kyennyt niitä hankkimaan.
Suvicita sai Juhla Mokka- kahvia, ja ayurvedistä sweet chili- luomuteetä. Eleclya sai kirjan Harry Potter ja kirottu lapsi, osa 1 ja 2. Mirette sai kaksi kaulakorua, yin yang- kaveririipuksen ja sellaisen hipsteripöllö- riipuksen. Hän tykkää grunge- symboleista ja hipsteripöllörekvisiitasta.

Joimme kahvia, söimme suklaakakkua, irtokarkkeja, tilli- kermaviilisipsejä, ja korvapuusteja. Pesin kolme koneellista pyykkiä, tiskasin suurimman osan astioistani, pyyhin keittiön tasot ja hellan puhtaiksi, ja jynssäsin vessanpöntön puhtaaksi.
Juttelimme, naureskelimme, piereskelimme, ja otimme valokuvia.
Illemmalla Suvicita ja Eleclya lähtivät omiin koteihinsa.

Minä otin kaikista kaulariipuksistani ketjut pois ja laitoin ne metallinkierrätykseen, tietenkin säilyttäen kaikki riipukset. En tykkää metalliketjuista sillä ne sotkeentuvat aina toisiinsa, on parempi ratkaisu käyttää ohutta punosnauhaa johon pujottaa se kaulariipus mitä aina käyttääkään.

Kun olimme saaneet hengityksemme tasaantumaan, lähdimme yhdessä Mireten kanssa illan viimeisille ostoksille; kävimme lähimmän kauppakeskuksen tavaratalossa ostamassa ison tölkin maitoa, kaksi mansikkamaidon makuista pillijuomaa, ja purkillisen tomaatti- leipäjuustokeittoa.
Sen jälkeen kävimme apteekissa, Mirette osti paketin särkylääkkeitä ja minä kävin reseptipuolella viemässä asianmukaiset paperit jotta saisin erityislupalääkerumban pyörimään. Liityin samalla apteekin kanta- asiakkaaksi, ja join oman mansikkamaitoni. Se oli hyvää, maistui oikealle puutarhamansikalle.

Kävimme vielä lähimmällä aukiolevalla Ärrällä ostamassa Miretelle Spotify Premium- lahjakortin, huomasin että siellä myytiin joulun jälkeen tarjouksessa olevia suklaakonvehteja ja piparminttukarkkitankoja, sekä My Little Pony: Ystävyyden Taikaa– mallisia pehmolelu- avaimenperiä. Jäljellä oli enää Twilight Sparkle ja Applejack.

Poistuttuamme Ärrältä kuulimme kun joku nainen huusi autosta ”Hei tule tänne, mulla on asiaa!” En tiedä ketä hän tarkoitti, mutta kiiruhdimme äkkiä pois. Olemme sen verran katufiksuja, ettemme lankea tuollaiseen.

Perillä kotonani laitoin purkkikeiton ja maitotölkin jääkaappiin, ja otin iltalääkkeeni.

Aina sydämessäni

Jos sitä nyt voisi reipastua myös tässä suomiblogin pitämisessä, nyt kun olen kerran alkanut kirjoittaa sitäkin. Minulla on jo suomiblogit Vuodatuksessa,, Blogaajassa, Tumblrissa, LiveJournalissa, ja Bloggerissa.
Kirjoitan parhaillaan tätä merkintää Microsoft Word- tiedostoon Always In My Heart- fontilla. Minusta on hauska kokeilla jotain koristeellista fonttia ihan vain sen visuaalisen miellyttävyyden vuoksi.

Parvekkeeni ovi on muuten korjattu, lukkoseppä kävi hoitelemassa sen.

Olen alkanut käymään kuntosalilla joka toinen päivä. En enää käytä juoksumattoa, mutta olen päättänyt käydä suihkussa aina paikan päällä, etten haise hielle koko loppupäivän.
Muutaman kuukauden päästä alan taas käymään uimahallilla, vaihtelevasti joka toinen päivä salilla ja toinen hallilla, niiden välissä pidän lepopäivän.

Team Fortress 2- sarjakuvasaagaan on vihdoinkin tullut päivitys, pitkällisen odotuksen jälkeen.

Parhaan kaverini Mireten sänky meni rikki, eikä hän voi nukkua toisessa sängyssään mikä on varattu yökylävieraille (eli siis se missä minä nukun aina hänen luona käydessään) sillä hänen selkänsä ei kestä sitä.
Tästä syystä avasin kotini ovet hänelle, hän yöpyy luonani niin pitkään kunnes hän saa parin viikon päästä uuden sängyn.
Tästä syystä olen voinut viime aikoina psyykkisesti paremmin; nyt kun minulla on jokapäiväistä seuraa niin ei ole aikaa riidellä harhojen kanssa, ja on myös mukavaa tehdä ihan arkisiakin toimia ystävän seurassa. Ruokakin maistuu paremmalta ystävän seurassa.
Koen silti aina iltaisin jonkinasteista apokalyptista angstia, mutta luulen että se johtuu verensokerista tai väsymystasosta. Yön yli nukuttuani oloni on kuitenkin parempi.

Tilasin eilen Etsy.com- nettikaupasta sellaisen 1990- luvun grunge- henkisen kaulakorun jossa on hologrammikuva silmästä. Olen pitänyt lupaukseni sen suhteen että tilaan jokaisena rahapäivänä ainakin yhden tuotteen Etsystä, Amazonista, tai muusta nettikaupasta.
Sen ohella kävimme Mireten kanssa kirpputorikierroksella, muun muassa Iso- Roban ja Fredan UFF- myymälöissä joissa on taas se viikkoalennus, kaikki vaatteet maksoivat maksimissaan vain euroa tsibale. Sen ohella kävimme myös Iso- Roban Fidassa. Ostin reissun aikana seuraavat vaatteet:
Musta Dirndl- mekko, jossa on ohuet olkaimet ja edessä ylhäältä alahelmaan kulkeva napitus.
Auringonkukankeltainen akryylivillatakki.
1980- lukulainen villatakki, sellainen missä on violetteja, valkoisia, ja pinkkejä raitoja joissa kuvia teddykarhuista, ruseteista, sydämistä ja ruusuista.
Pitkähelmainen villapaita, jossa on kerroksittainen maisemakuva; taivas, taivaanranta, kaislikko, lampi jossa jono sorsia, maa… Se on juuri sopivan kokoinen tunikaksi.
Retro- henkinen nilkkapituinen esiliina, ruskea jossa valtavia oransseja ja valkoisia kukkakuvioita. Aion teettää siitä hameen ompelimossa.
Pitkähihainen nilkkapituinen viininpunainen ihonmyötäinen mekko, jossa rinnustassa paljettikangasta
Vihreä puuvillainen Nanso- tunika, jossa vihreävalkoisia kuvia jotka esittävät kahta identtistä pikkutyttöä pitelemässä toisiaan kädestä
Pinkki- oranssiraidallinen pitkähihainen pusero
Vaaleansininen pitkähelmainen kesämekko, jossa sinisiä ruiskukkakuvioita.
Ostin myös peltipurkin, joka kuuluu samaan tuotesarjaan kuin yksi päiväkirja ja seinäkalenteri jotka minulla joskus olivat.

Kotiini palattuamme nautimme illalliseksi mozzarellatikkuja ja ranskanperunoita. Pesin kaksi koneellista pyykkiä, uudet vaatteeni mukaan lukien.

Nukkuessani näin unta jossa olin Kuortin kartanossa, se on sellainen lomakohde jonka omistaa HYKS. Se on erityisesti tarkoitettu syöpäsairaille lapsille ja heidän perheilleen, minulla itselläni oli leukemia lapsena. Kävin siellä monta kertaa 18- vuotiaaksi asti.

Noustuani aamulla kello yhdentoista aikaan otin aamulääkkeeni, tyhjensin kuukautiskuppini, ja pukeuduin eilen ostamaani vihreä- valkoiseen tunikaan, sitten menin takaisin petiin ja nukuin kello puoli kolmeen asti iltapäivällä. Siinä vaiheessa oli pakko nousta ylös, napata päiväkirja messiin ja lähteä käymään Helsingissä.

Ulkona oli kylmää, taivas oli pilvessä, satoi lumijyväsiä. Matkustin junalla Helsinkiin ja käppäilin siihen psykiatristen potilaiden ajanviettokeskukseen missä käyn aina torstaisin.

Juttelin Mellan, Ilonan, ja Kennyn kanssa, join kahvia, juttelin puhelimessa ystävieni kanssa. Myöhemmin päivällä kun kyseinen huone jossa istuin laitettiin kiinni, siirryin kahvilan puolelle. Söin kaksi ihanaa korvapuustia ja join kupin kaakaota.

Kävelin lumipyryn halki metroasemalle ja matkustin keskustaan. Kävin Cybershopissa ostamassa uudet kuulokkeet, vihreä- pinkit Hello Kitty- malliset nappikuulokkeet. Sain hieman yli euron alennusta, sillä minulla oli hiukan pluspisteitä kanta- asiakaskortillani.

Matkustin junalla kotiin. Siivosin hieman, leikkasin kynteni, join sitruunateetä, aloin neulomaan uutta täkkitilkkua, kirjoitin päiväkirjaa ja enkkublogia, ja katsoin DVD:ltä Pokka pitää. Olen syttynyt kymmenen vuotta omistamaani DVD- kokoelmaan uudestaan, kun huomasin että siinä on englanninkieliset tekstitykset.

Huomenna on perjantai, se tarkoittaa sitä että heti aamulla pitää alkaa siivoamaan; otan roskapussit pois roskakoreista ja laitan niihin uudet pussit; otan lakanat pois sängystä ja vaihdan pyyhkeet ja pesen ne pyykkikoneessa; laitan peittoni, tyynyni, ja sijauspatjani parvekkeelle tuulettumaan, ja putsaan vessanpöntön.
Hoivaonni- työntekijäni tulee käymään puoli kahdelta iltapäivällä, visiitin aikana aion tiskata astiat ja silittää pyykit.
Lähtiessäni samalla ovenavauksella aion viedä roskat, sitten menen psykiatrian klinikalle hakemaan yhden paperisen lääkereseptin ja erityisluvan sitä varten. Sitten pitää mennä sosiaalitoimistoon hoitamaan paperisota; tulostaa tiliotteet, ottaa kopio reseptistä ja erityisluvasta, laatia toimeentulotukihakemus, ja sitten vain toivotaan että sosiaalityöntekijä on saanut aamukahvinsa jotta hän olisi tarpeeksi laupea myöntääkseen maksusitoomuksen kyseiseen lääkkeeseen. Kolmen kuukauden satsi lääkkeitä maksaa noin 650 euroa, ja siihen minulla ei ole varaa.

Sen jälkeen menen käymään äitini luona, juon hänen kanssaan kahvia. Sitten menen kuntosalille, olen päättänyt etten enää käytä juoksumattoa, ja että jatkossa käyn suihkussa heti urheiltuani.

Kotiin palattuani aion siivota loppupäivän.

Pakkanen paukkuu

Heräsin tänä aamuna siihen kun ovikello soi, tiesin että siellä oli huoltotyöntekijä joka tuli korjaamaan jumittunutta parvekkeenovea. Hän väänteli sitä hetken ja antoi sitten minulle paikallisen lukkosepän numeron.
Soitan sinne huomenna, ensin pitää kysyä miten maksan oven korjauksen; käteisellä paikan päällä, vai lähettävätkö he laskun perässä.

Menin takaisin petiin ja näin unta Doctor Who– televisiosarjasta ja Tank Girl– elokuvasta, sitten näin unta jossa olin Tampereella ja kävin jossain kahvilassa nauttimassa ihanan makeaa jugurttia. Kun heräsin, suussani oli vieläkin makea maku.

Nousin, otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, ja söin vispipuuroa aamiaiseksi.
Lähdin käymään asioillani; vein kotivakuutus- ja laajakaistalaskun sosiaalitoimistoon, sen jälkeen vein Solian- reseptini ja lääkkeen erityisluvan uusittavaksi psykiatrian poliklinikalle.

Ulkona oli jumalattoman kylmä, mietin jaksanko mennä kuntosalille. Päätin lähteä käymään Kiasmassa, mutta hyytävä kylmyys vei elämänhaluni. Päätin mennä evakkoon vanhempieni kotiin, sain samalla nakitettua äidiltäni rahaa.

Perillä kotona suloinen äitini antoi minulle 20 euroa. Keitin pari kuppia kahvia ja join sen, söin Gifflar- kanelikierteitä, vihreitä viinirypäleitä, ja fetajuustoa.

Myöhemmin illalla äiti lähti ruokakauppaan, minä matkustin bussilla omalle puolelleni ja kävin kirjakaupassa ostamassa uuden muistikirjan sekä mustan taikamustekynän, ja supermarketissa ostamassa maitoa ja pari lahjaa ystävälleni Zoyalle jolla on synttärit ensi viikon keskiviikkona.

Perillä kotona lämmitin soppaa iltapalaksi, otin iltalääkkeet kello kahdeksalta, ja suunnittelun huomista.
Minun on vietävä kaksi valmista täkkitilkkua äidilleni, soitettava lukkoseppä, soitettava psykiatrian poliklinikalle ja pyydettävä heitä lähettämään minulle tekstiviesti kun Solian- resepti ja sen erikoislupa on uusittu, käytävä kirjastossa palauttamassa niteitä ja hakemassa varaukset, käytävä sosiaalitoimistossa käyttämässä tulostinta, ja käytävä ostarilla palauttamassa pulloja.
Ja sitten on ne jokaviikkoiset kotityöt; astioiden tiskaus, pyykkien silittäminen, imurointi ja moppaus myös huonekalujen alta, lakanoiden ja pyyhkeiden vaihto ja pesu, kylpyhuoneen siivoaminen, roskien vienti, ja tasojen pyyhkiminen.

Mirette oli minulla yökylässä.
Olin hereillä kello yhdentoista aikaan ja päätin nousta, vaikka olisin halunnut köllötellä ja haaveksia, mutta tulin ajatelleeksi että köllöttely ei tee haaveitani todeksi.
Otin aamulääkkeeni ja join kahvia aamutakissa. Minun oli pakko mennä rasvaamaan kasvoni sillä aina kun revittelen naamalihaksiani, suuni ympärillä olevat halkeamat avautuvat ja niitä alkaa kirvellä.

Puin päälleni eiliset vaatteet, eli oliivinvihreän pitkähihaisen luomupuuvillapuseron ja asialliset mustat housut jotka sain Suvicitalta aiemmin. Laitoin kaulaani sydämenmuotoisen riipuksen, joka sopii hyvin niiden vaatteiden kanssa yhteen.

Sain postissa syntymäpäiväkortin puolalaiselta ystävältäni Monikalta, siinä oli myös muutamia nättejä kuvia jotka aion laittaa kollaasiseinälleni.

Koska oli perjantai, vaihdoin pyyhkeet ja otin lakanat pois sängystäni, ja vein sijauspatjan, peiton ja tyynyn parvekkeelle tuulettumaan.

Hoidin yhden arkipäiväisistä rutiineistani, eli tarkistin pankkitilini saldon. Kuinkas ollakaan, minulla oli ylimääräistä rahaa. Maksoin ensi kuun Netflix- tilauksen, ja päätin pistää loput rahat sileäksi saman tien.

Myöhemmin päivällä Mirette lähti, sen jälkeen työntekijäni Hoiva- Onnesta tuli käymään.
Täyttelimme joitain papereita, sen jälkeen tiskasin valtavan pinon astioita ja neuloin peittotilkkua.

Lähdimme samalla ovenavauksella. Matkustin junalla itään päin ja kävin pankissa nostamassa rahat. Siellä joku elämäm_koulu nainen jutteli kanssani, mutta hän oli oikein mukava minua kohtaan.

Matkustin junalla Helsinkiin ja menin Forumin kauppakeskuksen Menkkahaukkaan. Ostin mekon (tummanvihreä, hihaton, pitkä helma, pieniä neliönmallisia reikiä), topin (hihaton, harmaa, valkoisia ja pinkkejä kukkakuvioita, rinnassa violetti teksti ”Not My Fault”), puseron (poolomallinen, mustia & valkoisia & vaaleansinisiä & pinkkejä vaakaraitoja, koristeltu lureksilla eli sellaisilla kiiltävillä langoilla) merenneito- aiheisen kaulakorun itselleni ja kahdelle ulkomaalaiselle nettiystävälleni jotka tykkäävät merenneidoista, ja pari lahjaa toiselle ystävälle.

Palasin kotiin bussilla, matkalla Emjuso soitti minulle ja kysyi saako hän ja Elyseé tulla minulle yöksi. Sanoin että saavat, olisi mahtavaa tavata Elyseé taas. Minulla on ollut ikävä häntä.

