Rohisevaiset keuhkot

Viime yönä en saanut nukutuksi, sillä minulla oli niin paljon puuhattavaa. Lopulta päätin vain sammuttaa valot, laittaa pään tyynyyn ja silmät kiinni, ja sitten nukahdinkin tuota pikaa vaikka aluksi olin vielä levoton. Täytyy kokeilla tuota kikkakolmosta useammin.
Näin puolinukuksissa unta jossa olin paikallisessa kirjastossa, se oli ikään kuin raunioitunut ja muistutti aivan kummituskartanoa. Minua alkoi pelottamaan, ja päätin vain avata silmäni, niin selvisin siitä unesta.
Näin myös unta jossa olin avioliitossa Roger Delgadon kanssa.

Heräsin aikaisin tänä aamuna ja päätin nousta ennen kello viittä, kun en viitsinyt enää nukkua.
Otin aamulääkkeeni ja peseydyin. En harjannut hampaitani, etten siirtäisi flunssapöpöjäni hammasharjaani. Harjasin kuitenkin hammasvälini, ja purskutin suuvedellä. Laitoin Bevitaa rohtuneisiin sieraimiini.
Pukeuduin ja laitoin korun kaulaani, ja join aamukahvini.

Puuhastelin niitä näitä, kirjoitin ja luin ja neuloin ja siivosin ja etsin tavaraa jota lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Löysin aika paljon tavaraa, vien molemmat kassit kuun viimeisenä päivänä Fidan keräyslootaan. Olen ottanut tavakseni etsiä joka siivouksen yhteydessä poislahjoitettavaa tavaraa, ja viedä kassit kuun viimeisenä päivänä joko UFF:in, Fidan, tai Pelastusarmeijan keräyslootaan.

Päätin että menisin terveyskeskukseen heti kun se aukeaa. Aion ottaa selvää, mikä on syynä jo kaksi kuukautta kestäneeseen flunssaani.

Lähdin hieman etuajassa, olin terveyskeskuksessa juuri ennen avaamista. Menin ”hoidontarpeen arviointiin”, sain viidennen vuoronumeron, ei kestänyt kauaa ennen kuin tuli minun vuoroni.
Hoitaja kuunteli huolenaiheitani, ja laittoi minut jonoon päivystävälle lääkärille. Sinne jouduin odottamaan puolitoista tuntia, sitten tuli minun vuoroni. Ensin kuulutettiin jotakuta jolla oli sama sukunimi kuin minulla, mutta hän oli joku vanhus joka oli tulossa diabetes- jalkahoitoon.

Lääkäri kuunteli rohisevia keuhkojani stetoskoopilla, ja diagnosoi yskimäni räkäpaakut. Minulla on kuulemma keuhkoputken tulehdus.
En älynnyt hakea apua aiemmin, sillä luulin sen olevan tavallinen kausiflunssa, eikä minulla ollut ihan niin hälyttävän pahaa oloa että olisin tuntenut tarvitsevani lääkärin apua.
Joka tapauksessa, lääkäri kirjoitti minulle reseptin antibiootteja varten ja neuvoi ottamaan yhden päivässä kymmenen päivän ajan.

Palasin kotiin kirjoittamaan blogiani ja juomaan kahvia.
Soitin suosikkikampaajalleni, ja sovin ajan tämän viikon perjantaille klo 13. Tilasin hiusten lyhennyksen (ajelin viime joulun alla pääni kaljuksi eikä sille olla sen jälkeen tehty mitään, ja minulle on kasvanut tamperelainen takatukka) ja latvojen tasoituksen oppilastyönä, niin saan puolet hinnasta alennusta.

Päätin lähteä käymään kirjastossa. Matkustin vanhempieni kotikaupunkiin, ja menin paikalliseen kirjastoon. Siellä oli töissä yksi mukava työntekijä, joka oli aiemmin ollut samassa kirjastossa missä olin ollut työharjoittelussa viime vuosikymmenellä.

Päivitin blogejani ja surffailin Tumblrissa ja Facebookissa, ja sitten lähdin käymään NiceHeartsissa. Matkustin itään, ja sain tietää että NiceHeartsissa pitää osallistua eri harrasteryhmiin, sinne ei voi tulla vain hengailemaan niin kuin Tyttöjen Talolle Helsingissä.

