Mirette oli minulla yökylässä.
Olin hereillä kello yhdentoista aikaan ja päätin nousta, vaikka olisin halunnut köllötellä ja haaveksia, mutta tulin ajatelleeksi että köllöttely ei tee haaveitani todeksi.
Otin aamulääkkeeni ja join kahvia aamutakissa. Minun oli pakko mennä rasvaamaan kasvoni sillä aina kun revittelen naamalihaksiani, suuni ympärillä olevat halkeamat avautuvat ja niitä alkaa kirvellä.

Puin päälleni eiliset vaatteet, eli oliivinvihreän pitkähihaisen luomupuuvillapuseron ja asialliset mustat housut jotka sain Suvicitalta aiemmin. Laitoin kaulaani sydämenmuotoisen riipuksen, joka sopii hyvin niiden vaatteiden kanssa yhteen.

Sain postissa syntymäpäiväkortin puolalaiselta ystävältäni Monikalta, siinä oli myös muutamia nättejä kuvia jotka aion laittaa kollaasiseinälleni.

Koska oli perjantai, vaihdoin pyyhkeet ja otin lakanat pois sängystäni, ja vein sijauspatjan, peiton ja tyynyn parvekkeelle tuulettumaan.

Hoidin yhden arkipäiväisistä rutiineistani, eli tarkistin pankkitilini saldon. Kuinkas ollakaan, minulla oli ylimääräistä rahaa. Maksoin ensi kuun Netflix- tilauksen, ja päätin pistää loput rahat sileäksi saman tien.

Myöhemmin päivällä Mirette lähti, sen jälkeen työntekijäni Hoiva- Onnesta tuli käymään.
Täyttelimme joitain papereita, sen jälkeen tiskasin valtavan pinon astioita ja neuloin peittotilkkua.

Lähdimme samalla ovenavauksella. Matkustin junalla itään päin ja kävin pankissa nostamassa rahat. Siellä joku elämäm_koulu nainen jutteli kanssani, mutta hän oli oikein mukava minua kohtaan.

Matkustin junalla Helsinkiin ja menin Forumin kauppakeskuksen Menkkahaukkaan. Ostin mekon (tummanvihreä, hihaton, pitkä helma, pieniä neliönmallisia reikiä), topin (hihaton, harmaa, valkoisia ja pinkkejä kukkakuvioita, rinnassa violetti teksti ”Not My Fault”), puseron (poolomallinen, mustia & valkoisia & vaaleansinisiä & pinkkejä vaakaraitoja, koristeltu lureksilla eli sellaisilla kiiltävillä langoilla) merenneito- aiheisen kaulakorun itselleni ja kahdelle ulkomaalaiselle nettiystävälleni jotka tykkäävät merenneidoista, ja pari lahjaa toiselle ystävälle.

Palasin kotiin bussilla, matkalla Emjuso soitti minulle ja kysyi saako hän ja Elyseé tulla minulle yöksi. Sanoin että saavat, olisi mahtavaa tavata Elyseé taas. Minulla on ollut ikävä häntä.

Kävin ostamassa tölkin appelsiinimehua, sitten palasin kotiin. Pesin kolme koneellista pyykkiä, ja hain tyynyni, peittoni ja sijauspatjani parvekkeelta, mutten jaksanut kuitenkaan laittaa lakanoita sänkyyn. Ehkä huomenna.

Suunnitelmiin tuli muutos; tapaankin Elyseén ja Emjuson huomenna, he tulevat kello kahdeksi luokseni juomaan kahvit. Sen jälkeen menen Mireten ja Riikan kanssa Helsinkiin katselemaan uuden vuoden juhlintaa.

Koska minulla ei ollut tänään mitään erityistä menoa, vietin suurimman osan tästä päivästä nukkuen. Näin hyvin omituisia unia.

Heräsin siihen että sain postissa RedBubble- nettikaupasta tilaamani teepaidan. Laitan siitä sitten asianmukaisen kuvan, kunhan se on ensin pesty ja silitetty.

Nousin sen verran että otin aamulääkkeeni, rasvasin ihoni, ja puin vaatteet päälle.

Illemmalla Mirette meni käymään kaupassa hakeakseen meille ruokaa, hän toi vanhoja suosikkejamme eli tässä tapauksessa mozzarellatikkuja ja ranskalaisia perunoita. Nautimme ihastuttavan brittiläisen juhla- aterian.

Keskiviikkona heräsin jo ennen kello kahta aamulla vakaaseen tunteeseen siitä, etten enää saisi unta.
Tilasin itselleni hieman synttäri- & joululahjoja nettikaupoista; kaksi teepaitaa, neljä julistetta, ja yhden kangasmerkin.
Samana päivänä kävin Heluna Shopissa (joka on siis ekokauppa, kuten Ekolo ja Ruohonjuuri) noutamassa kolme paria kenkiä, jotka olin tilannut kyseisen lafkan nettikaupasta; moottoripyöräbuutsit, vihreävalkoiset lenkkarit, ja mustat ballerinat. Ensimmäisiä käytän talvikenkinä, toiseksi mainittuja ensi kesänä, ja mustia ballerinoja käytän hautajaisissa, jos niitä siis on tulevaisuudessa.