Kävin ostamassa tölkin appelsiinimehua, sitten palasin kotiin. Pesin kolme koneellista pyykkiä, ja hain tyynyni, peittoni ja sijauspatjani parvekkeelta, mutten jaksanut kuitenkaan laittaa lakanoita sänkyyn. Ehkä huomenna.

Suunnitelmiin tuli muutos; tapaankin Elyseén ja Emjuson huomenna, he tulevat kello kahdeksi luokseni juomaan kahvit. Sen jälkeen menen Mireten ja Riikan kanssa Helsinkiin katselemaan uuden vuoden juhlintaa.

Koska minulla ei ollut tänään mitään erityistä menoa, vietin suurimman osan tästä päivästä nukkuen. Näin hyvin omituisia unia.

Heräsin siihen että sain postissa RedBubble- nettikaupasta tilaamani teepaidan. Laitan siitä sitten asianmukaisen kuvan, kunhan se on ensin pesty ja silitetty.

Nousin sen verran että otin aamulääkkeeni, rasvasin ihoni, ja puin vaatteet päälle.

Illemmalla Mirette meni käymään kaupassa hakeakseen meille ruokaa, hän toi vanhoja suosikkejamme eli tässä tapauksessa mozzarellatikkuja ja ranskalaisia perunoita. Nautimme ihastuttavan brittiläisen juhla- aterian.

Keskiviikkona heräsin jo ennen kello kahta aamulla vakaaseen tunteeseen siitä, etten enää saisi unta.
Tilasin itselleni hieman synttäri- & joululahjoja nettikaupoista; kaksi teepaitaa, neljä julistetta, ja yhden kangasmerkin.
Samana päivänä kävin Heluna Shopissa (joka on siis ekokauppa, kuten Ekolo ja Ruohonjuuri) noutamassa kolme paria kenkiä, jotka olin tilannut kyseisen lafkan nettikaupasta; moottoripyöräbuutsit, vihreävalkoiset lenkkarit, ja mustat ballerinat. Ensimmäisiä käytän talvikenkinä, toiseksi mainittuja ensi kesänä, ja mustia ballerinoja käytän hautajaisissa, jos niitä siis on tulevaisuudessa.

Torstaina sain lisää rahaa, tapailin hieman kavereitani ja ostin heille joululahjoja Horror Shopista. Koska olin valvonut suurimman osan tiistain ja keskiviikon välisestä yöstä, jouduin nukkumaan univelkoja pois ja olin ihan rättipoikki.

Perjantaina hankin aivan mahtavan Joutsen- merkkisen talvitakin Pelastusarmeijalta ja ostin Hennes & Mauritzin alennusmyynnistä vaatteita.
Onnistuin hukkaamaan matkakorttini viidettä kertaa elämäni aikana, jep jep. Menen sitten ensi viikon keskiviikkona yhteispalvelupisteeseen hankkimaan uuden, ei se sen pahempi homma ole.

Joulun kunniaksi minun piti myös siivota ahkerasti; imuroin näkyvän osan lattiasta, pesin neljä koneellista pyykkiä, tiskasin astiat, vein roskat, pyyhin lieden puhtaaksi, vaihdoin lakanat sänkyyn… sitten kun olen palannut joululomalta, aion pestä lisää pyykkiä, silittää pyykit, imuroida ja mopata lattian myös huonekalujen alta, eiköhän siinä ole kaikki.

Tänä aamuna näin unta jossa Benedict Cumberbatch osoittautui Antikristukseksi. Heräsin kun älypuhelimeni herätyskello soi puoli kymmeneltä.

Otin aamulääkkeet, kävin suihkussa, pukeuduin joulumekkooni eli kuusenvihreään pitsimekkoon jossa on pitkät hihat ja polvimittainen helma. Laitoin kaulaani horoskooppimerkkiäni esittävän kaulakorun.

Ulkona satoi reippaasti vettä, sade kuulosti aivan tuomiopäivän pasuunoilta sisältä asunnostani kuultuna.

Olin hieman huonolla tuulella, sillä harhat kiusasivat minua. Sain kuitenkin pakattua tavarani ja lähdettyä vanhempieni luokse joulun viettoon.

Matkustin junalla pari pysäkinväliä, onneksi lipuntarkastajat olivat lomalla. En olisi voinut maksaa matkaani sillä kuten mainitsin, matkakorttini oli hukassa. Jouduin kävelemään mäkeä ylös ja sitten alas ja raahaamaan vetokärryäni soraista tietä pitkin. Uudet moottoripyöräsaappaani olivat vieläkin hieman kankeat.

Kotikotona olin paremmalla tuulella. Laitoin takkini kylpyhuoneeseen kuivumaan ja levitin tavarani vanhaan huoneeseeni.
Autoin äitiä kotitöissä, join kahvia ja söin riisipuuroa.

Myöhemmin päivällä lähdimme käymään hautausmaalla sytyttämässä kynttilän mummin ja papan haudalle.
Isä kyyditsi meidät sinne autollaan, paluumatkalla kävimme hakemassa veljeni hänen kotoaan.

Perillä kotona isä ja veli keskustelivat henkeviä olohuoneessa samaan aikaan kun minä ja äiti raadoimme keittiössä.

Illemmalla nautimme jouluaterian, sitten söimme suklaakonvehteja ja joimme kahvia ja katselimme televisiota.

Huomenna aion nukkua myöhään, ja aion varmaankin käydä kävelyllä lähimaastossa pehmentääkseni talvisaappaitani. Nyt kyllä kelpaa kun ei ole jäisiä teitä eikä umpihankia.

Valvoin melkein koko viime yön odottaessani niitä kahta melukallea kotiin karaokebaarista, eli tässä tapauksessa ystäviäni Eleclyaa ja Suvicitaa.

Minä ja Mirette valvoimme omissa sängyissämme, omien läppäriemme ääressä.
Melukallet saapuivat puoli kahden aikaan aamulla, ja heillä oli ollut ilmeisen kivaa. Juttelimme ja naureskelimme ja Suvicita kävi suihkussa, sitten menimme nukkumaan; Mirette nukkui minun sängyssäni, Suvicita ja Eleclya nukkuivat sohvasängyllä, minä patjalla lattialla.
Nukuin aika huonosti, ottaen huomioon että patja oli aika litteä ja minun teki mieleni surffailla netissä, ja minulla oli vielä aikamoiset täpinät edellisestä hauskasta päivästä. Olipa hyvä että järjestin juhlat, vaikka minulla oli aluksi hieman epävarma fiilis.

Olimme kaikki hereillä ennen kello kahdeksaa, istuimme patjallani juttelemassa paitsi Eleclya, joka yritti kiskoa unta palloon ja kiukutteli meille sillä metelöitsemisemme häiritsi häntä. Hän sanoi ettei hänellä ole koskaan ollut krapulaa, mutta nyt hän kuulosti hyvin krapulaiselta sanoessaan että valo särki hänen silmiään, tietokoneen näppäimistön naksuttelu särki hänen korviaan, ilma oli tunkkaista… Nyt kun täällä oli neljä ihmistä vajaan neljänkymmenen neliön yksiössä hengittämässä samaa happea, avasin ikkunan. Sitten hän valitti että asunnossa on liian kylmä, vaikka ulkona oli nollakeli.
Minua pieretti kovasti eilisen herkuttelun jälkeen.
Tuntuu että joka- aamuiseen rutiiniini kuuluu se, että revittelen kasvolihaksiani niin että suupielieni halkeamat aukeavat.

Pelasin Pokémon: RED- peliä netissä, onnistuin selvittämään Pokemon Towerin mysteerin ja saamaan sieltä kiinni Cubonen ja Gastlyn, ja myöhemmin pelissä sain kiinni Snorlaxin, ja kasvatin Blastoiseni tasolle 52.

Otin aamulääkkeet ja kävin pesulla ja pukeuduin raitapaitaan ja Halinalle- pyjamahousuihin.

Vein roskat. Pesin koneellisen lakanoita ja pyyhkeitä, vein ne alakerran kuivaushuoneeseen. Vein peittoni, tyynyni, ja sijauspatjani parvekkeelle tuulettumaan. Pesin toisen koneellisen pyykkiä. Silitin puolet silitettävistä pyykeistä.

Ennen keskipäivää kun nautimme kahvia, satuin päästämään äänettömän mutta haisevan pierun ja Eleclya raivostui ja haukkui minut lyttyyn, minua nauratti niin että silmistä lensi vesi ja olin vähällä pissata pyjamahousuihini! Ainakin sain päivän hyvät naurut.

Kuinka ollakaan, kahvimaito loppui, ja mietimme miten saisimme lisää. Mietimme kävisimmekö palauttamassa pulloja saadaksemme käteistä, tilaisimmeko Alepan Kauppakassista muutaman maitolitran, mutta tulimme siihen tulokseen että Mirette antoi minulle hieman käteistä ja kävin paikallisen kauppakeskuksen tavaratalossa ostamassa ison tölkin maitoa, litran punaista maitoa, persikan makuista jääteetä, ja kaksi puolentoista litran kokispulloa.

Kun palasin kotiini, siellä oli päässyt helvetti valloilleen; parvekkeen ovi oli mennyt takalukkoon, mutta onneksi kukaan ei ollut jäänyt sinne. Siellä oli vain sijauspatjani, peittoni ja tyynyni tuulettumassa.
Muut likat olivat suorastaan itkuhuutoraivaripsykoosin partaalla, minä mietin miksi he olivat sellaisessa paniikissa vaikka minua asia ei haitannut yhtään, ja kyseessä oli siis minun parvekkeeni. Soittaisin maanantaina huoltoyhtiöön ja asia olisi sillä selvä.
Sitä paitsi, sain kammettua parvekkeen ikkunan auki niin että siitä pääsee kömpimään parvekkeelle ja takaisin asuntoon.

Myöhemmin päivällä Odessa saapui kyläilemään koiransa Kaapon kanssa. Joimme kahvia, söimme syntymäpäiväkakkua, paijasimme Kaapoa, minä pesin pyykkiä ja järjestelin tavaroitani.
Odessa lähti Kaapon kanssa myöhemmin päivällä, sitten lähti Eleclya, sitten Suvicita. Minä laitoin kotiani järjestykseen ja vein muutaman koneellisen pyykkiä alakerran kuivaushuoneeseen.

Mirette nukkui univelkojaan pois, myöhemmin illalla lähdimme käymään paikallisessa kauppakeskuksessa katselemassa vaatteita ja muuta mukavaa. Kävimme Hennes & Mauritzissa ja kirpputorilla miettimässä mitä kaikkea ostaisimme ensi viikolla, ja sitten kävimme Starbuck’sissa.

En ole tässä vähään aikaan viitsinyt päivittää, sillä olen suurimman osan ajasta nukkunut tai potenut jouluangstia ja identiteettikriisiä. En tiedä olenko sittenkin katkera ja kyyninen nihilisti, vai iloinen ja onnellinen pikku tonttutyttö? Haluaisin olla viimeksi mainittu, vaikka taidan olla enemmän edellä mainittu.

Vaikka olenkin boheemi, olen iloinen etten ole riippuvainen huumeista, alkoholista, tai tupakasta.

Keskiviikkoiltana olin ottanut iltalääkkeeni ja neljä rauhoittavaa, enkä siltikään saanut unta. Harhailin pitkin kotiani ja pengoin kaappejani etsiessäni tavaroita joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Torstaiaamuna olin niin aikaisin hereillä, että menin käymään terveyskeskuksessa varaamassa ajan terveystarkastukseen muutamasta hyvästä syystä; Miksi ihoni kutisee ja punoittaa? Miksi vatsani menee helposti sekaisin? Voinko saada sitä ihonkutinan vastaista voidetta reseptille? Onko minulla minkäänlaisia allergioita? Miksi nenäni vuotaa joka päivä? Onko minun mahdollista päästä lääketieteen avulla eroon Frezza Mocca- jääkahviriippuvuudestani?

Sen ohella aion käydä vuosittaisessa terveystarkastuksessa tarkistuttamassa silmät, korvat, nenän, suun, hapenottokyvyn, ja verenkuvan.

Samana päivänä kävin Helmi- talolla joulupuurojuhlassa, siellä oli ihan mukavaa. Sen jälkeen kävin Forumissa ihkuttamassa vaatekauppoja ja olin heittää kärrynpyöriä silkasta ilosta kun huomasin että kaupoissa on alennusmyynti, ja aika moni suosikkivaatteeni oli tarjouksessa. Päätin että ensi viikolla kun saan takuueläkkeeni, ostan Hennes & Mauritzista, Monkista, ja Gina Tricotista kaikki ihkuttamani vaatteet.

Perjantaiaamuna heräsin outoon psykoosinomaiseen tunteeseen, jossa kuulin outoja hälyääniä ja näin väräjäviä kuvia. Nousin sängystä, otin aamulääkkeet, ja kävin takaisin pitkäkseni.

HoivaOnni- työntekijäni tuli käymään, hänen lähdettyään kävin takaisin pitkäkseni ja nukuin iltaan asti, kun tuli aika ottaa aamulääkkeet ja mennä takaisin nukkumaan.

Lauantaina podin angstia suurimman osan aamupäivästä. Myöhemmin päivällä ystäväni Lauski tuli käymään, hän toi hedelmäkarkkeja ja vaahtokarkkeja.

Seuraavaksi saapui Mirette, sitten Odessa. Lauski joutui lähtemään, sillä hänellä oli vielä joululahjaostoksia tekemättä.

Eleclya ja Suvicita saapuivat myöhemmin, he toivat kassikaupalla ruokaa; kahvijauhetta, maitoa, marenkeja, sipsejä, karkkeja, piparkakkuja, mokkapaloja, pitsapasteijoita; ja vanhoja vaatteita. Minä sain esiliinan ja kaksi mekkoa.

Söimme ja joimme napamme täyteen, kuuntelimme musiikkia, juttelimme, piereskelimme, nauroimme, lauloimme, otimme valokuvia.

Kello kahdeksan aikaan otin iltalääkkeeni ja kävin suihkussa.

Mirette, Suvicita, ja Eleclya jäivät yöksi, Suvicita ja Eleclya lähtivät käymään karaokebaarissa ja minä ja Mirette surffailimme netissä omilla läppäreillämme.

Huomenna aloitan jokavuotisen joulusiivouksen; käyn läpi kaapit ja laatikot, ja jokaisen sauman ja nurkkauksen.

Nukuin perjantain ja lauantain välisen yön sohvasängylläni, joka normaalisti on vieraiden käytössä. Tämä siksi, että peittoni, tyynyni, ja sijauspatjani olivat parvekkeella tuulettumassa niin kuin joka viikonloppu. Toivoin että kirpeä pakkasilma raikastaisi ne, ja tappaisi pölypunkit jos niitä siis sattuisi vuodevaatteissa olemaan.

Heräillessäni keskipäivän aikaan jouduin nousemaan vähän väliä katsoakseni kelloa, etten nukkuisi pommiin. Olin menossa Suvicitan luokse Mireten ja Eleclyan kanssa, ennen kuin menisimme Heidin pikkujoulujuhliin.

Noustuani otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin The Ramones- fanipaitaan ja jouluisiin legginseihin. Nautin aamiaisen ja kävin kauppakeskuksessa palauttamassa pulloja, tapasin Lauskin ja Viltsun samalla.

Matkustin junalla lähemmäs Suvicitan kotia, tapasin juna- asemalla Mireten ja Eleclyan.

Suvicita poimi meidät kyytiinsä, menimme käymään hänen kotonaan.

Söimme juuresmuussia, suklaavanukasta, ja suolakeksejä, joimme kaakaota ja kahvia.

Kun lähdimme Heidin bileisiin, sattui niin ikävästi että Suvicitan saksanpaimenkoira Jofa puri Miretteä kyynärpäästä niin että siihen jäi haava. Laitoin siihen laastarin, ja lohdutimme Miretteä sanomalla että huomenna veisin hänet ensiapuun paikattavaksi ja hankkimaan jäykkäkouristusrokotuksen, ja että kohta olisi tiedossa juhlat jossa on herkkuja ja ystäviä.

Perillä Heidin luona Mirette piristyi. Söimme ja joimme paljon herkkuja, otimme valokuvia, kuuntelimme hevimetalli- versioita suomalaisista joululauluista, naureskelimme ja juttelimme.

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi Eleclyan kotiinsa, ja minut ja Mireten omaan kotiini, Mirette jäi siis yökylään.

Seuraavana aamuna oli aikainen herätys. Peseydyin ja pukeuduin ja nautin aamiaisen, sitten lähdimme yhdessä bussilla Haartmaniin päivystykseen, jossa Miretelle annettiin rokotus ja paikattiin hänen haavansa.

Palasin kotiin ja huomasin kuukautisteni alkaneen.