Tapasin Odessan juna- asemalla, hän oli menossa hammaslääkärille. Hänellä oli kaunista violettia luomiväriä joka sopi hänelle hyvin. Juttelimme niitä näitä ajankuluksi, Odessa kertoi että hänestä on tullut täti jo toisen kerran.

Matkustin takaisin kotiin. Aloitin uuden päiväkirjan, söin lounasta ja join hieman kahvia.

Olin juuri karsimassa tiedostoja läppärilläni, kun äitini soitti minulle. Sovimme että tapaisimme piakkoin ostarilla, hän antaisi minulle kuukausirahan.

Lähdin saman tien tapaamaan häntä. Annoin hänelle yhden neulomani peittotilkun, äiti oli kovin mielissään. Hän antoi minulle 60 euroa.

Kävin apteekissa ostamassa antibiootteja. Se farmaseutti joka palveli minua oli suosikkini, hän on aina niin kiltti ja ystävällinen.
Hän neuvoi ottamaan antibiootit ruuan kanssa, ja välttämään maitotuotteita sillä ne heikentävät lääkkeen tehoa, eli minun pitää olla syömättä ja juomatta maitotuotteita kaksi tuntia ennen ja jälkeen lääkkeiden oton. Ostin samalla uuden satsin yhtä vakituista reseptilääkettäni.
Ostin myös mineraalivettä sisältävää geelimäistä Vichy- kasvoseerumia, toivottavasti se saa ihoni hehkumaan ruusuisena. Olin nähnyt siitä mainoksen, kun olin Pinkin luona yökylässä.

Kävin paperitarvikekaupassa ostamassa pari lahjaa ystävälleni Zoyalle. Sitten menin supermarkettiin ostamaan gefilus- jugurttijuomashotteja (eli niitä jotka on tarkoitettu tukemaan suoliston luonnollista bakteerikantaa), hedelmä-vihannessoseshotteja (eli niitä jotka on tarkoitettu tukemaan kasvisten päivittäistä saantia), ja kaksi tölkkiä maitoa.
Tulin tässä tuumineeksi että joudun varmaan pakolliselle vegaaniruokavaliolle, sillä kuten edellä mainittu, maitotuotteet heikentävät antibiootin tehoa ja minua neuvottiin ottamaan lääkkeenu 2 tuntia ennen / jälkeen maitotuotteiden nauttimisen. Ihan hyvä haaste sinällään. Siinä samaan syssyyn tulee varmaan vähennettyä loputonta kahvin litkimistä, sillä juon kahvini aina maidolla. Tulee väkisinkin mietittyä ravinnon terveyttä.

Palattuani kotiin laitoin sitä kasvoseerumia ja sitten laitoin kasvovoidetta päälle, join yhden jugurttishotin, laitoin älypuhelimeni lataukseen, ja paketoin Zoyan lahjat.

Myöhemmin päivällä lähdin uudestaan liikkeelle. Kävin kirjastossa palauttamassa pari kirjaa, sitten matkustin Helsinkiin ja menin kirjastoon neulepiiriin.
Totta puhuen, minua ei kiinnostanut neulominen ja novellit, menin heti tietokoneelle surffailemaan netissä. Olen iloinen että menin, minulla oli hauskaa.

En huomannutkaan että tuli pian myöhä. Matkustin keskustaan ja kävin Mäkkärissä ostamassa ranskiksia noin niin kuin verensokeria kohottomaan. Matkustin kotiin, otin iltalääkkeeni ja antibioottini.

En jaksanut peseytyä, mutta laitoin muutaman tipan Vichy- seerumia kasvoilleni ja siihen päälle Garnier- kasvovoidetta. Olisi varmaan pitänyt laittaa vain yksi tippa, ja odottaa sen kuivumista ennen kuin laitoin kasvovoidetta.

Ulkona on ollut pilvistä ja hieman tihkusadetta. On myös aika viileää, hengitys höyryää ilmassa. Syksyn värejä on siellä täällä, mutta vihreää on vielä paljon.

On psyykkisesti hyvä olo, mutta fyysisesti outo. Käsivarsieni iho kutiaa aina samasta kohtaa, olkavarren lihakset tuntuvat jäykiltä ja kuumottavilta, ja kyynärtaipeita särkee. Paha olo siis rajoittuu käsivarsiini. Toivottavasti voin huomenna paremmin.