Torstaina sain lisää rahaa, tapailin hieman kavereitani ja ostin heille joululahjoja Horror Shopista. Koska olin valvonut suurimman osan tiistain ja keskiviikon välisestä yöstä, jouduin nukkumaan univelkoja pois ja olin ihan rättipoikki.

Perjantaina hankin aivan mahtavan Joutsen- merkkisen talvitakin Pelastusarmeijalta ja ostin Hennes & Mauritzin alennusmyynnistä vaatteita.
Onnistuin hukkaamaan matkakorttini viidettä kertaa elämäni aikana, jep jep. Menen sitten ensi viikon keskiviikkona yhteispalvelupisteeseen hankkimaan uuden, ei se sen pahempi homma ole.

Joulun kunniaksi minun piti myös siivota ahkerasti; imuroin näkyvän osan lattiasta, pesin neljä koneellista pyykkiä, tiskasin astiat, vein roskat, pyyhin lieden puhtaaksi, vaihdoin lakanat sänkyyn… sitten kun olen palannut joululomalta, aion pestä lisää pyykkiä, silittää pyykit, imuroida ja mopata lattian myös huonekalujen alta, eiköhän siinä ole kaikki.

Tänä aamuna näin unta jossa Benedict Cumberbatch osoittautui Antikristukseksi. Heräsin kun älypuhelimeni herätyskello soi puoli kymmeneltä.

Otin aamulääkkeet, kävin suihkussa, pukeuduin joulumekkooni eli kuusenvihreään pitsimekkoon jossa on pitkät hihat ja polvimittainen helma. Laitoin kaulaani horoskooppimerkkiäni esittävän kaulakorun.

Ulkona satoi reippaasti vettä, sade kuulosti aivan tuomiopäivän pasuunoilta sisältä asunnostani kuultuna.

Olin hieman huonolla tuulella, sillä harhat kiusasivat minua. Sain kuitenkin pakattua tavarani ja lähdettyä vanhempieni luokse joulun viettoon.

Matkustin junalla pari pysäkinväliä, onneksi lipuntarkastajat olivat lomalla. En olisi voinut maksaa matkaani sillä kuten mainitsin, matkakorttini oli hukassa. Jouduin kävelemään mäkeä ylös ja sitten alas ja raahaamaan vetokärryäni soraista tietä pitkin. Uudet moottoripyöräsaappaani olivat vieläkin hieman kankeat.

Kotikotona olin paremmalla tuulella. Laitoin takkini kylpyhuoneeseen kuivumaan ja levitin tavarani vanhaan huoneeseeni.
Autoin äitiä kotitöissä, join kahvia ja söin riisipuuroa.

Myöhemmin päivällä lähdimme käymään hautausmaalla sytyttämässä kynttilän mummin ja papan haudalle.
Isä kyyditsi meidät sinne autollaan, paluumatkalla kävimme hakemassa veljeni hänen kotoaan.

Perillä kotona isä ja veli keskustelivat henkeviä olohuoneessa samaan aikaan kun minä ja äiti raadoimme keittiössä.

Illemmalla nautimme jouluaterian, sitten söimme suklaakonvehteja ja joimme kahvia ja katselimme televisiota.

Huomenna aion nukkua myöhään, ja aion varmaankin käydä kävelyllä lähimaastossa pehmentääkseni talvisaappaitani. Nyt kyllä kelpaa kun ei ole jäisiä teitä eikä umpihankia.

Valvoin melkein koko viime yön odottaessani niitä kahta melukallea kotiin karaokebaarista, eli tässä tapauksessa ystäviäni Eleclyaa ja Suvicitaa.

Minä ja Mirette valvoimme omissa sängyissämme, omien läppäriemme ääressä.
Melukallet saapuivat puoli kahden aikaan aamulla, ja heillä oli ollut ilmeisen kivaa. Juttelimme ja naureskelimme ja Suvicita kävi suihkussa, sitten menimme nukkumaan; Mirette nukkui minun sängyssäni, Suvicita ja Eleclya nukkuivat sohvasängyllä, minä patjalla lattialla.
Nukuin aika huonosti, ottaen huomioon että patja oli aika litteä ja minun teki mieleni surffailla netissä, ja minulla oli vielä aikamoiset täpinät edellisestä hauskasta päivästä. Olipa hyvä että järjestin juhlat, vaikka minulla oli aluksi hieman epävarma fiilis.