Myöhemmin päivällä lähdin tapaamaan ystävääni Riikkaa, en ollut ehtinyt eilispäivänä hänen pikkujouluihinsa joten tänään menin ihan muuten vaan käynnille.

Ihastuin hänen upeaan kaksikerroksiseen pientaloonsa, ja siihen että hänellä oli valtavasti kaikenlaisia herkkuja tarjolla. Hänellä oli myös suloinen pieni koira.

Katselimme hieman televisiota, sitten kun X- Factor alkoi, lähdin käymään Mireten kotona sillä hän oli unohtanut hieman omia tavaroitaan minulle.

Matkustin junalla Helsinkiin ja sieltä metrolla Mireten kotikulmille.

Jäin hänelle yöksi. Söimme margarita- pitsaa ja Ben & Jerryn jäätelöä jossa on suklaahippukeksitaikinan palasia.

Nukuin yllättävän hyvin Mireten vierassängyllä, minua ei paleltanut eikä ollut levoton olo.

Näin hauskoja fandom- aiheisia unia, nousin vasta kello yhden aikaan iltapäivällä.

Mireten sosiaaliohjaaja tuli käymään ja auttamaan siivoamisessa. Kättelin häntä ja esittelin itseni hänelle, hän oli mukava nuori nainen ja hyvin ystävällinen minua kohtaan.

Lähdettyäni kävin Helmessä, join kahvia ja praatailin muiden kanssa, sitten palasin junalla kotiin.

Huomasin että olin unohtanut keittokomeron ikkunan auki, olihan se ihan jees että ilma oli raikastunut. Olin myös jättänyt vierassängyn peitot, tyynyt, ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, hain ne sieltä ja puistelin peitot ja tyynyt ja imuroin patjan ja sohvan.

Jaksoin käydä saman päivän aikana kuntosalilla. En tosin jaksanut kävellä juoksumatolla kuin viisitoista minuuttia, mutta jaksoin käyttää pohjelihaslaitetta jota en ole ennen huomannut. En viipynyt salilla kuin ehkä puoli tuntia, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Tiistaina nukuin kello puoli kolmeen iltapäivällä, noustuani pukeuduin ja heitin aamulääkkeet hetulaan, sitten lähdin käymään nuorten aikuisten ryhmässä Myöhätuulessa.

Matkustin paikan päälle bussilla. Paikan päällä sain tietää että Irina ja Kim olivat lopettaneet, ja uudet ohjaajat Riikka ja Pia (siis eivät Myyrmäessä asuvat kaverini, vaan saman nimiset ohjaajat) olivat juuri aloittaneet työharjoittelunsa. He vaikuttivat kivoilta.

Join niin paljon kahvia ja kaakaota että mahassa alkoi pyörimään. Tämän päivän ryhmän aihe oli tähtitorttujen leipominen, olin yllättynyt kuinka taidokkaasti osasin leipaista omat torttuni. Sain viedä ne kotiin, tosin söin ne matkan aikana.

Matkustin bussilla Helsinkiin. Kävin yhdessä vintage- vaatteita myyvistä UFF- myymälöistä bongailemassa uusia vaatteita jotka voisin ostaa ensi viikon rahoilla, ja onneksi löysin niitä; oranssi- ruskea- mustavalkoinen esiliina, josta saisi helposti työstettyä hameen. Punainen minimekko jossa on ohuita valkoisia ristiin rastiin- raitoja, ja tilavat taskut. Tummansininen pitkähelmainen lyhythihainen mekko jossa on pienenpieniä valkoisia kukkakuvioita ja pinkit tereet. Musta tirolilaismekko, jossa on puiset napit. Ajattelin hankkia myös farkkukankaisen minimekon johon voisi piirtää mustalla kangastussilla.

Kävin myös parin kadunvälin päässä sijaitsevassa toisessa vintage- vaatteita myyvässä UFF- myymälässä, mutta sieltä ei löytynyt mitään minua kiinnostavaa.

Palasin junalla kotiin, hyvillä mielin siitä että huomenna olisi rahapäivä. Kävin illan tullen suihkussa, pesin siilitukkani shampoolla ja käytin sitä apteekista ostamaani vartalovoidetta jonka pitäisi auttaa kutinaan. Ajattelin pyytää lääkäriäni kirjoittamaan sen reseptille.

Heti aamulla herättyäni tarkistin nettipankin kautta tilini saldon. Rahaa siellä oli, selvähän se. Lähdin saman tien käymään pankissa Helsingissä asti.

Nyt kun minun pitää venyttää penniä pituus- ja leveyssuunnassa, olen päättänyt lakata käyttämästä Visa Electron- korttiani sillä kyseinen pankki veloittaa vallan mahdottomia summia automaatilla asioinnista, käteisnostoista ja saldokyselyistä.

Hyvä puoli siinä on se, että tulee lähdettyä kotia pidemmälle, saan inhimillistä kontaktia, ja säästän rahaa.

Matkustin junalla takaisin kotiin ja ostin kauppakeskuksen tavaratalosta viisi Kleenex- nenäliinapakettia. Vaikka ne eivät ole kotimainen tuote, ne tulevat sellaisessa kompaktissa paketissa, samalla tavalla kuin käsipyyhkeet; kun yhden repäisee irti, toinen on valmiina.

Ostin myös kolme pakettia Vuokkoset- pikkuhousunsuojia, jotka ovat sentään suomalainen tuote ja myös hyvin laadukas sellainen.

Ostin myös kirjakaupasta onnittelukortit jokaiselle ystävälle, jolla on synttärit ja nimipäivät tässä kuussa. Ostin myös kaksi rullaa lahjapaperia, sellaista kullanväristä jossa on kiiltäviä tähtiä.

Ostin myös uuden lakanan Pelastusarmeijan kirpputorilta, ja halvat lapaset Tokmannilta.

Kotiin palattuani olin hieman kiukkuinen, mutta sain purettua sen siivoamiseen.

Postiluukku kolahti, sain joulun ensimmäisen joulukortin yhdeltä suomalaiselta LiveJournal- ystävältä, ja ilmoituksen siitä että olin saanut paketin! Tiesin heti että se olisi ystävältäni Zoyalta.

Heti kun kello tuli neljä iltapäivällä, menin postiin hakemaan paketin. Se oli tosiaan kyseiseltä ystävältä, ja siinä oli seuraavat tuotteet:

Pieni kiivilintu- pehmolelu

Värityskirja jonka aiheena on Uusi- Seelanti

Neljä pientä pussillista Nescafe- jauhetta

Reilun Kaupan suklaalevy

Kaksi Organik Orangutan- palasaippuaa

Vaaleanpunainen hiusharja jossa on mukana pieni kompakti peili ja kuva yksisarvisesta

Kolme paria nilkkasukkia

Kiinalaista lohikäärmettä esittävä hopeoitu kaulariipus

Pinkkiä kissaa esittävä kuulakärkikynä

Kaksi pinssiä, Hello Pirate Kitty ja Harambe: Never Forget

Hello Kitty- kaulakoru, rannekoru, ja sormus

Oransseja kuminauhoja joista voi tehdä pienen avaimenperän neulomismenetelmällä

Kaksi punavihreää mansikkaa esittävää nappikorvakorua

Irvikissaa tuolin päällä esittävä hopeoitu kaulariipus

Niin ja onnittelukortti, hyvää syntymäpäivää, hyvää joulua ja uutta vuotta.

Olin suorastaan yllättynyt lahjojen määrästä, ja olin hyvin ilahtunut ja kiitollinen.

Valitettavasti hyvä tuuleni ei kestänyt koko loppupäivää; olin tietoinen siitä että kaikki rahat olivat menneet, eikä lisää tulisi ennen ensi viikkoa. Lauantaina olisi minun ja parhaan ystäväni Suvicitan yhteiset synttärijuhlat ja pikkujoulut jonne tulisi ystäviä, miten ikinä saisin hankittua heille syötävää ja juotavaa ja joululahjat kasvojani menettämättä?

Itkin itseni uneen, päästyäni pahimman hyöyn yli päätin mennä ruokakauppaan ostamaan suklaakonvehteja. Perillä kotona söin ne ja päätin että kyllä tästä yli päästään.

Torstaina menisin varmaan Helmeen, ottaen huomioon että Lappari on kiinni joulunpyhiksi. Voisin myös käydä Kiasmassa ja Tennispalatsin taidemuseossa.

Näin edellisenä yönä unta jossa Horror Shop oli rakennettu perheeni vanhan kesämökin viereen, ja sinne pääsi kätevästi maanalaista tunnelia pitkin. Olin iloinen siitä että nyt pääsisin kahteen lempipaikkaani kätevästi.

Toisessa unessa oli mukana isoveljeni, joka hymyili minulle ystävällisesti ja halasi minua. Se sai minut tunteiden valtaan, sillä en muista ainuttakaan tapausta kun isoveljeni olisi edes hymyillyt minulle muuten kuin vain ivatakseen minua.

Kännykkäni soi klo 11 aamupäivällä, siellä oli äitini joka ehdotti että tapaisimme paikallisessa kauppakeskuksessa puoliltapäivin jotta hän voisi antaa minulle kuukausirahan.

Kyseinen tieto motivoi minua nousemaan. Otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, ja siinä vaiheessa PMS- oireet alkoivat taas kiusaamaan minua.

Lähdin kuitenkin tapaamaan äitiäni. Hän antoi minulle 90 euroa, sillä rahalla ostin viikoksi ruokaa ja neljä rullaa joululahjapaperia.

Oli kyllä työn ja tuskan takana kävellä liukasta tietä pitkin kotiin, toisessa kädessä painava ruokakassi ja toisessa neljä joululahjapaperirullaa.

Perillä kotona laitoin tavarat paikoilleen. Vaihdoin pyyhkeet, otin lakanat pois sängystä, vein patjan, peiton ja tyynyn parvekkeelle tuulettumaan, pesin lakanat ja pyyhkeet koneessa.

Myöhemmin päivällä työntekijäni Hoiva- Onnesta tuli käymään. Sain tiskattua astiat samalla kun juttelin hänen kanssaan, mutten välittänyt silittää pyykkejä sillä minun oli vaikea keskittyä.

Tapaamisen jälkeen lähdimme samalla ovenavauksella ulos.

Päätin lähteä käymään Myöhätuulessa, mutta se olikin kiinni. Lähdin käymään Lapparissa, mutta perillä Helsingissä ratikkaan tuli joku vika, ja jouduin jäämään seuraavalla pysäkillä pois.

Päätin lähteä käymään äitini luona.

Matkustin bussilla kotikotiin ja soitin matkalla äidilleni sopiakseni että tulisin tänä iltana käymään. Hän sanoi että saan tulla.

Perillä kotikotona join kahvia ja söin suklaakonvehteja, salmiakkisuklaavohveleita, voileipiä, ja muuta enemmän tai vähemmän terveellistä.

Myöhemmin päivällä isäni tuli kotiin.

Matkustin bussilla kotikonnuille, enkä viitsinyt enää käydä kauppakeskuksissa vaikka mieli olisi tehnytkin.

Perillä kotona laitoin iltapalaksi pari voileipää, minulle tuli niin ähky olo että oksensin pari kertaa. Nytkin on sellainen tunne että vatsaa turvottaa, kylkiä pakottaa, ja kurkussa on mahahappoja.

Illalla kävin lämmittelysuihkussa, mutten viitsinyt enää rasvata ihoani enkä harjata hampaitani. En myöskään viitsinyt imuroida sänkyä enkä petauspatjaa ennen kuin laittaisin puhtaat lakanat sänkyyn, joten päätin tehdä sängyn sohvalle.

Huomenna, jos vain nousen tarpeeksi aikaisin, voisin mennä uimahallille ja sitten saunaan. Se tekisi kyllä hyvää minulle.

Niin, huomenna on myös pikkujoulut Heidin luona, se tuo ihan kivaa vaihtelua.

PMS tässä taas hei

Näin edellisenä yönä yhtä useimmiten toistuvaa untani; opiskelin lukiossa ja olin lintsannut niin paljon, että se alkoi painamaan synnintuntoani.

Pahoissa unissa on kuitenkin se hyvä puoli, että niistä herää aikanaan.

Suunnilleen heti kun olin kompuroinut sängystäni kylpyhuoneeseen, vanha tuttu PMS alkoi taas kiukuttamaan. Otin aamulääkkeet, peseydyin, kokeilin kolmea eri asua ja hylkäsin ne kaikki, kunnes päädyin mustiin pitkiksiin ja Nanso- puseroon.

Lähdin saman tien käymään Helsingissä. Otin läppärini mukaan, olen päättänyt etten enää kirjoita paperipäiväkirjaa vaan jatkossa kirjoitan vain ja ainoastaan nettiblogia. Onhan siinä se hyvä puoli että luovuuteni virtaa paremmin blogatessa, ja että nettiblogia ei tarvitse salailla.

Matkustin junalla Helsinkiin ja kävelin siihen psykiatrian keskukseen, jossa siis käyn joka torstai. Äitinikin oli siellä.

Kirjoitin blogiani, surffailin netissä, söin keksejä ja voileipiä ja join kahvia ja glögiä.

Kyseisessä ajanviettopaikassa on mukava käydä, siellä on todella ystävällisiä ja mukavia ihmisiä ja aina lämmin tunnelma, vaikka olisi ollut muuten huono päivä. Ihmeellistä kuinka jaksan aina olla niin kiltti ja kohtelias vaikka minulla olisi niin kova PMS, että olisin jo alkanut suunnittelemaan lakisäädöstä heteromiesten pakollisesta kastroinnista.

Äiti antoi minulle parikymmentä euroa, jotka olin häneltä pyytänyt lauantain pikkujouluja varten jotta voisin ostaa jotain tuomisia. Huomenna saisin häneltä myös kuukausirahan, jonka saan yleensä joka kuukauden 15. päivä, mutta silloin vanhempani ovat ulkomaan matkoilla.

Kävelin Ruoholahden metroasemalle, siellä oli niin kova ihmismassa että päätin mennä vasta seuraavalla metrolla. Kuinkas ollakaan, sinne kertyi toinenkin ihmismassa, mutta päätin kuitenkin astua metroon.

Matkustin metrolla keskustaan, ja junalla kotiseudulle. Kävin kauppakeskuksessa katselemassa tuotteita, sitten palasin kotiin.

Perillä kotona olin taas huonolla tuulella. Mietin mitä tekisin sen tunnin ajan ennen kuin menisin paikalliseen raflaan Kauneimmat joululaulut- tilaisuuteen.

Huomenna on taas siivouspäivä, aamun alkajaisiksi aion vaihtaa pyyhkeet ja sitten otan lakanat pois sängystä ja laitan peiton, tyynyn, ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, ja pestä lakanat ja pyyhkeet pyykkikoneessa.

Vakiotyöntekijäni Hoiva- Onnesta tulee käymään kello puoli kahdelta iltapäivällä. Kyseisen käynnin aikana aion tiskata astiat ja silittää pyykit. Tapaamisen jälkeen menen käymään äitini luona, hän antaa minulle kuukausirahan.

Eilisiltana nukkumaan mentyäni minua paleli ja ahdisti. Jostain syystä olen joka ainoa ilta ahdistunut, vaikka minulla ei olisi mitään varsinaista syytä olla ahdistunut; syynä voi olla verensokerin heilahtelu tai sitten pitkän päivän jälkeinen rasitus. Diabetesta minulla ei ole, ja yleensä olen valveilla vajaa kahdeksan tuntia päivässä.

Laitoin iltapalaa, muutaman voileivän ja satsuman; yleensä ilta- ahdistukseen auttaa syöminen.

Asunnossani on hyytävän kylmä talvi- iltaisin, vaikka patterit ovat ihan asianmukaisen lämpimät. Minun pitää aina mennä pitkään kuumaan suihkuun, vaikka se tekeekin pahaa atooppiselle iholleni. Mistä tulikin mieleeni, että paikallisessa apteekissa myydään vartalovoidetta jonka pitäisi auttaa nimenomaan ihon kutinaan, mistä olen kärsinyt lapsesta asti.

Olen tähän asti käyttänyt ainoastaan Aqualania ihoni hoitoon, mutta nyt olen alkanut käyttämään L’Orealin ”kauneusvoidetta” kasvoilleni, ja voisin jossain vaiheessa ostaa sitä kutinaan auttavaa voidetta.

Näin edellisenä yönä ihan mukavaa unta jossa asuin maaseudulla, ajoin traktorilla ja kuuntelin hillbilly- musiikkia. Heräsin hymy kasvoillani.

Noustuani otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, ja käynnistin läppärini ja kirjauduin nettipankkiin. Olin saanut viikkorahat, ja minulta oli peritty pankkitilin kuukausittaiset käyttömaksut.

Olen alkanut harkitsemaan, etten enää jatkossa käyttäisi Visa Electron- korttiani. On harmillista kun käyttömaksuja kertyy automaatin käytöstä.

Lähdin saman tien käymään kauppakeskuksessa. Kävin pankkiautomaatilla nostamassa käteistä, sitten menin tavarataloon ostamaan kolme paria kumihanskoja (kaksi tiskaushanskaparia ja yksi siivoushanskapari), kaksi pakettia talouspaperia, ja jotain syömistä.

Perillä kotona laitoin tavarat paikoilleen, nautin hieman välipalaa, järjestelin kotiasioitani, sitten lähdin uudelleen ostoksille.

Kävin uudelleen samassa tavaratalossa, ostin kuusi muovista vaateripustinta. Kävin kirjakaupassa ostamassa kaksi taikamustekynää, yhden mustan ja yhden violetin.

Matkustin junalla Helsinkiin ja kävin Hennes & Mauritzissa ostamassa mustan mekon, sellaisen jossa on olkaimet ja lyhyehkö helma.

Kävin Finlaysonissa ja Gina Tricotissa ja muutamassa muussa kaupassa, sitten matkustin bussilla kotiin.

Soitin muutaman puhelun äidilleni ja ystävilleni, kävin viemässä hieman tavaraa alakerran varastokoppiin, järjestelin tavaroitani, otin pyykit pois kuivaustelineestä ja viikkasin ne vaatekaappiin.

Illemmalla kävin uudelleen paikallisessa kauppakeskuksessa palauttamassa pulloja. Katselin joulutuotteita ja mietin mitä kaikkea ostaisin jouluksi.

Palasin kotiin huonolla tuulella. On taas se aika kuusta, kun kiukuttaa ja harmittaa ja olen suorastaan murhanhimoinen, vaikka minulla olisi muuten asiat hyvin ja vaikka olisin ulkoisesti tyyni. Olen vuosien mittaan oppinut piilottamaan pahan oloni ja näyttämään nättiä naamaa, niin kuin naisille opetetaan.

Otin iltalääkkeet ja harjasin hampaani. Kävin taas kuumassa suihkussa.

Huomenna menen käymään yhdessä helsinkiläisessä mielenterveyskuntoutujien ajanviettopaikassa. Samana päivänä menen jouluiseen yhteislaulutilaisuuteen yhteen paikalliseen ravintolaan, sen jälkeen voisin mennä kuntosalille.

Olin laittanut herätyskelloni soimaan kello puoli kymmeneltä aamulla. Heräsin joskus kello puoli kuudelta nähtyäni unta jossa yritin fillaroida Vihdintietä pitkin Rautalammille, ohjaten fillariani jaloillani ja polkien käsilläni.

Nousin käydäkseni pissalla, kirjoitin hieman blogipohjaa ja sitten menin takaisin nukkumaan.

Harmitti joutua nousemaan kun kello soi, minulla oli kiehtovat unet kesken.

Otin aamulääkkeet ja pukeuduin. Kävimme Mireten kanssa Myyrmannin Citymarketissa ostamassa uuden Anna- lehden johon meitä kahta on haastateltu Tyttöjen Talosta kertovaan artikkeliin, ostimme myös jotain juotavaksi kelpaavaa, minulle jääkahvia ja Miretelle jääteetä.

Matkustimme bussilla Eleclyan kotikulmille, myöhemmin päivällä Suvicita saapui myös. Oli juuri sopivasti lämpöä ja auringonpaistetta.

Kävimme paikallisessa elokuvateatterissa katsomassa elokuvan Ihmeotukset ja niiden olinpaikat. Elokuva oli taidokkaasti toteutettu, ajatuksia ja tunteita herättävä.

Leffan päätyttyä oli jo pimeä. Kävimme muutamassa kaupassa, sitten menimme Eleclyan kotiin.

Söimme pinaattilettuja raejuustolla ja kahdella eri hillolla, epätavallisen hyvänmakuista paahtoleipää, joimme kaakaota ja kahvia, luimme Aku Ankkaa.

Suvicita oli tuonut kassillisen vanhoja kirjojaan, joista saimme muutaman ja loput menivät kirjastoon kierrätykseen.

Myöhemmin illalla Suvicita ja Eleclya lähtivät ulkoiluttamaan Hipsua, minä ja Mirette matkustimme bussilla Aviapolikseen, sieltä junalla Myyrmäkeen, kävimme kaupassa ostamassa jotain popsittavaksi kelpaavaa ja palasimme minun kämpilleni.

Huomenna menen tapaamaan vanhempiani. Toivottavasti isä ei järkyty nähdessään kuulakalloni.

Jossain vaiheessa pitäisi myös hoitaa kotityöt loppuun; silittää pyykit, puleerata kylpyhuone, imuroida ja mopata lattia myös huonekalujen alta, hakea sijauspatja parvekkeelta ja imuroida se ja sänky, pöyhiä tyyny ja peitto ja laittaa puhtaat lakanat sänkyyn, pyyhkiä kirjoituspöytä ja keittiön tasot. Kaikki nämä duunit on saatava hoidettua ennen ensi viikon keskiviikkoa.

Jee jee, tässä minä tulen

Eilen Tyttöjen Talo oli kiinni, joten menin ystäväni Mireten luokse. Söimme sipsejä ja Ben & Jerry’s- jäätelöä.

Illan tullen kun lähdin, matkustin bussilla Pasilaan, sieltä ratikalla Sörnäisiin, sieltä metrolla Rautatientorille, sieltä ratikalla Iso- Roobertinkadulle, ja kävin paikallisen UFF- myymälän vintage- osastolla. Olin vähällä hyppiä seiniä pitkin silkasta riemusta, kun huomasin että alennusmyyntien jälkeinen valikoima oli tuonut mukanaan upeita vaatteita, muun muassa pitkähelmainen punainen hame jossa on päivänkakkarakuvioita, sininen Dirndl- mekko, sinimusta pitkähelmainen lyhythihainen mekko jossa on valkoisia kukkia ja pinkit tereet, 1990- lukulainen pusero… kävelin Fredrikinkatua toiseen UFF- myymälään ja löysin sieltä denim- mekon ja parin nätin villapaidan.

Matkustin Kampista bussilla Kannelmäkeen ja sieltä junalla Myyrmäkeen.

Kotiin palattuani silitin pyyhkeet jotka olivat jo parin viikon ajan odottaneet silittämistä. Otin iltalääkkeet, kävin pesulla ja menin nukkumaan.

Tänä aamuna nousin, otin aamulääkkeet, ja käynnistin läppärini kirjautuakseni nettipankkiin tarkistaakseni tilini saldon. En ollutkaan saanut niitä 19 euroa ja 90 senttiä jotka saan yleensä joka 26. päivä tai edeltävä pankkipäivä. Olin niin pettynyt etten välittänyt peseytyä, heitin vain vaatteet päälle ja rasvasin kasvoni.

Myöhemmin päivällä Hoivaonni- työntekijäni tuli käymään, niin kuin joka perjantai. Samalla kun juttelin hänen kanssaan, otin lakanat pois sängystä ja laitoin ne pyykkikoriin, vein sijauspatjan, peiton, ja tyynyn parvekkeelle tuulettumaan, vaihdoin pyyhkeet, tiskasin astiat, ja silitin puolet pyykeistäni.

Myöhemmin päivällä lähdimme samalla ovenavauksella ulos.

Menin tapaamaan vanhempiani, niin kuin joka perjantai. Matkustin bussilla kotikotiin.

Äiti kommentoi että tukkani on kasvanut. Hän laittoi minulle kahvia ja antoi 20 euroa.

Myöhemmin päivällä kävelin kotipuoleen, kävin kirjastossa palauttamassa yhden kirjan ja postitin yhden nimipäiväkortin ja yhden syntymäpäiväkortin, ja menin kauppakeskukseen ihastelemaan joulutuotteita.

Perillä kotona pesin lakanat ja pyyhkeet pyykkikoneessa, vein roskat kierrätykseen, ja putsasin kylpyhuoneen peilin.

Ystäväni Mirette tuli tänään yökylään, niin kuin olimme sopineet. Menimme käymään supermarketissa ostamassa aineksia pitsaan ja Ben & Jerry’s- jäätelöä. Mirette myös osti minulle kaksi tyynyä jotka maksoivat yhteensä viisi euroa.

Kotiin palattuamme pesin vielä neljä koneellista pyykkiä; kaksi koneellista vaatteita, toisessa koneellisessa ostamani tyynyt, ja sitten kolme muovipinnoitekangaskassia joissa pidän paperi-, kartonki-, ja metallijätettä.

Mirette laittoi pitsaa iltapalaksi. Iltalääkkeet otettuani harjasin hampaani ja kävin suihkussa.

Huomenna meillä on aikainen herätys, menemme Eleclyan luokse kello yksitoista lähtevällä bussilla. Menemme yhdessä Eleclyan ja Suvicitan kanssa katsomaan elokuvan Ihmeotukset ja niiden olinpaikat.

Eilen harkitsin vakavasti ties kuinka monetta kertaa, että jättäisin paperipäiväkirjan kirjoittamisen sikseen ja keskittyisin jatkossa vain blogien kirjoittamiseen.

Mutta päätin silti jatkaa päiväkirjan kirjoittamista, lähinnä siksi että päiväkirjan kirjoittaminen antaa minulle tekemistä tylsinä hetkinä. Sitä paitsi, päiväkirjan kirjoittaminen pelasti elämäni.

Heräsin vienoon päänsärkyyn. Nousin kesken kauneimpien Patrick Throughton- unien, otin aamulääkkeet, pukeuduin, ja ennen kuin edes kirjauduin nettipankkiin tarkistaakseni tilini saldon, maksoin LiveJournal- palvelun vuodeksi eteenpäin, ja siirsin PayPal- palvelun kautta pitkäaikaiselle ystävälleni Luisalle 25 USA:n dollaria commissionista. Sovin hänen kanssaan että maksan seuraavan erän vasta kun hän on saanut viimeisen commissionin valmiiksi.

Lähdin ulos, kävin pankkiautomaatilla nostamassa käteistä. En ollut koko aamuna vilkaissut kelloon päin, oli hiukan hämmästynyt kun huomasin sen olevan vasta 11:30.

Lähetin hiukkasen myöhästyneen Halloween- lahjapaketin yhdelle pitkäaikaiselle blogiystävälleni Uuteen- Seelantiin. Aion lähettää hänelle myös joulu-, synttäri-, ja ystävänpäiväpaketin.

Ostin Citymarketista kaksi paria kumihanskoja tiskaamiseen, ja kaksi paria erimallisia hanskoja siivoamiseen. Ostin myös yhden koriste- esineen eli tässä tapauksessa Sparkle Girlz- mallisen taaperonuken jolla on vaaleanturkoosi tukka.

Kävin kirjastossa noutamassa kaksi kirjaa jotka olin varannut, Jacqueline Wilsonin kirjan Cookie ja Darren Shanin kirjan Vampire’s Assistant. Olen päättänyt lukea kaikki kirjastossa saatavilla olevat Jacqueline Wilsonin englanninkieliset nuortenkirjat, ja olen myös syttynyt Friikkisirkus- sarjaan uudestaan kun katsoin kyseiseen kirjasarjaan (jonka luin lapsena) perustuvan elokuvan Netflix- palvelusta.

Kotiin palattuani siivoilin hiukan, avasin parvekkeen oven ja keittiön ikkunan tuulettaakseni, ja järjestelin tavaroitani.

Mennessäni kampaajalle kävin viemässä kassillisen tavaraa Fidan keräyslaatikkoon.

Kävin myös Pelastusarmeijan kirpputorilla ihkuttassa värikästä villatakkia ja Marimekon shortseja, varasin ne huomiseen asti jolloin siis menen ostamaan ne.

Menin suosikkikampaajalleni ajamaan hiukseni pois, siis ihan nahkakuulaksi.

Minulla oli lapsena kalju pää kun sairastin leukemian taaperoiässä.

Juuri ennen 19- vuotispäivääni leikkasin ne psykoosikohtauksessa pois Tiimarin askartelusaksilla ja viimeistelin äidin LadyShaverilla,

Vuoden 2014 joulukuun alussa ajelin tukkani lyhyeksi siiliksi kasvattaakseni luonnollisen tukanvärini takaisin.

Sain myös päänahkahierontaa, se teki gutaa.

Annoin kampaajaopiskelijalle suomenkielisen BlogSpot- blogini osoitteen.

Myöhemmin päivällä lähdin käymään Myöhätuulen nuortenryhmässä. Paikalla oli ohjaajista Irina ja Kim, osallistujista ainoastaan Eija.

Join hieman kaakaota ja surffailin netissä. Irina ehdotti että menisimme Eijan autolla käymään Konalassa muutamassa kaupassa.

Menimme kauppakeskus Ristikkoon, ihastuin tuulikaapissa sijaitseviin automaatteihin joista sai kolikkoa vastaan jotain rojua. Sain sellaisen nukkuvaa kissaa esittävän figuurin, ja viisi sormusta ennen kuin sain sellaisen ihastuttavan tekojalokivisormuksen jonka laitoin vasempaan nimettömääni. Loput sormukset lahjoitan UFF:ille tai Fidalle.

Kävimme Saiturin Pörssissä, päätin että ostaisin sieltä huomenna jouluisen ovikoristeen sekä muutaman edullisen jatkojohdon.

Eija kyyditsi minut bussipysäkille. Soitin äidille ja kerroin että olen taas ajeluttanut pääni klaniksi, hän vain naureskeli.

Matkustin bussilla vanhempieni luokse. Käyn heidän luonaan joka tiistai ihan vain kahvittelemassa, äiti antaa minulle silloin hieman käteistä.

Äiti oli ihan että herranjestas nähdessään tukkani, vaikka olinkin ilmoittanut etukäteen että se on jo neljättä kertaa elämässäni kokonaan kalju. Hän antoi minulle kuitenkin 20 euroa.

Lähdin juomatta kahvia, matkustin bussilla kotiseudulle ja kävin kauppakeskuksen Hennes & Mauritzissa ostamassa hopeanvärisen Venus- symbolia esittävän kaulakorun.

Kävin myös Citymarketissa ostamassa kaksi isoa pakettia vessapaperia ja hieman syömistä.

Kotiin palattuani laitoin tavarat paikoilleen, surffailin FaceBookissa, otin iltalääkkeet ja harjasin hampaani ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Olen päättänyt alkaa pitämään parempaa huolta ulkonäöstäni ja terveydestäni ja ihmissuhteistani uuden tukkani myötä.

Huomenna on taas rahapäivä. Uusin Spotify Premium- palvelun, maksan pari laskua, maksan kirjastosakkoni, menen Helsinkiin manikyyriin, käyn Mielenterveysmessuilla, ostan ruokaa ja hygieniatuotteita ja uudet käsineet… Siinä ne kai sitten olivat.

En muistanut ottaa lääkkeitä perjantaiaamuna ja minulla oli pitkän aikaa sen jälkeen vieläkin ahdistunut olo.

Jos unohdan ottaa iltalääkkeet, en saa unta. Jos unohdan ottaa aamulääkkeet, minulla on muutaman päivän sen jälkeen todella paha olla. En koskaan jätä lääkkeitä ottamatta tahallani, mutta unohduksia sattuu.

Kävin tapaamassa vanhempiani, niin kuin joka perjantai. Isä antoi minulle rasiallisen kolikoita, viidestäkymmenestä sentistä alaspäin ja muutama sentin ja kahden sentin eestiläinen kolikko, joita hän on keräillyt jonkin aikaa. Minusta on mukava käydä vanhempieni luona rauhallisessa, rakastavassa ympäristössä. Vielä kivempaa on kun tulee joulu.

Kävelin kotipuoleen, sillä oli hyvä ilma; synkkä ja myrskyinen yö, tai oikeastaan ilta. Lumikin oli ehtinyt jo sulaa, se oli ihan hyvä sillä minuun vetoaa enemmän synkät päivät kuin se että pitää tarpoa umpihangessa tai liukastella jäällä. Ihmeellistä kyllä että lumi suli yhtä nopeasti kuin se satoi.

Kävin kauppakeskuksen kirjakaupassa ostamassa pari muistikirjaa ja taikamustekynää, ja muutaman kahvijuoman.

Perillä kotona minulla oli niin ahdistunut olo, että aloin itkemään ensimmäistä kertaa kuukausiin.

Kun olin lapsi, itkin niin paljon että minut määritettiin häirikkötapaukseksi. Kun olin teini, nauroin niin paljon että minut määritettiin uudelleen häiriköksi.

Yritin soittaa kirkon auttavaan puhelimeen, siellä ei vastattu. Yritin soittaa valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, jouduin jonottamaan vartin ja sitten siellä vastasi joku mies.

Lopulta rauhoituin otettuani iltalääkkeet ja menin keskiyön aikaan nukkumaan, ja olin jo aika hyvällä tuulella ja naureskelin.