Olimme kaikki hereillä ennen kello kahdeksaa, istuimme patjallani juttelemassa paitsi Eleclya, joka yritti kiskoa unta palloon ja kiukutteli meille sillä metelöitsemisemme häiritsi häntä. Hän sanoi ettei hänellä ole koskaan ollut krapulaa, mutta nyt hän kuulosti hyvin krapulaiselta sanoessaan että valo särki hänen silmiään, tietokoneen näppäimistön naksuttelu särki hänen korviaan, ilma oli tunkkaista… Nyt kun täällä oli neljä ihmistä vajaan neljänkymmenen neliön yksiössä hengittämässä samaa happea, avasin ikkunan. Sitten hän valitti että asunnossa on liian kylmä, vaikka ulkona oli nollakeli.
Minua pieretti kovasti eilisen herkuttelun jälkeen.
Tuntuu että joka- aamuiseen rutiiniini kuuluu se, että revittelen kasvolihaksiani niin että suupielieni halkeamat aukeavat.

Pelasin Pokémon: RED- peliä netissä, onnistuin selvittämään Pokemon Towerin mysteerin ja saamaan sieltä kiinni Cubonen ja Gastlyn, ja myöhemmin pelissä sain kiinni Snorlaxin, ja kasvatin Blastoiseni tasolle 52.

Otin aamulääkkeet ja kävin pesulla ja pukeuduin raitapaitaan ja Halinalle- pyjamahousuihin.

Vein roskat. Pesin koneellisen lakanoita ja pyyhkeitä, vein ne alakerran kuivaushuoneeseen. Vein peittoni, tyynyni, ja sijauspatjani parvekkeelle tuulettumaan. Pesin toisen koneellisen pyykkiä. Silitin puolet silitettävistä pyykeistä.

Ennen keskipäivää kun nautimme kahvia, satuin päästämään äänettömän mutta haisevan pierun ja Eleclya raivostui ja haukkui minut lyttyyn, minua nauratti niin että silmistä lensi vesi ja olin vähällä pissata pyjamahousuihini! Ainakin sain päivän hyvät naurut.

Kuinka ollakaan, kahvimaito loppui, ja mietimme miten saisimme lisää. Mietimme kävisimmekö palauttamassa pulloja saadaksemme käteistä, tilaisimmeko Alepan Kauppakassista muutaman maitolitran, mutta tulimme siihen tulokseen että Mirette antoi minulle hieman käteistä ja kävin paikallisen kauppakeskuksen tavaratalossa ostamassa ison tölkin maitoa, litran punaista maitoa, persikan makuista jääteetä, ja kaksi puolentoista litran kokispulloa.

Kun palasin kotiini, siellä oli päässyt helvetti valloilleen; parvekkeen ovi oli mennyt takalukkoon, mutta onneksi kukaan ei ollut jäänyt sinne. Siellä oli vain sijauspatjani, peittoni ja tyynyni tuulettumassa.
Muut likat olivat suorastaan itkuhuutoraivaripsykoosin partaalla, minä mietin miksi he olivat sellaisessa paniikissa vaikka minua asia ei haitannut yhtään, ja kyseessä oli siis minun parvekkeeni. Soittaisin maanantaina huoltoyhtiöön ja asia olisi sillä selvä.
Sitä paitsi, sain kammettua parvekkeen ikkunan auki niin että siitä pääsee kömpimään parvekkeelle ja takaisin asuntoon.

Myöhemmin päivällä Odessa saapui kyläilemään koiransa Kaapon kanssa. Joimme kahvia, söimme syntymäpäiväkakkua, paijasimme Kaapoa, minä pesin pyykkiä ja järjestelin tavaroitani.
Odessa lähti Kaapon kanssa myöhemmin päivällä, sitten lähti Eleclya, sitten Suvicita. Minä laitoin kotiani järjestykseen ja vein muutaman koneellisen pyykkiä alakerran kuivaushuoneeseen.

Mirette nukkui univelkojaan pois, myöhemmin illalla lähdimme käymään paikallisessa kauppakeskuksessa katselemassa vaatteita ja muuta mukavaa. Kävimme Hennes & Mauritzissa ja kirpputorilla miettimässä mitä kaikkea ostaisimme ensi viikolla, ja sitten kävimme Starbuck’sissa.

En ole tässä vähään aikaan viitsinyt päivittää, sillä olen suurimman osan ajasta nukkunut tai potenut jouluangstia ja identiteettikriisiä. En tiedä olenko sittenkin katkera ja kyyninen nihilisti, vai iloinen ja onnellinen pikku tonttutyttö? Haluaisin olla viimeksi mainittu, vaikka taidan olla enemmän edellä mainittu.

Vaikka olenkin boheemi, olen iloinen etten ole riippuvainen huumeista, alkoholista, tai tupakasta.

 

Keskiviikkoiltana olin ottanut iltalääkkeeni ja neljä rauhoittavaa, enkä siltikään saanut unta. Harhailin pitkin kotiani ja pengoin kaappejani etsiessäni tavaroita joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

 

Torstaiaamuna olin niin aikaisin hereillä, että menin käymään terveyskeskuksessa varaamassa ajan terveystarkastukseen muutamasta hyvästä syystä; Miksi ihoni kutisee ja punoittaa? Miksi vatsani menee helposti sekaisin? Voinko saada sitä ihonkutinan vastaista voidetta reseptille? Onko minulla minkäänlaisia allergioita? Miksi nenäni vuotaa joka päivä? Onko minun mahdollista päästä lääketieteen avulla eroon Frezza Mocca- jääkahviriippuvuudestani?