Nukuin lauantaina melkein kello kolmeen iltapäivällä. Noustuani otin aamulääkkeet ja pukeuduin.

Ulkona jo näyttäytyi aurinko, ajattelin mennä kävelylle sillä oli juuri ihanteellinen sää siihen. En kuitenkaan jaksanut, sillä minulla oli paljon tekemistä kotona, vaikka en tehnytkään muuta kuin istuskelin ja surffailin netissä.

En ole käynyt kävelyillä tai polkupyöräajeluilla pitkään aikaan. Ensinnäkin siksi että vuorokaudessa on liian vähän tunteja siihen että ehtisin vain lähteä pois kotoa ja palata takaisin, ja sitä paitsi pelkään että saan psykoosin tai hypoglykemiakohtauksen kaukana kotoa. Kuntoni on muutenkin niin rapistunut että en jaksa harrastaa liikuntaa, en edes muista milloin viimeksi kävin kuntosalilla tai uimahallilla.

Minulla oli tuhat ja yksi tehtävää hoidettavana, piti pestä pyykkiä ja silittää ja tiskata ja imuroida, mutta päätin jättää sen huomiseen.

Kyllähän minä sen ymmärrän että pitää antaa itselleen armoa, jos ei jaksa niin sitten ei vaan jaksa. Mutta minä olen jo useamman viikonlopun ajan laistanut kotitöistä koska ei vaan jaksa, ja jossain vaiheessa ne pitää hoitaa.

Olin ottanut muutaman rauhoittavan aiemmin päivällä, ne eivät saaneet oloani paremmaksi mutta uuvuttivat minut niin että nukuin kello viidestä illalla melkein keskiyöhön. Nousin ottamaan iltalääkkeeni ja menin täysissä pukeissa sohvasängylle nukkumaan.

Noustuani aamulla minulla oli tunne siitä että olen sairastumassa flunssaan, sehän tästä vielä puuttuikin.

Lähdin tapaamaan vanhempiani. Söin lounasta heidän kanssaan ja join hieman kahvia, ja oloni parani ainakin jonkin verran.

Päätin kävellä kotiin. Kävin samalla kauppakeskuksessa katsomassa joulutuotteita.

Mietin mitä ostaisin ensi viikolla kun saan takuueläkkeeni; minun pitäisi mennä manikyyriin, ostaa uusi talvitakki ja käsineet, ja varmaan jotain joulutuotteita. Rahat eivät varmaan riitä niiden ohella joululahjoihin ja joulukortteihin.

Palattuani kotiin pesin koneellisen pyykkejä, kävin samalla suihkussa. Olosta tuli aika freesi.

Pesin toisen koneellisen pyykkiä, ja sitten kolmannen.

Soitin äidille ja kysyin missä hän on, hän kertoi olevansa lähimmässä supermarketissa. Lähdin tapaamaan häntä, hän osti minulle kaksi jääkahvipulloa. Istuimme ja juttelimme, kävimme parissa kaupassa katselemassa tuotteita, sitten lähdimme omiin koteihimme. Olotilani parani aika paljon.

Perillä kotona sain puleerattua kylpyhuoneen, sain myös mopattua lattian ohella seinätkin. Vein roskat kierrätykseen, puistelin peiton ja tyynyn ja imuroin sänkyni ja sijauspatjani ja laitoin sänkyyni puhtaat lakanat.

Ennen joulua, siis ennen kuin menen vanhempieni luo jouluksi, aion siivota asuntoni lattiasta kattoon, kaappeja myöten, ja käyn hammasharjalla läpi jokaisen saumauksen. Ajattelin samalla etsiä tavaraa jota lahjoittaa pois. Jossain vaiheessa pitäisi ostaa uudet peitot ja tyynyt ja pyyhkeet.

Huomenna on maanantai. Minulla ei ole mitään erityistä tekemistä, niin kuin ryhmiä tai ajanvarauksia minnekään.

Olen ottanut tavakseni käydä Amos Andersonin taidemuseossa joka maanantai, sillä se on pääkaupunkiseudun ainoa taidemuseo joka on auki maanantaisin, sitten voisin mennä Tyttöjen Talolle.

Pitää myös hoitaa loput kotityöt; imuroida ja mopata lattia myös huonekalujen alta, pyyhkiä keittiön tasot, ja silittää pyykit ja tiskata astiat.

Nyt vasta tulin ajatelleeksi, että on ihmeellistä että sain suurimman osan kotitöistä tehtyä juuri tänä viikonloppuna vaikka minulla olikin niin paska olo.

Tiistaina saan takuueläkkeeni, niin kuin joka 22. päivä. Maksan taiteilijaystävälleni Luisalle 25 dollaria commissionista, ja menen kampaajalle surauttamaan pääni kaljuksi ja vastaanottamaan päänahkahierontaa. Aion seuraavan vuoden ajan hoitaa päänahkaihottumani kuntoon, ja kasvattaa vanhan tukanvärini takaisin.

Samalla rahalla aion ostaa uuden talvitakin sekä käsineet, maksaa kirjastosakot, ja ostaa hieman ruokaa ja ehkä pari nättiä jouluvaloakin.

Samana päivänä menen käymään vanhempieni luona, ja käyn myös nuortenryhmässä.

Keskiviikkona saan lisää rahaa. Olen menossa Helsinkiin manikyyriin, sen ohella käyn mielenterveysmessuilla.

Torstaina menen Lapinlahteen.

Perjantaina on taas sama jokaviikkoinen siivousrutiini edessä, sen ohella menen käymään vanhempieni luona.

Lauantaina jatkan siivoamista, sunnuntaina menen käymään vanhempieni luona. Jossain vaiheessa ajattelin käydä Ateneumissa, siellä on uusi näyttely.

Talvi yllätti taas

Minä en niinkään perustaisi vaikka tulevat talvet olisivat täysin lumettomia. Arvostan sellaisia synkkiä harmaita päiviä, ja sitä paitsi ei ole kivaa tarpoa umpihangessa tai liukastella jäällä.

Kävin viime viikolla paikallisessa leipäjonossa, en käy toista kertaa. En tykkää siitä uskonnontuputuksesta enkä niistä viinalta lemuavista pultsareista, sitä paitsi sieltä ei edes saa kunnon ruokaa.

Lauantaina menin Heidin järjestämiin Halloween- bileisiin, sitä ennen minä, Mirette, ja Eleclya menimme Suvicitan luokse. Hänen koiransa Jofa ja Fantom haukkuivat meitä ja antoivat märkiä pusuja.

Suvicita oli laittanut ruokaa, minä söin perunamuussia ja lihatonta makaronilaatikkoa kunnes kylkiä pakotti. Nukuin päiväunet Suvicitan sängyssä samalla kun muut meikkasivat.

Heidin luona oli myös hänen puolisonsa Jari, ja yhteiset ystävämme Susa ja Ansku. Meillä oli mukavaa, söimme herkkuja, kuuntelimme musiikkia, ja katsoimme televisiota.

Juhlien jälkeen Mirette tuli minulle yöksi. Sunnuntaina kävin vanhempieni luona kylässä.

Maanantaina Eleclya tuli käymään luonani, olin luvannut antaa hänelle vanhat moottoripyöräbuutsini koska häneltä puuttui talvikengät.

Suurimman osan päivästä en tehnyt muuta kuin nukuin. Iltapäivällä sain noustua sen verran, että suunnistin toiselle puolelle kotikaupunkia käydäkseni perheryhmässä, minne äitinikin tuli. Siellä sai sentään kahvia ja suklaamurukeksejä.

Illalla sain raahauduttua kuntosalille, mutta minulla oli niin paha PMS että jaksoin kävellä juoksumatolla vain viitisen minuuttia, sitten menin suihkuun ja palasin kotiin.

Päivän aikana sain kuitenkin kotitöitä tehtyä; imuroin ja moppasin lattian, mikä on yleensä raskain kotityö mikä viikon aikana pitää hoitaa.

Annoin itselleni propsit siitä että ainakin lähdin salille, kävin samalla tukkapesulla, ja olin saanut lattian jynssättyä.

Tänään menin ystäväni Mireten kanssa ”peffateatteriin” katsomaan Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! Meillä oli eväänä Ben & Jerry- jäätelöä.

Elokuvan jälkeen menimme Tyttöjen Talolle, meitä ja muutamaa muuta tyttöä haastateltiin Anna- lehteen.

Kävin äitini luona niin kuin joka tiistai, söin jääkaapin tyhjäksi ja join hieman kahvia.

Lähdettyäni kävin lähimmässä supermarketissa. Olin vähällä hyppiä seiniä pitkin silkasta riemusta kun huomasin että manga- hyllystä löytyi Uusi Sherlock: Vaaleanpunainen kuolema mangaversiona!

Olen huomannut etten ole enää iltaisin niin ahdistunut kuin ennen, olen lähinnä alakuloinen. Ilmeisesti talvi vaikuttaa siihen, reagoin niin herkästi luontoon.

Shoppailupäivä

Eilisiltana nukkumaan mentyäni tulin ajatelleeksi, että ihminen ei koskaan huomaa tietoisesti nukahtavansa. Ajatus jäi askarruttamaan minua.

Näin unta jossa olin perheeni entisellä kesämökillä vanhempieni ja veljeni kanssa. Unessa olin sanoinkuvaamattoman iloinen siitä että olin vihdoinkin päässyt mökille nähtyäni siitä niin paljon unia; ette voi uskoa sitä ketutuksen määrää kun heräsin ja tajusin että se oli taas unta.

Nousin ja otin aamulääkkeet, pukeuduin Hello Kitty- pyjamahousuihin ja violetti- musta- raidalliseen puseroon.

Kirjauduin nettipankkiin niin kuin joka aamu. Ja kuinkas ollakaan, olin saanut tukiaiset etuajassa. Normaalisti saan ne keskiviikkoisin, mutta ilmeisesti kuun vaihde vaikutti asiaan.

Maksoin kuntosalin kuukausittaisen jäsenyysmaksun ja lähetin taiteilijaystävälleni Luisalle 20 USA:n dollaria.

Yritin varata lipun 21. marraskuuta näytettävään elokuvaan Hamlet, mutta siihen oli jäljellä vain kaksi paikkaa, yksi pyörätuolia käyttävälle ja yksi lastenistuin. Joudun hyväksymään sen etten näkisi kyseistä elokuvaa, mutta mitäpä tuosta, ainakin säästyi 28 euroa.

Soitin mutsille ja kysyin voinko tulla käymään. Hän kertoi olevansa vielä vapaaehtoistyön teossa, joten sovimme että tapaisimme parin tunnin päästä läheisessä kauppakeskuksessa ja hän antaisi minulle viikoittaisen rahan.

Menin kyseiseen kauppakeskukseen ja nostin rahaa käteisautomaatilta, olisin kyllä voinut käydä lähimmässä kassapalveluja tarjoavassa Nordeassa, mutta mitäpä tuosta.

Kävin supermarketissa ostamassa kaksi pientä tuubia hammastahnaa, ison paketin nenäliinoja, paketin hammasväliharjoja, huulirasvan, kaksi pakettia tomaatti- linssi- valmiskeittoa, ja varmaan jotain muutakin jota en juuri nyt satu muistamaan.

Ostin apteekista toisen huulirasvan, kirjakaupasta kaksi Geepap- päiväkirjaa, viisi onnittelukorttia, ja saman verran ensimmäisen luokan postimerkkejä ja Priority- tarroja, ja rullan ruusukuvioista lahjapaperia.

Tapasin äitini myöhemmin, hän antoi minulle 20 euroa.

Kotiin palattuani laitoin tavarat paikoilleen ja join hieman kahvia, lämmitin toisen keitoista ja söin sen. Oli todella hyvää, taidan ostaa samaa keittoa jatkossakin.

Kirjoitin onnittelukortteihin nimet ja osoitteet ja tervehdykset, ja laitoin niihin postimerkit ja Priority- tarrat. Postitan ne sitten kun kyseisillä ystävillä on syntymä- tai nimipäivät tulossa.

Lähdin käymään diakoniatoimistossa. Sitä ennen palautin pinon kirjoja kirjastoon, vein kassillisen vanhoja tavaroita UFF:in keräyslaatikkoon, ja palautin pulloja.

Menkkaränkän vuoksi en jaksanut kävellä, joten matkustin junalla yhden pysäkin verran diakoniatoimistoon.

Juttelin työntekijän kanssa tunnin ajan, meillä oli oikein mukavaa.

Matkustin junalla takaisin keskustaan ja kävin kauppakeskuksessa ihkuttamassa joulutuotteita.

Kotiin palattuani siivoilin hieman, kohta menen levolle odottamaan huomista.

Huomenna menen kahteen eri ruuanjakelupisteeseen, yhteen edellisessä kotikaupungissani ja yhteen toisessa kotikaupungissani.

Käyn myös ”peffateatterissa” Emjuson ja Mireten kanssa, menemme katsomaan elokuvan Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu!

Olin lauantaina Lakritsi- ja Salmiakkimessuilla Mireten kanssa. Tapahtuma olisi ollut huomattavasti parempi, jos tungosta ei olisi ollut niin paljon että hyvä jos kykeni liikkumaan ilman että sohaisi toista ihmistä. Sain kuitenkin maisteltua ilmaisnäytteitä, ja Mirette osti uuden kukkaron.

Kävimme myös Tennispalatsin taidemuseossa, siellä oli Yayoi Kusaman näyttely In Infinity. Kyseinen taiteilija on psyykkisesti sairas, ja ammentaa taiteeseensa ideoita omasta harhamaailmastaan. Minusta näyttely oli erittäin kiehtova, aion käydä siellä uudelleen.

Sunnuntaina kävin vanhemmillani kylässä, sen jälkeen menin kuntosalille.

Näin edellisenä yönä unta kymmenennen Tohtorin ja kapteeni Jack Harknessin seikkailuista, ja näin myös yhden tyypillisen uneni jossa pyöräilen Helsingissä, ja yritän matkan päätteeksi matkustaa junalla kotiin ja raahata polkupyöräni junaan.

Heräsin valtavaan pissahätään ja siihen että älypuhelimeni piippaili pariin otteeseen.

Noustuani otin aamulääkkeet, hoidin kokonaisvaltaisen aamupesun, ja pukeuduin siisteihin vaatteisiin, tämä siksi että tapaisin äitini tänään perheryhmässä.

Lähdin saman tien käymään Amos Andersonin taidemuseossa, olen päättänyt käydä siellä joka maanantai sillä se on ainoa taidemuseo pääkaupunkiseudulla joka on auki kyseisenä päivänä.

Museossa oli uusi näyttely, se oli oikein kiehtova.

Olen myös iloinen siitä että Luonnontieteellinen Museo kuuluu nykyään Museokortin piiriin, olin suunnitellut hankkivani vuosilipun kyseiseen museoon mutta onneksi en ehtinyt. Ajattelin kuitenkin hankkia vuosikortin Korkeasaareen.

Kävin muutamassa vaatekaupassa katselemassa tarjontaa, sitten palasin junalla kotiin.

Minulla oli tuhat ja yksi duunia tekemättä, mutta päätin vain nukkua päikkärit. Ei sitä aina jaksa.

Noustuani olin huomattavasti paremmalla tuulella, minua jopa nauratti.

En jaksanut nyhjöttää kotona, joten lähdin etuajassa perheryhmään. Junaa odottaessani soitin Vantaan diakoniatyöntekijälle kysyäkseni Vantaalla tapahtuvasta ruuanjakelusta eli kansankielellä leipäjonoista, sovin samalla että tulisin huomenna diakoniatoimistoon kello viideksi illalla jotta voisimme jutella elämäntilanteestani.

Matkustin junalla itään. Psykiatrian poliklinikalle saavuttuani olin iloinen siitä että talviaikaan siirtyminen ei ollut vaikuttanut ryhmään.

Tarjolla oli satsumia ja karjalanpiirakoita, join myös muutaman kupin kahvia.

Ryhmän aiheena oli ”toivo häpeän sijasta”, ja ryhmässä käsiteltiin myös monia tärkeitä asioita kuten liikunnan vaikutusta psyykkiseen kuntoon ja onnellisuutta.

Ryhmän jälkeen minä ja äiti matkustimme samalla junalla länteen. Kävin kauppakeskuksessa ihkuttamassa joulutuotteita.

Kotiin palattuani sain otettua suurimman osan pyykeistä kuivaustelineeltä ja viikattua ne vaatekaappiin, loput jätin kuivumaan. Sen ohella pyyhin tahrat keittiön tasoista, silitin hieman tekstiilejä, ja pidin parvekkeen ovea ja keittiön ikkunaa auki sillä silitysraudan höyry teki sisäilmasta tunkkaista. Sen ohella vein roskat kierrätykseen.

Huomenna menen käymään äitini luona kahvittelemassa, äiti antaa minulle jokaviikkoisen 20 euroa. Ajattelin mennä kävellen kotikotiin ja sen jälkeen kävellen uimahallille, ja uida ainakin kuusi altaanmittaa.

En varmaan mene huomenna nuortenryhmään muuten kuin hakeakseni ilmaista leipää, minulla on tapaaminen diakoniatyöntekijän kanssa.

Sen ohella pitää vielä muistaa soittaa Mellalle ja sopia hänen kanssaan tapaamisen, hän saattaa minut yhteen pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan mielenterveyskuntoutujille tarkoitettuun hengailupaikkaan.

Keskiviikkona on taas siunattu rahapäivä. Ensi töikseni maksan Spotify Premium- tilauksen, sitten maksan taiteilijaystävälleni 20 USA:n dollaria commissionista, sitten tilaan Finnkinon nettipalvelusta lipun 21. marraskuuta näytettävään Hamlet– elokuvaan.

Ajattelin mennä kahteen eri ruuanjakopisteeseen, puoliltapäivin on yksi Martinlaaksossa ja kello kaksi iltapäivällä yksi Liesikappelissa.

Menen kahden ystäväni, Mireten ja Emjuson kanssa ”peffateatteriin” katsomaan Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu!. Sen jälkeen menen Helsinkiin ja käyn parissa UFF- myymälässä ostamassa ihkuttamiani vaatteita.

Torstaina menen Helsinkiin, käyn Hakaniemessä ruuanjakelupisteessä. Sitten menen tapaamaan Mellaa psykiatriseen keskukseen. Sen jälkeen käyn kuntosalilla.

Perjantaina on siivouspäivä, sen ohella menen tapaamaan äitiäni ja käyn taas ruuanjakelupisteessä.

Lauantaina menen uimahallille heti aamutoimieni jälkeen. Sen ohella ystäväni Heidi järjestää Halloween- juhlat, menen sinne ystävieni Mireten, Emjuson, ja Suvicitan kanssa.

Sunnuntaina menen tapaamaan vanhempiani.

Siinähän se viikko- ohjelma sitten on.

Kiva tietää näin klo 2:38 aamuyöstä

🍓 Olen päättänyt etten enää käytä Visa Electron- korttiani muuhun kuin nettikaupan ostoksiin, jatkossa tsekkaan pankkitilini saldon nettipalvelusta, ja nostan käteisrahaa pankista; pitemmän päälle ylimääräinen pankkikortin käyttö näkyy käyttömaksuissa, ja se haukkaa ison palan kuukausibudjetistani.

🍓 Olen laatinut itselleni kuntosaliohjelman; ensin kävelen juoksumatolla reipasta hölkkää maksimissaan puolen tunnin verran, sitten käytän jokaista kuntosalilaitetta. Minun pitäisi keskittyä enemmän selkääni suoristaakseni ryhtiäni. Minun pitäisi myös harrastaan niska- ja kasvojumppaa ja sen ohella jalkajumppaa joka päivä.

🍓 Minun pitäisi mennä allergiatesteihin selvittämään mikä nyt on pielessä kun minulla on nuha ympäri vuoden, ja nenä myös kutisee ikävästi joskus iltaisin. Minulle tulee välillä ihottumaa oikeaan ranteeseen ja molempiin polvitaipeisiin, niiden ohella vielä päänahka kutisee aika pahasti. Aina kun aloitan kortisonikuurin, kutina ja ihottuma häviää, ja heti kun kuuri päättyy, kutina ja ihottuma palaa taas.
Ainoa ongelma on siinä että julkisen terveydenhuollon puolella on hankala päästä testeihin, ja yksityisellä puolella ne maksavat niin paljon.

Olen kirjoittanut näitä listoja enkkublogiin, joten miksei tännekin ^_^

Päivän hyvät asiat:
😍 Sain hoidettua hampaani perusteellisesti, ja käytyä kunnon suihkussa
😍 Sain äidiltä 20 euroa ja Fazermint- patukan
😍 Ihkutin joulutuotteita kauppakeskuksessa
😍 Sain postimyynnistä tilaamani paketin, jossa on lahja Zoyalle
😍 Kävin kahdessa eri hengailupaikassa, Lähteessä ja Myöhätuulessa

Ravinto:
🍊 Fazermint- patukka
🍊 Pari palaa Geisha- suklaata
🍊 Kourallinen tummia viinirypäleitä
🍊 Neljä voideltua kaurapuikulaa
🍊 Neljä mukillista vaaleapaahtoista kahvia maidolla ja sokerilla
🍊 Kaksi mukia kaakaota
🍊 Neljä pulloa Frezza Mocca- jääkahvia

Hygienia:
🚿 Putsasin hammasvälit, harjasin hampaat, ja käytin suuvettä
🚿 Kävin tukkapesulla
🚿 Laitoin kortisonivoidetta oikeanpuoleisen ranteeni iholle

Ostokset:
💲 Villalankakerä
💲 Kaksi rullaa läpinäkyvää teippiä
💲 Keskikokoinen postituslaatikko

Hyvät teot:
🎗 Kirjakaupassa toinen asiakas kaatoi vahingossa pinon kirjoja, minä laitoin ne takaisin paikoilleen

Hyvä PMS taas päällä

Näin aivan jumalattomia painajaisia edellisenä yönä, vieläkin on ihan paskat housuissa: ensimmäisessä unessa joku naispiru hukutti minut johonkin verenpunaiseen myrkkyyn, ja teki minusta hatun (jos olette nähneet Doctor Who– televisiosarjan jakson Crimson Horror, tiedätte mistä puhun. Minulle tuli myös mieleen Oliver Sacksin kirja, Mies joka luuli vaimoaan hatuksi).

Toisessa unessa olin eksynyt jonkin kerrostalorakennuksen kellariin ja pakenin radioaktiivisia hirviöitä, jos olette pelanneet Silent Hill– pleikkaripeliä, tiedätte mistä puhun.

Kolmannessa unessa olin nuori poika, joka oli joutunut jonkinlaiseen kasvatuslaitokseen ilman mitään syytä. Minut pakotettiin pelaamaan jalkapalloa muiden poikien kanssa, päätin karata juoksemalla pois kentältä, mutta päädyin toiselle kentälle. Juoksin sieltäkin pois, mutta sitten minua tuli vastaan toinenkin kenttä, ja toinen ja toinen…

Mutta neljäs painajainen oli ehdottomasti pahin; Donald Trump voitti presidenttivaalit!

Viides uni ei ollut painajainen, mutta lähinnä vain ärsyttävä; unessa oli satanut lunta, ja minua raivostutti kun minne tahansa silmänsä käänsi, joka puolella oli sitä saamarin valkoista sontaa!

Oli kyllä hyvä fiilis, kun heräsin ja tajusin lojuvani omassa sängyssäni Pocahontas- peitteen alla.

Olin juuri uneksimassa Matt Smithin leuasta, kun älypuhelimeni soi. Ryömin sängystä kuin etana ja vastasin siihen; äitihän se siellä oli, kun ehdotti että meidän pitäisi tavata tunnin sisällä, hän aikoi antaa minulle viikkorahan.

Se motivoi minua sen verran että menin ottamaan aamulääkkeet, hoidin hampaani (eli siis puhdistin hammasvälit, harjasin hampaat, ja purskutin suuvedellä), kävin suihkussa, ja pukeuduin nätisti.

Tapasin äidin bussiasemalla. Hän osti minulle Fazermint- suklaapatukan ja antoi 20 euroa.

Kävin paikallisessa supermarketissa ostamassa 7 Veljestä- villalankaa, jossa on vaaleanpunaisia ja vaaleansinisiä, ja kirkkaanpunaisia ja kirkkaansinisiä raitoja. Ostin myös kaksi rullaa läpinäkyvää teippiä.

Perillä kotona vaihdoin vaatteeni, minua ärsytti kun hame valui koko ajan. Puin päälleni housut ja puseron, ja laitoin kaulaani korun.

Sain postissa kirjeen sossusta, siinä oli maksusitoumus jolla saan ladattua matkakorttini tammikuun ensimmäisestä päivästä maaliskuun viimeiseen päivään. Hyvä juttu!

Myöhemmin päivällä tapasin äitini uudelleen, olimme menossa Helsinkiin käymään Kohtaamo- nimisessä mielenterveystapahtumassa.

Matkustimme junalla Helsinkiin ja sieltä metrolla vähän edemmäs, ettei kävelymatka olisi niin pitkä.

Kohtaamossa en tehnyt juuri muuta kuin join kahvia, kuuntelin musiikkia (Radio Nostalgia- kanavalta tuli Johnny Cashin kappale Ghost Riders in the Sky), kirjoitin päiväkirjaani, ja näppäilin samsunkiani.

Kata pyysi minua kirjoittamaan Kohtaamon FaceBook- sivuille jonkun mietelauseen yksinäisyydestä. Päätin kirjoittaa Lise Myhren Nemi– sarjakuvasta oppimani mietelauseen: ”Vieras on vain ystävä, johon et ole vielä tutustunut”.

Ryhmän jälkeen lähdin äidin kanssa samaa matkaa keskustaan. Matkustin bussilla Pägyyn ja kävin Myöhätuulen nuortenryhmässä.

Paikalla oli minun ohellani Eija ja Irina. Sain ilmaiseksi kaksi pakettia kaurapuikuloita, ne maistuivat hyvältä kaakaon kanssa.

Viivyin paikalla sulkemisaikaan asti, matkustin bussilla kotiin ja kävin samalla Cittarissa katselemassa uusia talvikenkiä ja toppatakkia.

Kävin postitoimistossa noutamassa paketin, joka sattumoisin oli Lekmeristä tilaamani lahja ystävälleni Zoyalle, ostin samalla Medium- kokoisen postilaatikon jossa siis lähetän hänelle Halloween- juhlapaketin.

Palattuani kotiini join litran vettä sillä minulla oli aika kova jano.

Laitoin samsunkin lataukseen, otin tilaamani lahjan pois paketista, laitoin sen ja muut lahjat siihen pahvilootaan ja kirjoitin oman ja saajan osoitteet. Lähetän sen varmaankin ensi viikon keskiviikkona.

Illan tullen huomasin että nenäni kutisi aika inhottavasti, ja kun on vielä PMS- oireet päällä niin olin vähällä raivostua. Minun on pakko mennä allergiatesteihin, jotain on tehtävä.

Huomenna menen äidin kanssa aamupäivästä shoppailemaan, sillä sain onneksi nakitettua hänet ostamaan minulle uudet talvikengät ja toppatakin.

Huomenna on myös rahapäivä; ensin maksan osamaksun Punanaamiosta tilaamastani naamiaisasusta, sitten kuntosalin kuukausittaisen jäsenmaksun, ja maksan Luisalle 20 dollarin verran commissionista. Uudistan Netflix- palvelun ja Spotify Premium- tilauksen kuukaudeksi, ja tilaan lipun lauantain Lakritsi & Salmiakki- festivaaleille, ja koetan tilata lipun Syysprinssi- elokuvaan. Loppurahoilla ostan viikon safkat, minun pitää myös ostaa kaksi isoa pakettia talouspaperia ja vessapaperia jotta niitä riittää pitkäksi aikaa.

On myös kuntosalipäivä, aion kävellä juoksumatolla ainakin puoli tuntia ja sitten käyttää kaikkia saatavilla olevia kuntosalilaitteita.

Palasin tänään kotiin mummolasta.
En muista millaisia unia näin, mutta olin kuitenkin ainakin puolittain hereillä kun älypuhelimeni herätyskello soi kello kuudelta aamulla. Torkutin viisi minuuttia, sitten nousin, otin lääkkeet, pesin rähmät silmistä, ja liityin mummin seuraan aamiaispöytään. Nautin riisipuuroa kotitekoisella mansikkahillolla, ja kupin kahvia.

Kirjauduin nettipankkiin, olin saanut takuueläkkeet joten maksoin Luisalle 20 dollaria commissionista.

Mummi pakkasi matkaevääksi viinirypäleitä, ja antoi vielä kotona leivottuja karjalanpiirakoita ja kaksi purkkia kotitekoista hilloa, yksi vadelmaa ja toinen mustikkaa. Hän antoi myös hieman käteistä, ”Älä tuhlaa karkkiin!”

Oli vielä aikainen aamu ja täten pimeää, kun suuntasin linja- autoasemalle. Minua ei kuitenkaan pelottanut, olihan keskusta kuitenkin aika rauhallinen. Olin ihan hyvällä tuulella.

Matkalla Helsinkiin yritin vääntäytyä omalla penkilläni sen verran hyvään makuuasentoon, että olisin saanut nukuttua univelat pois.
Heräsin kun bussi saapui Vantaalle, siinä vaiheessa oli jo valoisaa mutta pilvistä.

Perillä Hesassa suuntasin lähimpään kassapalveluja tarjoavaan Nordeaan, ja nostin rahaa.
Matkustin junalla kotiin, matkalla rupattelin yhden vanhemman henkilön kanssa joka luuli minun tulleen etelänmatkalta, ottaen huomioon matkalaukkuni.

Perillä kotosalla laitoin kaikki tavarat paikoilleen, reissun aikana käytetyt vaatteet pyykkikoriin ja roskat kierrätykseen, ja tarkistin saamani postit.

Lähdin shoppailemaan, ostin supermarketista neljä pakettia hammasväliharjoja, putelin shampoota, kaksi pakettia AA- paristoja, paketin nenäliinoja, rullan muovisia roskapusseja, kaksi pakettia pikkuhousunsuojia, talvikäsineet, kaksi paria urheilusukkia, kaksi pakettia vaateripustimia; niiden ohella vielä isänpäiväkortin, ja huomisia Halloween- juhlia varten pussin viinietikkasipsejä ja suolattuja sipsejä, suklaakonvehteja, salmiakkia, hedelmärakeita, ja kirpeitä irtokarkkeja.

Kotiin palattuani laitoin tavarat paikoilleen, sen jälkeen lähdin käymään uudelleen shoppailemassa. Tällä kertaa piti myös viedä peräti kolme eri laskua sosiaalitoimistoon, ja käyttää yhteiskäytössä olevaa tietokonetta yhden pääsylipun tulostamiseen.

Ostin Flying Tiger- myymälästä kaksi pakettia kartonkilautasia ja saman verran kartonkimukeja. Kävin uudelleen supermarketissa ostamassa yhden parin kumihanskoja ja ilmanraikastinta suihkepullossa, samalla reissulla ostin vielä kaksi syntymäpäiväkorttia, yhden isälleni ja yhden ystävälleni Jennille jolla on synttärit lauantaina. Ostin myös viisi ensimmäisen luokan postimerkkiä.

Kävin kirjastossa lukemassa Lepakkoelämää– sarjakuvia, ja selailin pari Sherlock Holmesin seikkailuista kertovaa kirjaa, Baskervillen Hurtta ja Neljän Merkki (siis se jonka alussa Sherlock tykittää suoneensa heroiinia pysyäkseen selvänä, tai jotain).

Lähdin tapaamaan äitiäni, niin kuin joka perjantai.
Äiti antoi minulle vähän käteistä, minä annoin hänelle valmiiksi neulomani tilkkutäkkitilkun.
Join kahvia ja appelsiinimehua, söin tomaatin ja kourallisen cashew- pähkinöitä.

Päätin kävellä kotiin, oli juuri ihanteellinen syysilma. Kävin paikallisen ala- asteen pihalla keinumassa, ja sitten vielä yhden kerran supermarketissa; ostin muutaman pussin karkkeja Halloween- juhliin, vessaharjan, ja luontoystävällistä vessanpöntön pesuainetta. Ostin myös kimpun vaaleanpunaisia Reilun Kaupan ruusuja, sellaisia joista menee viisi senttiä Roosa Nauha- kampanjaan, annan ne äidilleni sitten kun menen ensi viikon tiistaina käymään hänen luonaan.

Kotiin palattuani pesin kaksi koneellista pyykkiä, mukaan lukien uudet talvikäsineet, uudet urheilusukat, mummolareissun aikana kertyneet pyykit, kolme huivia ja välikausitakkia.
Vein huivit ja takit kuivumaan alakerran kuivaushuoneeseen, ja laitoin vaatteet kuivaustelineeseen parvekkeelle.
Leikkasin ruusujen varsien alaosista viistosti pienet palaset pois, laitoin maljakkoon vettä ja kukkavirkistettä.

Vein kartonkijätteet kierrätykseen, ja yhden pipon ja olkalaukun kellarikomeroon ja hain sieltä yhden pipon, jota siis käytän tänä talvena.

Huomenna on siis Halloween- juhlat kotonani, toivotaan että ne menevät hyvin.