Sen ohella aion käydä vuosittaisessa terveystarkastuksessa tarkistuttamassa silmät, korvat, nenän, suun, hapenottokyvyn, ja verenkuvan.

Samana päivänä kävin Helmi- talolla joulupuurojuhlassa, siellä oli ihan mukavaa. Sen jälkeen kävin Forumissa ihkuttamassa vaatekauppoja ja olin heittää kärrynpyöriä silkasta ilosta kun huomasin että kaupoissa on alennusmyynti, ja aika moni suosikkivaatteeni oli tarjouksessa. Päätin että ensi viikolla kun saan takuueläkkeeni, ostan Hennes & Mauritzista, Monkista, ja Gina Tricotista kaikki ihkuttamani vaatteet.

 

Perjantaiaamuna heräsin outoon psykoosinomaiseen tunteeseen, jossa kuulin outoja hälyääniä ja näin väräjäviä kuvia. Nousin sängystä, otin aamulääkkeet, ja kävin takaisin pitkäkseni.

HoivaOnni- työntekijäni tuli käymään, hänen lähdettyään kävin takaisin pitkäkseni ja nukuin iltaan asti, kun tuli aika ottaa aamulääkkeet ja mennä takaisin nukkumaan.

 

Lauantaina podin angstia suurimman osan aamupäivästä. Myöhemmin päivällä ystäväni Lauski tuli käymään, hän toi hedelmäkarkkeja ja vaahtokarkkeja.

Seuraavaksi saapui Mirette, sitten Odessa. Lauski joutui lähtemään, sillä hänellä oli vielä joululahjaostoksia tekemättä.

 

Eleclya ja Suvicita saapuivat myöhemmin, he toivat kassikaupalla ruokaa; kahvijauhetta, maitoa, marenkeja, sipsejä, karkkeja, piparkakkuja, mokkapaloja, pitsapasteijoita; ja vanhoja vaatteita. Minä sain esiliinan ja kaksi mekkoa.

 

Söimme ja joimme napamme täyteen, kuuntelimme musiikkia, juttelimme, piereskelimme, nauroimme, lauloimme, otimme valokuvia.

 

Kello kahdeksan aikaan otin iltalääkkeeni ja kävin suihkussa.

 

Mirette, Suvicita, ja Eleclya jäivät yöksi, Suvicita ja Eleclya lähtivät käymään karaokebaarissa ja minä ja Mirette surffailimme netissä omilla läppäreillämme.

 

Huomenna aloitan jokavuotisen joulusiivouksen; käyn läpi kaapit ja laatikot, ja jokaisen sauman ja nurkkauksen.

Nukuin perjantain ja lauantain välisen yön sohvasängylläni, joka normaalisti on vieraiden käytössä. Tämä siksi, että peittoni, tyynyni, ja sijauspatjani olivat parvekkeella tuulettumassa niin kuin joka viikonloppu. Toivoin että kirpeä pakkasilma raikastaisi ne, ja tappaisi pölypunkit jos niitä siis sattuisi vuodevaatteissa olemaan.

 

Heräillessäni keskipäivän aikaan jouduin nousemaan vähän väliä katsoakseni kelloa, etten nukkuisi pommiin. Olin menossa Suvicitan luokse Mireten ja Eleclyan kanssa, ennen kuin menisimme Heidin pikkujoulujuhliin.

 

Noustuani otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin The Ramones- fanipaitaan ja jouluisiin legginseihin. Nautin aamiaisen ja kävin kauppakeskuksessa palauttamassa pulloja, tapasin Lauskin ja Viltsun samalla.

 

Matkustin junalla lähemmäs Suvicitan kotia, tapasin juna- asemalla Mireten ja Eleclyan.

Suvicita poimi meidät kyytiinsä, menimme käymään hänen kotonaan.

Söimme juuresmuussia, suklaavanukasta, ja suolakeksejä, joimme kaakaota ja kahvia.

 

Kun lähdimme Heidin bileisiin, sattui niin ikävästi että Suvicitan saksanpaimenkoira Jofa puri Miretteä kyynärpäästä niin että siihen jäi haava. Laitoin siihen laastarin, ja lohdutimme Miretteä sanomalla että huomenna veisin hänet ensiapuun paikattavaksi ja hankkimaan jäykkäkouristusrokotuksen, ja että kohta olisi tiedossa juhlat jossa on herkkuja ja ystäviä.

 

Perillä Heidin luona Mirette piristyi. Söimme ja joimme paljon herkkuja, otimme valokuvia, kuuntelimme hevimetalli- versioita suomalaisista joululauluista, naureskelimme ja juttelimme.

 

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi Eleclyan kotiinsa, ja minut ja Mireten omaan kotiini, Mirette jäi siis yökylään.