Nousin aamulla puoli kahdentoista aikaan, en muista nähneeni unia.
Mummi oli käynyt jo saunassa ja ruokakaupassa, ja oli nauttimassa lounasta. Otin aamulääkkeet, peseydyin perusteellisesti ja pukeuduin siisteihin vaatteisiin, ja nautin lounasta mummin seurassa. Ruuaksi oli lohi- kasviskeittoa, jälkiruuaksi keitin kahvia.

Lähdin käymään Kimmo Pyykön taidemuseossa, joka sijaitsee vajaan sadan metrin päässä mummolasta. Taisin olla ainoa kävijä sillä hetkellä, mutta se ei haitannut minua.
Suurin osa teoksista oli metallisia veistoksia, oikein hienoja, perusnäyttely Kimmo Pyykön elämästä oli myös kiehtova.
Mummin luokse palattuani joimme iltapäiväkahvit.
Lähdin käymään uimahallilla, huomasin että siellä on paremmat puitteet kuin kotiani lähimmässä olevassa kunnallisessa uimahallissa. Sehän on sentään yksityinen uimahalli, ja sitä paitsi se oli juuri remontoitu.
Jaksoin uida vain sata metriä, sitten olin niin puhki etten jaksanut enää. Harmittaa hiukan kun en koskaan jaksa uida kuin vajaa 150 metriä, mutta kunhan kuntoni tästä kohenee niin jaksan varmaan paremmin.
Kävin saunassa ja suihkussa ja pesin tukkani uudella shampoollani. Sitten palasin takaisin mummin luokse, hän oli laittanut vispipuuroa.

Siinähän se päivä kului neuloessa, sain yhden täkkitilkun valmiiksi ja aloin neulomaan seuraavaa.
Kirjoitin päiväkirjaani, laadin erilaisia listoja, juttelin puhelimessa Suvicitan kanssa, chattailin Evin kanssa, ja katsoin televisiota mummin kanssa.
Sitten söimme illalliseksi voissa paistettuja muikkuja, keitettyjä kananmunia, keitettyjä perunoita, ja jälkiruuaksi suolaista kinuskijäätelöä.

Tajusin vasta juuri äsken että mummillakin on oma langaton nettiyhteys, joten kytkin oman läppärini siihen. Nyt ei sitten tarvitse enää venkstlata nettitikun kanssa, hyvä juttu.

Ajattelin mennä ensi viikolla leffaan, menen katsomaan joko elokuvan Syysprinssi, Doctor Strange, tai Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu!. Ensimmäiseksi mainittu perustuu lempikirjaani, toiseksi mainitussa näyttelee pääosassa suosikkinäyttelijäni ja sitä paitsi Marvelin ja DC:n sarjakuviin perustuvat leffat ovat muutenkin ihan jees, varsinkin Thor ja Deadpool. Ja kolmanneksi mainitussa arvostin mainoslausetta ”Peffateattereissa se ja se päivä”!
Tuumasin että voisin toteuttaa oman arkihaasteeni, ja mennä katsomaan kaikki kolme saman päivän aikana; yksi ennen keskipäivää, toinen joskus ennen kello kolme iltapäivällä, ja kolmas kello kuuden aikaan illalla.

Huomenna palaan takaisin pääkaupunkiseudulle, linja- autoni lähtee puoli kahdeksalta aamulla. Laitoin herätyskellon soimaan kello kuudelta aamulla, toivottavasti en tunne itseäni ihan raadoksi niin kuin yleensä tunnen jos herään kesken unien herätyskellon pirinään.
Minulla on myös rahapäivä, eli pitää käydä lähimmässä käteispalveluja tarjoavassa Nordeassa nostamassa käteistä ja sitten minun on mentävä shoppailemaan oikein urakalla, pyysin Miretteäkin mukaan.
Minun on ostettava marraskuussa syntyneiden tai nimipäiväänsä viettävien ystävien onnittelukortit, sen ohella vielä isänpäiväkortti ja onnittelukortti yhdelle eestiläiselle ystävälle joka menee ensi kuussa naimisiin, ja muutama Halloween- kortti. Niin ja ainakin muutama kymmenen ensimmäisen luokan postimerkkiä, jotta ne saa asianmukaisesti lähetettyä.
Tarvitsen myös uusia vaatteita kuten kunnolliset talvikäsineet, muutama pari urheilusukkia, ja sitten Monkista uusi mekko ennen kuin se poistuu valikoimasta. Uusi talvitakkikin tulisi tarpeeseen, mutta sen ostan myöhemmin.
Täytyy käydä myös apteekissa ostamassa lisää reseptilääkkeitä, laastareita, rakkulalaastareita sekä huulirasvaa. Minulla on niin herkkä iho, etten voi käyttää muunlaisia kuin apteekissa myytäviä tuoksuttomia ja väriaineettomia huulirasvoja.
Lauantaina järjestän kotonani Halloween- juhlat, sitä varten pitää ostaa koristeita, kertakäyttöastioita, ja herkkuja tarjottavaksi. Odotan ainakin kymmentä ihmistä kylään.
Minun pitää taas hamstrata hygieniatuotteita, sekä henkilökohtaiseen hygieniaan kuten hammasharjoja, käsisaippuaa, laastareita, shampoota ja niin edespäin, että kodin siivoukseen kuten talouspaperia, tiskiharjoja, kumikäsineitä, ja pitää ostaa myös uusi vessaharja, AA- pattereita ja energiansäästölamppuja. Ostan mielelläni hygieniatuotteita jemmaan, jotta ne eivät lopu liian nopeasti. Suurimman osan kotihygieniatuotteista ostan varmaan luomukaupoista kuten Ruohonjuuresta, Helunasta, tai Ekolosta.

Ai niin, pitää käydä vielä sosiaalitoimistossa käyttämässä heidän asiakaskäyttöön varattua printteriään, minun pitää tulostaa PDF- muotoinen pääsylippu I Love Me!- messuille, jonne siis menen sunnuntaina.
En ehkä menekään käymään vanhempieni luona, vaikka käyn siellä yleensä perjantaisin. Minun pitää ehtiä laittaa matkatavarat paikoilleen, viedä matkan aikana kertyneet roskat kierrätykseen, pestä pyykkiä ja laittaa Halloween- koristeet valmiiksi.
Onneksi asuntoni on jo siisti ja olen muutenkin ollut suurimman osan viikosta poissa kotoa, joten minun ei tarvitse siivota uudelleen.

Univelat kuittaamatta

Nukuin tänään keskipäivään asti, sillä minulla oli ihan ymmärrettävästi läpivalvotun yön jälkeen hieman univelkoja. Sitä paitsi minulla on niin vahvat lääkkeet, että nukun yleensäkin myöhään.
Olisin nukkunut myöhempäänkin, jos mummi ei olisi herättänyt minua.
Eilisiltana harrastin intensiivisesti kasvojumppaa, ja tänä aamuna heräsin siihen että vasenta poskeani kihelmöi ja kylmäsi hiukan, ja se tuntui hieman jäykältä. Onneksi se meni ohi.

Noustuani mummo oli jo täysissä pukeissa ja nautti lounasta, minä liityin hänen seuraansa kun olin ensin ottanut aamulääkkeet, peseytynyt ja pukeutunut.

Kirjauduin nettipankkiin tarkistaakseni oliko minulle tullut rahaa, olihan minulle.

Ruuaksi oli kasvissosekeittoa, karjalanpiirakoita ja vatruskoita. Jälkiruuaksi oli mustikkasoppaa.

Lähdin käymään kävelylenkillä; metsän halki, järven rantaa pitkin, pellon viertä omakotitaloalueelle ja sieltä takaisin keskustaan, eli se sama reitti minkä yleensäkin kävelen ensimmäisenä päivänä mummolassa. Ympäristö oli suorastaan henkeäsalpaavan kaunis huurteisena syysaamuna.

Kävin pankkiautomaatilla nostamassa rahaa, sillä paikallisessa Nordeassa ei ollut käteispalvelua. Kävin paikallisessa supermarketissa ostamassa pumppupullollisen kasvojenpuhdistusgeeliä, sitten kävin apteekissa ostamassa Aqualan Duo- perusvoidetta.
Aion käyttää näitä tuotteita aina käydessäni mummolassa.

Palattuani takaisin mummin kämpille söin iltapäiväkahvin kanssa taivaallisen hyvää sitruunamarenkipiirakkaa, jonka mummo oli ihan omin käsin leiponut. Kyllä ne isoäidit hallitsevat leipomisen ja ruuanlaiton.

Katsoin mummin kanssa ekumeenista jumalanpalvelusta televisiosta, samalla kun päättelin neulomani täkkitilkun. Mummo kertoi muistojaan rintasyövästä ja tirautti pienet itkut.
Olimme juuri ennen sitä jutelleet ihmisten auttamisesta ja siitä kuinka esimerkiksi hoitohenkilökunta ei ala itkemään kuunnellessaan potilaiden kertomuksia, minulla ei onnistu samanlainen sillä kun yksi itkee niin minäkin alan itkemään.

Myöhemmin päivällä lähdin taas ulkoilemaan. Kävin paikallisessa kemikaliossa ostamassa uimatossut, sellaiset valkoiset muoviset joita käytetään uimahalleissa jalkasienen varalta. Testaan niitä sitten huomenna, kun menen uiskentelemaan paikalliseen uimahalliin.
Ostin myös hiuslenkkejä joilla voin pitää hiukseni pois tieltä kun pesen kasvojani, sekä kaulakorun jossa on iso vaaleanpunainen muovinen mansikka muovihelminauhassa.

Kävin myös paikallisessa Siwassa ostamassa kimpun Reilun Kaupan Roosa Nauha- ruusuja mummille, halusin vielä onnitella häntä syntymäpäivistä. Mummi kovin mielissään hyrisi, kun annoin ne hänelle.

Illalliseksi oli lohi- juureskeittoa, jälkiruuaksi mustikkasoppaa.

Lopun iltaa sitten kirjoitin päiväkirjaani ja neuloin.
Liityin tuolla vastikään Instagram- palveluun, löydätte minut sieltä käyttäjänimellä ”kattidya”.

Huomenna menen Kimmo Pyykön museoon, sitten menen uimahallille.

Valvoin koko edellisen yön, vaikka olin ottanut iltalääkkeeni ajallaan. No eipä siinä mitään, olin sentään aikaisin hereillä ja sain kaikki toimet hoidettua.
Illalla tsättäilin FaceBookissa Evi- nimisen uuden ystävän kanssa, meillä synkkasi kerrassaan mainiosti. Juttelimme pääosin teestä ja eläimistä, tykkäämme molemmat niistä.

Heti aamulla ”noustuani” otin lääkkeeni, harjasin hampaani, pesin kasvoni ja tukkani, laitoin perusvoidetta iholle ja öljyseerumia hiuksiin, ja pukeuduin siisteihin vaatteisiin. Halusin olla hyvässä kunnossa, kun menen tapaamaan mummia.

Soitin psykiatrian poliklinikalle uusiakseni yhden psyykelääkereseptin, ja sitten kirjauduin Kanta- palveluun uusiakseni Aqualan Plus- perusvoiteen jota minulle on siis määrätty reseptillä, mutta huomasinkin että sitä oli vielä jäljellä.

Lähdin käymään äitini luona, sitä ennen kävin viemässä kaksi laskua sosiaalitoimistoon.

Perillä kotikotona joimme kahvit, minä söin kaikki fetajuustot, ja äiti antoi minulle 26 euroa. Hain samalla myös sen CD:n, jonka isoveljeni oli kopioinut kirjastosta lainatusta musiikkialbumista. En viipynyt sen kauempaa, sillä minulla oli vielä paljon askareita hoidettavana.

Kävin kotiani lähimpänä sijaitsevassa supermarketissa ostamassa tavaroita mummolaan; pinkin yöpaidan joka maksoi vain viitosen, Dove Creme- saippuapalan, putelin Erittäin Hieno Suomalainen Vehnänalkioöljy & Omena- shampoota, ja tuubin Oxygenol- hammastahnaa. Aion viedä ne kaikki mummolaan ja jättää sinne, jotta voin käyttää niitä seuraavallakin kerralla kun tulen yökylään.

Kotiin palattuani pesin uuden yöpaitani pyykkikoneessa, samaten kuin tähän asti kertyneitä pyykkejä.
Tiskasin loput astiat ja silitin eiliset pyykit. Kun tämä koneellinen oli valmis, vein ne alakerran kuivaushuoneeseen, aikomuksenani hakea ne iltapäivällä. Ripustin pestyt alusvaatteet ja muut pikkupyykit patterille kuivumaan.
Löysin myös kotoani muutamia tavaroita, joita en tarvitse enää ja jotka voi täten lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Ennen keskipäivää sain tekstiviesti- ilmoituksen siitä että psyykelääkereseptini on uusittu. Sehän kävi nopeasti.
Sain sähkölaskun postissa, päätin että veisin sen sosiaalitoimistoon kun lähtisin.
Pyyhin pölyt ja tahrat pois sekä yöpöydästä että kirjoituspöydästä.
Kokeilin kopioitua CD:tä, se pelasi yhtä hyvin kuin alkuperäinen.
Vein kaikki kotoa löytyvät roskat kierrätykseen, ja pesin kolme muovipinnoite- kangaskassia pesukoneessa. Kyseisissä kasseissa säilytän kierrätettävää kartonki-, paperi- ja metalliroskaa. Minulle kertyy harvoin lasijätettä, mutta onneksi sille on oma moolokkinsa pihalla.

Juuri kun olin pääsemässä tylsyydestä eroon, tuli aika lähteä menemään.
Hain pyykit kuivumasta, vein loputkin roskat, palautin muutaman niteen kirjastoon, vein sähkölaskun sosiaalitoimistoon, kävin ostamassa matkaevästä, ja sitten matkustin junalla Helsinkiin.

Tapasimme Mireten kanssa keskustassa ja menimme yhdessä linja- autoasemalle. Hän piti minulle seuraa kunnes kyytini saapui.

Kahden ja puolen tunnin matka tuntui aivan varttitunnilta, kun kuuntelin musiikkia Spotifysta ja mesetin Evin kanssa.

Perillä mummolassa oli jo hämärää.
Mummo otti minut avosylin vastaan. Annoin hänelle syntymäpäiväkortin ja kipsisen enkelipatsaan synttärilahjaksi, hän kovin mielissään hyrisi.
Söin illalliseksi punajuurisalaattia, nauriskuutioita, vatruskoita, karjalanpiirakkaa, sekä silakkapihvejä. Kun olin varma että mummi oli lähtenyt käymään naapurin rouvan luona, päätin että oli turvallista työntää kokonainen silakkapihvi kädellä suuhun ja röyhtäistä päälle.

Syötyäni huuhtelin astiat ja asettelin ne siististi tiskipöydälle. Laitoin tavarani paikoilleen, kytkin läppärin johdon pistorasiaan ja nettitikun läppäriin, ja sitten vielä älypuhelimen laturiin ja laturin pistorasiaan.
Siitä tuli mieleeni, että minun kantsisi varmaan ostaa kaksi jatkojohtoa joissa on molemmissa ainakin kuusi sellaista siankärsän näköistä mikä- se- nyt- olikaan, olen teknisesti vielä jämähtänyt 1990- luvulle.

Minulla oli hieman itsetunto- ongelmia koskien ulkonäköäni, mutta se meni saman illan aikana ohi. Ainahan minulla vähän tunteet heittelehtivät.
Ymmärrän kuitenkin sen että sitä saattaa nuorella ihmisellä, varsinkin naisella, kestää vuosia ennen kuin pääsee eroon siitä aivopesusta mitä on kestänyt nuoresta saakka, että ainoastaan kauniilla ihmisillä on oikeus rakkauteen, onneen, ja menestykseen, ja kaunis on tässä tapauksessa laiha ja vaalea. Olenhan minä vaaleaihoinen, -tukkainen ja -silmäinen, aika sopusuhtainen, mutta minähän olen aivan helvatun komea mimmi!

Huomenna menen varmaan heti aamusta kävelylle luonnonsuojelualueelle, sitten menen käymään Kimmo Pyykön taidemuseossa.
Huomenna tulee myös fyffet, pitää varata liput I Love Me!- festivaaleille. Ajattelin myös käydä ostamassa hygieniatuotteita.

Tykkään kirjoittaa listoja, tässä siis muutama

Mitä mukaan mummolaan:
🍀 Yöpaita (ostan ihan uuden, pesen ja kuivaan ja silitän ja viikkaan sen juuri ennen lähtöä, ja jätän sen mummolaan seuraavia visiittejä varten)
🍀 Kaksi Doctor Who– DVD:tä, Colony in Space ja Frontier in Space
🍀 Kummeli Jackpot– DVD (aion katsoa sen englanninkielisillä tekstityksillä nyt kun on aikaa)
🍀 Anja Kaurasen kirja Syysprinssi (luen sen aina mummolassa käydessäni)
🍀 Kolmet vaihtovaatteet, tässä tapauksessa kolme Dirndl- mekkoa ja niihin sopivat pitkähihaiset puserot, ja alusvaatteet eli pikkuhousut, rintaliivit, leggingsit, ja nilkkasukat
🍀 Kolme asuihin sopivaa kaulariipusta
🍀 Läppäri
🍀 Älypuhelimen laturi
🍀 Lämmin huppari (Hämeen suunnassa on yleensä kylmempi ilmasto kuin pääkaupunkiseudulla)
🍀 Mummin syntymäpäiväkortti ja -lahja
🍀 Ja sitten ne mitä yleensä kannan mukanani, eli päiväkirja, nettitikku, täytetty dosetti, pikkuhousunsuojia, kirjoitusvermeet, kuulokkeet…
🍀 Tällä hetkellä työn alla olevat neuletyöt

Mitä kaikkea pitää ostaa ennen lähtöä:

🐞 Uusi yöpaita, jota käyttää nimenomaan mummola- yöpaitana, aion siis jättää sen sinne.
🐞 Pullo shampoota, tuubi hammastahnaa, ja palanen saippuaa. Ottaen huomioon että minulla ja mummolla on eri tottumukset hygieniatuotteista, ja hän joutuu sitäpaitsi elämään pienellä eläkkeellä, on ihan reilua että tuon sinne omat hygieniatuotteeni.
🐞 Matkaevästä, eli kylmäsavulohibageli ja pullo jääkahvia tässä tapauksessa

Mitä kaikkia duuneja minun on hoidettava ennen mummolaan lähtöä:
☂️ Käytävä pankkiautomaatilla tarkistamassa pankkitilini saldo. Jos minulle on tullut rahaa, käyn pankissa nostamassa ne.
☂️ Käyn äidin luona hakemassa viikkorahat ja musiikkialbumin jonka veljeni on kopioinut minulle.
☂️ Tiskataan astiat ja laitetaan ne juuri ennen lähtöä astiakaappiin
☂️ Pestään koneellinen pyykkiä ja viedään ne talonyhtiön kuivaushuoneeseen ja haetaan ennen lähtöä, viikataan ja laitetaan paikoilleen
☂️ Silitetään eiliset pyykit ja viikataan ne kaappiin
☂️ Viedään kaikki roskat; kylpyhuoneroskat, yleisjätteet, biojätteet, ja paperit, kartongit ja metallit kierrätykseen, kotiin ei siis saa jäädä ainuttakaan roskaa
☂️ Viedään matto lähimpään pesulaan, ja sovitaan että haen ja maksan sen puhdistamisen kun palaan perjantaina
☂️ Käydään psykiatrian poliklinikalla uusimassa yksi lääkeresepti, ja terveyskeskuksessa uusimassa toinen resepti
☂️ Käydään sosiaalitoimistossa viemässä kaksi laskua maksettavaksi
☂️ Lopputarkistus, eli otetaan töpselit irti seinistä, laitetaan parvekkeen ovi ja keittiön ikkuna lujasti kiinni, ja tarkistetaan että kaikki tavarat ovat mukana ja laukkujen vetoketjut kiinni, ja matkaliput tallessa

Mitä minun pitää ostaa perjantaina:
🦄 Tarjottavat ja koristeet Halloween- juhliin, jotka järjestän lauantaina kotonani

🦄 Ne vaatteet joista myydään viimeisiä kappaleita, eli oranssi taskullinen haalari- minimekko Monkista, ja turkoosi- pinkki yksisarvis- fleecehaalari Hennes & Mauritzista

🦄 Loppuvuoden syntymäpäivä- ja nimipäiväkortit, sekä isänpäiväkortti, Halloween- kortit, ja onnittelukortti ystävälle jolla on häät marraskuussa

🦄 Minun pitää myös ostaa jemmaan hygieniatuotteita, sekä kotihygieniaan että henkilökohtaiseen hygieniaan

Mihin kaikkiin tapahtumiin osallistun lähiaikoina:

🍬 Omat Halloween- juhlat

🍬 I Love Me!- messut

🍬 Ystäväpariskunnan Halloween- juhlat

🍬 Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit

🍬 Mielenterveysmessut

🍬 Käydään katsomassa elokuva Syysprinssi

🍬 Heurekan Halloween- juhlat

🍬 Tsekataan Kiasman uusi näyttely

Olen päättänyt etten enää mainitse blogissani paikannimiä, ihan vain suojellakseni itseni ja blogissani mainittujen ihmisten yksityisyyttä.

Perjantai- iltana nukkumaan mentyäni otin mukaani DVD:n jossa on Doctor Who– televisiosarjan jakso Frontier in Space, joka on siis niitä klassisia jaksoja. Tuli kyllä vähän sellainen #torillatavataan ilmiö kun kyseisessä jaksossa mainittiin että vuonna 2450 Helsingissä on Draconia- planeetan suurlähetystö joka poltetaan maan tasalle.

Kello yhden aikaan aamulla piti mennä nukkumaan, kun selkää kivisti seinään nojaamisesta ja silmät kuivuivat päähän.

Näin unta jossa minä ja Overwatch– nimisen mmorpg- pelin hahmot asuimme jonkinlaisessa hippikommuunissa metsien, peltojen, ja niittyjen keskellä.

Olin naimisissa Jamison ”Junkrat” Fawkes- nimisen pelihahmon kanssa, kun hän sai tietää että odotin lasta hänelle, hän juoksi riemuissaan pitkin maita ja mantuja hihkuen ”Minusta tulee isäpappa!”

Minä ja ystäväni Mirette, Eleclya, ja Suvicita osallistuimme ”Kuteet kiertoon!” (kirjoitin vahingossa ”kieroon!”)- tapahtumaan. Sain pitkän vaaleansinisen hameen, legginsit mustilla ja tummanvihreillä vaakaraidoilla, ja mustavalkoisen ”Muumit Rivieralla”- teepaidan.

Menimme käymään Eleclyan kotona. Söin Sorsan laittamaa perunamuussia joka sai minut piereskelemään koko viikonlopun.

Minä ja Mirette vietimme viikonlopun yhdessä. Sunnuntaina kävimme uimahallilla, sillä aikaa kun Mirette pellehyppi niin minä uin 175 metriä.

Nukuin yöni sohvasängyllä, sillä Mirette nukkui minun sängyssäni.

Noustuani otin aamulääkkeet, pesin ja rasvasin kasvoni, puin päälleni mustat housut ja uuden poolopuseron jossa on värikkäitä vaakaraitoja, laitoin korviini yksinkertaiset nappikorvakorut ja kaulaani tummanpunaista viisisakaraista tähteä esittävän kullatun riipuksen nahkanauhassa, sillä kyseisen riipuksen mukana tullut ketju katkesi.

Minulla oli sosiaalitoimistossa tapaaminen kello yksi iltapäivällä eli klo 13:00. Kävimme Mireten kanssa marketissa ostamassa pullokaakaota, ja sitten menin sossuun.

Tapaamisen aihe oli se että kuntoutuspalvelujeni tarjoaja vaihtuu ASPA- palveluista Hoiva- Onneen. Saan kuitenkin asua nykyisessä asunnossa, vaikka se on ASPA:n omistama.

Käytännössä se tarkoittaa sitä että luonani käy kerran viikossa tietty henkilö jonka kanssa esimerkiksi juttelen mieltä painavista asioista ja joka auttaa minua siivoamaan tai hoitamaan arkisia asioita.

Tapaaminen meni oikein hyvin. Halasin ASPA- työntekijääni viimeisen kerran, sitten lähdin lähimpään kauppakeskukseen hengailemaan.

Supermarketissa on jo myynnissä jouluvalot. Ajattelin hankkia parvekkeen ikkunaan jonkun uskonnollisesti neutraalin symbolin, kuten sydän tai tähti tai lumihiutale.

Kotiin palattuani tiskasin astiat ja juttelin Suvicitan kanssa puhelimessa.

Sain postissa kaksi laskua Saunalahdelta, vien ne huomenna sossuun. Sain myös ilmoituksen siitä että olen saanut paketin postissa.

Lähdin käymään perheryhmässä, jossa käyn siis maanantaisin.

Perillä join kaksi kuppia kahvia, söin satsuman ja viinirypäleitä ja kolme suklaapisarakeksiä.

Ryhmän aiheena oli psykoosisairauksien hoito lääkkehillä. Ryhmä oli ihan okei, sen jälkeen minä ja äiti matkustimme samalla junalla kotipuoleen.

Hain postitoimistosta saamani paketin, se oli Halloween- lahjapaketti uusseelantilaiselta ystävältäni Zoyalta.

Avasin paketin kotiin päästyäni ja hihkuin riemusta! Siellä oli neljä suklaapatukkaa (sokeritonta luomusuklaata, yksi maitosuklaa, yksi tumma minttucrisp, yksi mantelicrisp, ja yksi tumma suklaa), käsin tehty pehmolelu- avaimenperä joka esitti Pepper- nimistä mikrokefalista naista joka on tuttu televisiosarjasta American Horror Story, tuotantokausista Asylum ja Freakshow. Sain myös kaksi hyväntuoksuista saippuapalaa, kaksi kaulakorua joista toinen on hopeoitu keijua esittävä riipus ja keraaminen Tiki- toteemihahmo, keltaisia pääkalloja esittävät korvakorut, Organik Orangutan- nimistä hyväntekeväisyysjärjestöä tukevat pinssi ja rannerengas. Laitan kuvia myöhemmin.

Ihmeellistä kuin se onkin, sain sekä imuroitua että mopattua lattian huonekalujen alta, ja mopattua kylpyhuoneen lattian.

Huomenna käyn äitini luona hakemassa viikkorahan, ja haen yhden isoveljeni kopioiman CD:n.

Ostan rahoilla yöpaidan mummolaa varten, sekin pitää vielä pestä ja kuivata ennen kuin lähden mummolaan. Sen ohella minun pitää pestä vielä yksi teemuki ja lusikka, viedä roskat, uusia yksi lääkeresepti ja viedä matto pesulaan.

Linja- auto lähtee iltapäivällä, Mirette lupasi pitää minulle seuraa.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä en saanut sitten millään unta, vaikka olin ottanut iltalääkkeeni enkä ollut juonut kahvia kuin pari mukillista käydessäni äidilläni kylässä.

Syypää unettomuuteeni saattoi olla se että minulla oli ollut aika hauska päivä, Mireten kanssa Korkeasaaressa ja sen jälkeen vanhemmilla kylässä, ja olin vieläkin ihan täpinöissä, tai sitten se että saisin seuraavana päivänä rahaa enkä jännitykseltäni saanut unta.

Ihan vain ajankuluksi pesin kolme koneellista pyykkiä ja vein roskat.

Tein kasvo- ja niskajumppaa, katsoin Netflix- palvelusta Doctor Who– ja American Horror Story– televisiosarjoja, luin kirjoja ja neuloin.

Aamusella tarkistin nettipankista tilini saldon, olin saanut rahaa. Maksoin Linnanmäen Valokarnevaali- lipun, ja vastustin houkutusta tilata tavaraa Etsystä.

Menin parvekkeelle katselemaan tähtiä, siitä on pitkä aika kun viimeksi näin ne. Tunnistin Orionin vyön, mutten löytänyt Otavaa.

Kun en keksinyt enää ajankulua, menin aamupuotisnokosille.

Heräsin keskipäivällä kun kännykkäni soi, siellä oli Odessa joka kysyi voiko hän ja Eleclya tulla käymään ja tuoda koiransa samalla. Sanoin että he ovat tervetulleita.

Vartin päästä oveeni koputettiin, siellä oli Odessa ja hänen koiransa Kaapo, Eleclya ja hänen koiransa Hipsu, ja joku nuori nainen joka oli kuulemma Eleclyan koulutoveri.

Lähdimme yhdessä käymään kaupoissa. Kävin pankkiautomaatilla nostamassa rahaa ja ostin Odessalle valkosuklaa- Magnumin.

Kun he olivat lähteneet, ostin uuden Geepap- merkkisen päiväkirjan ja kaksi taikamustekynää.

Myöhemmin päivällä lähdin tapaamaan Kaisaa, olimme sopineet että tulisin hänen luokseen kyläilemään.

Matkustin junalla Helsingin puolelle, hän tuli hakemaan minut juna- asemalta.

Matkalla hänen kämpilleen tapasimme yhden hänen ystävistään ja juttelimme hänen kanssaan.

Kaisan luona juttelimme RuPaul’s Drag Race– televisiosarjasta. Joimme kahvia, laitoin omaani suklaan makuista kookosmaitoa, siitä tuli tavattoman hyvää.

Lähdimme kävelylle ja poikkesimme lähimmässä kauppakeskuksessa. Ilahduin huomatessani että sielläkin oli väliaikainen Finlayson- myymälä, olen jo suunnitellut mitä aion ostaa sieltä. Ja Hennes & Mauritzissa oli mahtava valikoima, parempi kuin Myyrmannissa ja Forumissa.

Flying Tiger oli myös mahtava paikka, sain monta hyvää ideaa mitä ostaa ystävilleni lahjoiksi, ja mitä hankkia Halloween- juhliini.

Käppäilimme takaisin Kaisalle, olin nimittäin unohtanut käsineeni sinne. Hain ne, ja sitten hän saattoi minut juna- asemalle.

Päätin matkustaa kehärataa pitkin Helsingin keskustaan, sieltä toisella junalla omille kotikulmille, jotta minulla olisi aikaa kirjoittaa päiväkirjaa.

Torstaiaamuna heräsin siihen että sohaisin kyynärpäälläni villalankakerän yöpöydältäni lattialle. Mielessäni välkähti täysin absurdi ajatus siitä, että kyseinen tapahtuma oli pahinta mitä voi tapahtua.

Nousin myöhemmin ja olin huonolla tuulella. Päätin lähteä käymään Lapinlahden Lähteessä jotta saisin edes jotain tekemistä.

Soitin Mellalle ja sovin että tulisin tänään käymään. Matkustin junalla keskustaan ja kävelin Baanaa pitkin Lapinlahteen.

Paikan päällä silitin yhden pöytäliinan, juttelin muiden kanssa, join kahvia ja söin pullaa. Poistuin huomattavasti paremmalla tuulella.

Kävelin Hietaniemen hautausmaan viertä ja olin suorastaan hämmästynyt kaikesta kauneudesta ympärilläni.

Kotiin palattuani lähdin saman tien kuntosalille. Jaksoin kävellä juoksumatolla vain seitsemäntoista minuutin verran, mutta jaksoin käyttää kaikkia kuntosalilaitteita enemmän kuin kaksikymmentä nostoa.

Pukuhuoneessa harhat kiusasivat minua taas, elin uudelleen muistoja yläasteen liikuntatunneilta. Jaksoin kuitenkin käydä suihkussa.

Kotiin palattuani oli jo pimeää. Laitoin tavarat paikoilleen, otin iltalääkkeet ja menin nukkumaan, ja tulin ajatelleeksi että olen viime yöt valvonut myöhään läppärin, älypuhelimen, päiväkirjan ja muun median kanssa.

Yöllä näin taas unia kesämökistä, ne tuntuivat hyvin todellisilta vaikka olivatkin absurdeja.

Kävin sosiaalitoimistossa tulostamassa pari kuittia tositteeksi siitä että olen maksanut lipun Nuorisoasuntosäätiön yksityistilaisuuteen Valokarnevaaleille, sen jälkeen tein toimeentulotukihakemuksen ihan vain kokeeksi, jos saisin ylimääräistä rahaa.

Lähdin tapaamaan äitiäni. Matkustin bussilla kotikotiin, perillä join hieman kahvia ja sain äidiltä rahaa.

Matkustin bussilla takaisin kotikulmille. Ostin kirjakaupasta uuden päiväkirjan ja apteekista pari huulirasvaa.

Lähdin tapaamaan Miretteä, olimme menossa Linnanmäen Valokarnevaaleille.

Matkustin junalla Helsinkiin ja tapasin Mireten vakituisessa tapaamispaikassamme.

Matkustimme ensin metrolla, sitten ratikalla Linnanmäelle, ja ehdimme paikalle juuri kun ovet avattiin.

Mireten ansiosta uskalsin käydä ”hurjissa” laitteissa, meillä oli aivan tajuttoman hauskaa! Kävimme ravintolassa syömässä kierreranskalaisia, saimme sopivasti energiaa ja lämpöä jatkaaksemme huvittelua.

Lähdimme vasta sulkemisaikaan, matkustimme bussilla keskustaan ja kävimme supermarketissa ostamassa ruokaa illaksi.

Menimme Mireten kämpille yöksi, laitoin mozzarellatikkuja ja juustomakaronivuokaa illalliseksi.

Seuraavana päivänä menimme minun luokseni, olimme siellä yötä.

Sunnuntaina hain polkupyöräni kirjaston nurkilta ja fillaroin kotikotiin tapaamaan porukoita.