 

Seuraavana aamuna oli aikainen herätys. Peseydyin ja pukeuduin ja nautin aamiaisen, sitten lähdimme yhdessä bussilla Haartmaniin päivystykseen, jossa Miretelle annettiin rokotus ja paikattiin hänen haavansa.

 

Palasin kotiin ja huomasin kuukautisteni alkaneen.

Myöhemmin päivällä lähdin tapaamaan ystävääni Riikkaa, en ollut ehtinyt eilispäivänä hänen pikkujouluihinsa joten tänään menin ihan muuten vaan käynnille.

Ihastuin hänen upeaan kaksikerroksiseen pientaloonsa, ja siihen että hänellä oli valtavasti kaikenlaisia herkkuja tarjolla. Hänellä oli myös suloinen pieni koira.

Katselimme hieman televisiota, sitten kun X- Factor alkoi, lähdin käymään Mireten kotona sillä hän oli unohtanut hieman omia tavaroitaan minulle.

 

Matkustin junalla Helsinkiin ja sieltä metrolla Mireten kotikulmille.

Jäin hänelle yöksi. Söimme margarita- pitsaa ja Ben & Jerryn jäätelöä jossa on suklaahippukeksitaikinan palasia.

 

Nukuin yllättävän hyvin Mireten vierassängyllä, minua ei paleltanut eikä ollut levoton olo.

Näin hauskoja fandom- aiheisia unia, nousin vasta kello yhden aikaan iltapäivällä.

Mireten sosiaaliohjaaja tuli käymään ja auttamaan siivoamisessa. Kättelin häntä ja esittelin itseni hänelle, hän oli mukava nuori nainen ja hyvin ystävällinen minua kohtaan.

 

Lähdettyäni kävin Helmessä, join kahvia ja praatailin muiden kanssa, sitten palasin junalla kotiin.

Huomasin että olin unohtanut keittokomeron ikkunan auki, olihan se ihan jees että ilma oli raikastunut. Olin myös jättänyt vierassängyn peitot, tyynyt, ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, hain ne sieltä ja puistelin peitot ja tyynyt ja imuroin patjan ja sohvan.

 

Jaksoin käydä saman päivän aikana kuntosalilla. En tosin jaksanut kävellä juoksumatolla kuin viisitoista minuuttia, mutta jaksoin käyttää pohjelihaslaitetta jota en ole ennen huomannut. En viipynyt salilla kuin ehkä puoli tuntia, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

 

Tiistaina nukuin kello puoli kolmeen iltapäivällä, noustuani pukeuduin ja heitin aamulääkkeet hetulaan, sitten lähdin käymään nuorten aikuisten ryhmässä Myöhätuulessa.

 

Matkustin paikan päälle bussilla. Paikan päällä sain tietää että Irina ja Kim olivat lopettaneet, ja uudet ohjaajat Riikka ja Pia (siis eivät Myyrmäessä asuvat kaverini, vaan saman nimiset ohjaajat) olivat juuri aloittaneet työharjoittelunsa. He vaikuttivat kivoilta.

 

Join niin paljon kahvia ja kaakaota että mahassa alkoi pyörimään. Tämän päivän ryhmän aihe oli tähtitorttujen leipominen, olin yllättynyt kuinka taidokkaasti osasin leipaista omat torttuni. Sain viedä ne kotiin, tosin söin ne matkan aikana.

 

Matkustin bussilla Helsinkiin. Kävin yhdessä vintage- vaatteita myyvistä UFF- myymälöistä bongailemassa uusia vaatteita jotka voisin ostaa ensi viikon rahoilla, ja onneksi löysin niitä; oranssi- ruskea- mustavalkoinen esiliina, josta saisi helposti työstettyä hameen. Punainen minimekko jossa on ohuita valkoisia ristiin rastiin- raitoja, ja tilavat taskut. Tummansininen pitkähelmainen lyhythihainen mekko jossa on pienenpieniä valkoisia kukkakuvioita ja pinkit tereet. Musta tirolilaismekko, jossa on puiset napit. Ajattelin hankkia myös farkkukankaisen minimekon johon voisi piirtää mustalla kangastussilla.

 

Kävin myös parin kadunvälin päässä sijaitsevassa toisessa vintage- vaatteita myyvässä UFF- myymälässä, mutta sieltä ei löytynyt mitään minua kiinnostavaa.

 

Palasin junalla kotiin, hyvillä mielin siitä että huomenna olisi rahapäivä. Kävin illan tullen suihkussa, pesin siilitukkani shampoolla ja käytin sitä apteekista ostamaani vartalovoidetta jonka pitäisi auttaa kutinaan. Ajattelin pyytää lääkäriäni kirjoittamaan sen reseptille.

 

Heti aamulla herättyäni tarkistin nettipankin kautta tilini saldon. Rahaa siellä oli, selvähän se. Lähdin saman tien käymään pankissa Helsingissä asti.

 

Nyt kun minun pitää venyttää penniä pituus- ja leveyssuunnassa, olen päättänyt lakata käyttämästä Visa Electron- korttiani sillä kyseinen pankki veloittaa vallan mahdottomia summia automaatilla asioinnista, käteisnostoista ja saldokyselyistä.

Hyvä puoli siinä on se, että tulee lähdettyä kotia pidemmälle, saan inhimillistä kontaktia, ja säästän rahaa.

 

Matkustin junalla takaisin kotiin ja ostin kauppakeskuksen tavaratalosta viisi Kleenex- nenäliinapakettia. Vaikka ne eivät ole kotimainen tuote, ne tulevat sellaisessa kompaktissa paketissa, samalla tavalla kuin käsipyyhkeet; kun yhden repäisee irti, toinen on valmiina.

Ostin myös kolme pakettia Vuokkoset- pikkuhousunsuojia, jotka ovat sentään suomalainen tuote ja myös hyvin laadukas sellainen.

 

Ostin myös kirjakaupasta onnittelukortit jokaiselle ystävälle, jolla on synttärit ja nimipäivät tässä kuussa. Ostin myös kaksi rullaa lahjapaperia, sellaista kullanväristä jossa on kiiltäviä tähtiä.

 

Ostin myös uuden lakanan Pelastusarmeijan kirpputorilta, ja halvat lapaset Tokmannilta.

 

Kotiin palattuani olin hieman kiukkuinen, mutta sain purettua sen siivoamiseen.

Postiluukku kolahti, sain joulun ensimmäisen joulukortin yhdeltä suomalaiselta LiveJournal- ystävältä, ja ilmoituksen siitä että olin saanut paketin! Tiesin heti että se olisi ystävältäni Zoyalta.

 

Heti kun kello tuli neljä iltapäivällä, menin postiin hakemaan paketin. Se oli tosiaan kyseiseltä ystävältä, ja siinä oli seuraavat tuotteet:

Pieni kiivilintu- pehmolelu

Värityskirja jonka aiheena on Uusi- Seelanti

Neljä pientä pussillista Nescafe- jauhetta

Reilun Kaupan suklaalevy

Kaksi Organik Orangutan- palasaippuaa

Vaaleanpunainen hiusharja jossa on mukana pieni kompakti peili ja kuva yksisarvisesta

Kolme paria nilkkasukkia

Kiinalaista lohikäärmettä esittävä hopeoitu kaulariipus

Pinkkiä kissaa esittävä kuulakärkikynä

Kaksi pinssiä, Hello Pirate Kitty ja Harambe: Never Forget

Hello Kitty- kaulakoru, rannekoru, ja sormus

Oransseja kuminauhoja joista voi tehdä pienen avaimenperän neulomismenetelmällä

Kaksi punavihreää mansikkaa esittävää nappikorvakorua

Irvikissaa tuolin päällä esittävä hopeoitu kaulariipus

Niin ja onnittelukortti, hyvää syntymäpäivää, hyvää joulua ja uutta vuotta.

 

Olin suorastaan yllättynyt lahjojen määrästä, ja olin hyvin ilahtunut ja kiitollinen.

Valitettavasti hyvä tuuleni ei kestänyt koko loppupäivää; olin tietoinen siitä että kaikki rahat olivat menneet, eikä lisää tulisi ennen ensi viikkoa. Lauantaina olisi minun ja parhaan ystäväni Suvicitan yhteiset synttärijuhlat ja pikkujoulut jonne tulisi ystäviä, miten ikinä saisin hankittua heille syötävää ja juotavaa ja joululahjat kasvojani menettämättä?

Itkin itseni uneen, päästyäni pahimman hyöyn yli päätin mennä ruokakauppaan ostamaan suklaakonvehteja. Perillä kotona söin ne ja päätin että kyllä tästä yli päästään.

 

Torstaina menisin varmaan Helmeen, ottaen huomioon että Lappari on kiinni joulunpyhiksi. Voisin myös käydä Kiasmassa ja Tennispalatsin taidemuseossa.

Näin edellisenä yönä unta jossa Horror Shop oli rakennettu perheeni vanhan kesämökin viereen, ja sinne pääsi kätevästi maanalaista tunnelia pitkin. Olin iloinen siitä että nyt pääsisin kahteen lempipaikkaani kätevästi.

Toisessa unessa oli mukana isoveljeni, joka hymyili minulle ystävällisesti ja halasi minua. Se sai minut tunteiden valtaan, sillä en muista ainuttakaan tapausta kun isoveljeni olisi edes hymyillyt minulle muuten kuin vain ivatakseen minua.

 

Kännykkäni soi klo 11 aamupäivällä, siellä oli äitini joka ehdotti että tapaisimme paikallisessa kauppakeskuksessa puoliltapäivin jotta hän voisi antaa minulle kuukausirahan.

Kyseinen tieto motivoi minua nousemaan. Otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, ja siinä vaiheessa PMS- oireet alkoivat taas kiusaamaan minua.

 

Lähdin kuitenkin tapaamaan äitiäni. Hän antoi minulle 90 euroa, sillä rahalla ostin viikoksi ruokaa ja neljä rullaa joululahjapaperia.

 

Oli kyllä työn ja tuskan takana kävellä liukasta tietä pitkin kotiin, toisessa kädessä painava ruokakassi ja toisessa neljä joululahjapaperirullaa.

Perillä kotona laitoin tavarat paikoilleen. Vaihdoin pyyhkeet, otin lakanat pois sängystä, vein patjan, peiton ja tyynyn parvekkeelle tuulettumaan, pesin lakanat ja pyyhkeet koneessa.

 

Myöhemmin päivällä työntekijäni Hoiva- Onnesta tuli käymään. Sain tiskattua astiat samalla kun juttelin hänen kanssaan, mutten välittänyt silittää pyykkejä sillä minun oli vaikea keskittyä.

 

Tapaamisen jälkeen lähdimme samalla ovenavauksella ulos.

Päätin lähteä käymään Myöhätuulessa, mutta se olikin kiinni. Lähdin käymään Lapparissa, mutta perillä Helsingissä ratikkaan tuli joku vika, ja jouduin jäämään seuraavalla pysäkillä pois.

 

Päätin lähteä käymään äitini luona.

Matkustin bussilla kotikotiin ja soitin matkalla äidilleni sopiakseni että tulisin tänä iltana käymään. Hän sanoi että saan tulla.

 

Perillä kotikotona join kahvia ja söin suklaakonvehteja, salmiakkisuklaavohveleita, voileipiä, ja muuta enemmän tai vähemmän terveellistä.

Myöhemmin päivällä isäni tuli kotiin.

 

Matkustin bussilla kotikonnuille, enkä viitsinyt enää käydä kauppakeskuksissa vaikka mieli olisi tehnytkin.

 

Perillä kotona laitoin iltapalaksi pari voileipää, minulle tuli niin ähky olo että oksensin pari kertaa. Nytkin on sellainen tunne että vatsaa turvottaa, kylkiä pakottaa, ja kurkussa on mahahappoja.

 

Illalla kävin lämmittelysuihkussa, mutten viitsinyt enää rasvata ihoani enkä harjata hampaitani. En myöskään viitsinyt imuroida sänkyä enkä petauspatjaa ennen kuin laittaisin puhtaat lakanat sänkyyn, joten päätin tehdä sängyn sohvalle.

 

Huomenna, jos vain nousen tarpeeksi aikaisin, voisin mennä uimahallille ja sitten saunaan. Se tekisi kyllä hyvää minulle.

Niin, huomenna on myös pikkujoulut Heidin luona, se tuo ihan kivaa vaihtelua.

PMS tässä taas hei

Näin edellisenä yönä yhtä useimmiten toistuvaa untani; opiskelin lukiossa ja olin lintsannut niin paljon, että se alkoi painamaan synnintuntoani.

Pahoissa unissa on kuitenkin se hyvä puoli, että niistä herää aikanaan.

 

Suunnilleen heti kun olin kompuroinut sängystäni kylpyhuoneeseen, vanha tuttu PMS alkoi taas kiukuttamaan. Otin aamulääkkeet, peseydyin, kokeilin kolmea eri asua ja hylkäsin ne kaikki, kunnes päädyin mustiin pitkiksiin ja Nanso- puseroon.

 

Lähdin saman tien käymään Helsingissä. Otin läppärini mukaan, olen päättänyt etten enää kirjoita paperipäiväkirjaa vaan jatkossa kirjoitan vain ja ainoastaan nettiblogia. Onhan siinä se hyvä puoli että luovuuteni virtaa paremmin blogatessa, ja että nettiblogia ei tarvitse salailla.

 

Matkustin junalla Helsinkiin ja kävelin siihen psykiatrian keskukseen, jossa siis käyn joka torstai. Äitinikin oli siellä.

 

Kirjoitin blogiani, surffailin netissä, söin keksejä ja voileipiä ja join kahvia ja glögiä.

Kyseisessä ajanviettopaikassa on mukava käydä, siellä on todella ystävällisiä ja mukavia ihmisiä ja aina lämmin tunnelma, vaikka olisi ollut muuten huono päivä. Ihmeellistä kuinka jaksan aina olla niin kiltti ja kohtelias vaikka minulla olisi niin kova PMS, että olisin jo alkanut suunnittelemaan lakisäädöstä heteromiesten pakollisesta kastroinnista.

 

Äiti antoi minulle parikymmentä euroa, jotka olin häneltä pyytänyt lauantain pikkujouluja varten jotta voisin ostaa jotain tuomisia. Huomenna saisin häneltä myös kuukausirahan, jonka saan yleensä joka kuukauden 15. päivä, mutta silloin vanhempani ovat ulkomaan matkoilla.

 

Kävelin Ruoholahden metroasemalle, siellä oli niin kova ihmismassa että päätin mennä vasta seuraavalla metrolla. Kuinkas ollakaan, sinne kertyi toinenkin ihmismassa, mutta päätin kuitenkin astua metroon.

 

Matkustin metrolla keskustaan, ja junalla kotiseudulle. Kävin kauppakeskuksessa katselemassa tuotteita, sitten palasin kotiin.

 

Perillä kotona olin taas huonolla tuulella. Mietin mitä tekisin sen tunnin ajan ennen kuin menisin paikalliseen raflaan Kauneimmat joululaulut- tilaisuuteen.

 

Huomenna on taas siivouspäivä, aamun alkajaisiksi aion vaihtaa pyyhkeet ja sitten otan lakanat pois sängystä ja laitan peiton, tyynyn, ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, ja pestä lakanat ja pyyhkeet pyykkikoneessa.

Vakiotyöntekijäni Hoiva- Onnesta tulee käymään kello puoli kahdelta iltapäivällä. Kyseisen käynnin aikana aion tiskata astiat ja silittää pyykit. Tapaamisen jälkeen menen käymään äitini luona, hän antaa minulle kuukausirahan.

Eilisiltana nukkumaan mentyäni minua paleli ja ahdisti. Jostain syystä olen joka ainoa ilta ahdistunut, vaikka minulla ei olisi mitään varsinaista syytä olla ahdistunut; syynä voi olla verensokerin heilahtelu tai sitten pitkän päivän jälkeinen rasitus. Diabetesta minulla ei ole, ja yleensä olen valveilla vajaa kahdeksan tuntia päivässä.

Laitoin iltapalaa, muutaman voileivän ja satsuman; yleensä ilta- ahdistukseen auttaa syöminen.

 

Asunnossani on hyytävän kylmä talvi- iltaisin, vaikka patterit ovat ihan asianmukaisen lämpimät. Minun pitää aina mennä pitkään kuumaan suihkuun, vaikka se tekeekin pahaa atooppiselle iholleni. Mistä tulikin mieleeni, että paikallisessa apteekissa myydään vartalovoidetta jonka pitäisi auttaa nimenomaan ihon kutinaan, mistä olen kärsinyt lapsesta asti.

Olen tähän asti käyttänyt ainoastaan Aqualania ihoni hoitoon, mutta nyt olen alkanut käyttämään L’Orealin ”kauneusvoidetta” kasvoilleni, ja voisin jossain vaiheessa ostaa sitä kutinaan auttavaa voidetta.

 

Näin edellisenä yönä ihan mukavaa unta jossa asuin maaseudulla, ajoin traktorilla ja kuuntelin hillbilly- musiikkia. Heräsin hymy kasvoillani.

 

Noustuani otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, ja käynnistin läppärini ja kirjauduin nettipankkiin. Olin saanut viikkorahat, ja minulta oli peritty pankkitilin kuukausittaiset käyttömaksut.

Olen alkanut harkitsemaan, etten enää jatkossa käyttäisi Visa Electron- korttiani. On harmillista kun käyttömaksuja kertyy automaatin käytöstä.

 

Lähdin saman tien käymään kauppakeskuksessa. Kävin pankkiautomaatilla nostamassa käteistä, sitten menin tavarataloon ostamaan kolme paria kumihanskoja (kaksi tiskaushanskaparia ja yksi siivoushanskapari), kaksi pakettia talouspaperia, ja jotain syömistä.

 

Perillä kotona laitoin tavarat paikoilleen, nautin hieman välipalaa, järjestelin kotiasioitani, sitten lähdin uudelleen ostoksille.

 

Kävin uudelleen samassa tavaratalossa, ostin kuusi muovista vaateripustinta. Kävin kirjakaupassa ostamassa kaksi taikamustekynää, yhden mustan ja yhden violetin.

 

Matkustin junalla Helsinkiin ja kävin Hennes & Mauritzissa ostamassa mustan mekon, sellaisen jossa on olkaimet ja lyhyehkö helma.

Kävin Finlaysonissa ja Gina Tricotissa ja muutamassa muussa kaupassa, sitten matkustin bussilla kotiin.

 

Soitin muutaman puhelun äidilleni ja ystävilleni, kävin viemässä hieman tavaraa alakerran varastokoppiin, järjestelin tavaroitani, otin pyykit pois kuivaustelineestä ja viikkasin ne vaatekaappiin.

 

Illemmalla kävin uudelleen paikallisessa kauppakeskuksessa palauttamassa pulloja. Katselin joulutuotteita ja mietin mitä kaikkea ostaisin jouluksi.

 

Palasin kotiin huonolla tuulella. On taas se aika kuusta, kun kiukuttaa ja harmittaa ja olen suorastaan murhanhimoinen, vaikka minulla olisi muuten asiat hyvin ja vaikka olisin ulkoisesti tyyni. Olen vuosien mittaan oppinut piilottamaan pahan oloni ja näyttämään nättiä naamaa, niin kuin naisille opetetaan.

 

Otin iltalääkkeet ja harjasin hampaani. Kävin taas kuumassa suihkussa.

 

Huomenna menen käymään yhdessä helsinkiläisessä mielenterveyskuntoutujien ajanviettopaikassa. Samana päivänä menen jouluiseen yhteislaulutilaisuuteen yhteen paikalliseen ravintolaan, sen jälkeen voisin mennä kuntosalille.