Nukuin viime yön aika huonosti, vaikka olin muistanut ottaa iltalääkkeeni. Minulle tuli tunne siitä että teki mieli syödä jotain suolaista, ja surffailla netissä, mutten halunnut häiritä äitiäni. Kuten mainitsin aiemmin, olin yökylässä vanhempieni kotona.

Näin unta jossa katsoin vanhoja Doctor Who– jaksoja. Unessa kaikki Gallifrey- planeetan asukkaat muuttuivat Mestarin juonen ansiosta samannäköisiksi kuin yksi Mestarin näyttelijä, Peter Pratt, joka näytteli Mestaria vahvasti maskeerattuna mädäntyneeksi ruumiiksi.
Unessa Dalekit hyökkäsivät kyseiselle planeetalle, ja söivät kuolleita lintuja. Se pelotti minua, vaikka Dalekit nyt eivät ole kovinkaan pelottavia.

Nousin kello seitsemältä aamulla ja menin katsomaan mitä äitini puuhailee, hän luki päivän sanomalehteä. Sanoin hänelle että aion nousta jo, sillä en saa enempää unta. Hän sanoi että okei.

Otin aamulääkkeet, harjasin hampaani, pesin kasvoni, rasvasin ihoni Aqualanilla, pukeuduin, ja nautin aamiaiseksi kaurapuuroa, kahvia, ja hiukan hedelmiä.

Ulkona oli sateisen näköistä. Ihan hyvä että välillä sataa, ilma raikastuu ja luonto kukkii.

Tarkistin Spotifyn kautta suositukset, ja huomasin että Kitkerät Neitsyet ovat julkaisseet uuden albumin, Akanasta tulee jyvä. Ihanaa!

Korvani olivat vieläkin tukossa, vasen korva puolittain ja oikea korva kokonaan.
Päätin että lähtisin samalla ovenavauksella äitini kanssa, matkustaisin bussilla kotiin, veisin matkalaukkuni kämpilleni, ja sitten kävisin terveyskeskuksessa tarkistuttamassa mikä korvissani on vialla.

Aamupäivän mittaan join kahvia, kirjoitin päiväkirjaani, surffailin netissä, ja autoin äitiäni viemään roskat kierrätykseen.

Myöhemmin päivällä lähdin omaan kotiini. Pakkasin kamppeeni ja romppeeni, halasin äitiä ja sanoin että tulen taas huomenna käymään.

Matkustin bussilla kotiin, laitoin matkatavarani paikoilleen, ja vaihdoin vaatteet.

Lähdin käymään terveyskeskuksessa. Jonotusnumeroni oli 43, ja minun edelläni oli 11 vuoroa.
Suvicita soitti minulle ja kertoi että hän on tänään menossa tapaamaan Eleclyaa hänen uudessa kodissaan. Soitin Miretelle ja sovimme yhdessä että menisimme kolmisteen.

Soitin myös Jipelle, paikallisen kirkon diakoniatyöntekijälle kysyäkseni järjestetäänkö seurakunnan nuortenryhmiä enää. Ne ovat kuulemma nyt kesätauolla, mutta alkavat taas syksyllä; ja että voin osallistua sinne vaikka olenkin jo 28- vuotias.
Soitin myös vakio- ompelimooni, ja sovin ompelijan vaimon kanssa että maksaisin korjatut Dirndl- mekkoni 22. päivä. Pahoittelin sitä että maksaminen venyy, vetosin pienituloisuuteeni ja siihen että yleensä maksan kaikki ompelutyöt viimeistä penniä myöten vaikka pitkän ajan päästä. Hän sanoi ymmärtävänsä tilanteeni, ja että oli hyvä että ilmoitin.

Kun minun vuoroni tuli, hoitaja kurkkasi korviini valosondilla ja kommentoi että molemmat korvakäytäväni ovat tukossa vaikusta. Hän neuvoi ostamaan apteekista korvatippoja, laittamaan niitä sekä lauantaina ja sunnuntaina molempiin korvakäytäviin, ja tulemaan maanantaina klo 11:00 lääkärille korvahuuhteluun. Asia selvä.
Kysyin voinko samalla varata ajan hammaslääkärille, hän sanoi että se pitää varata erikseen.

Kävin samalla sossussa viemässä pari laskua. Sitten menin apteekkiin ostamaan halvimpia korvatippoja.

Kävin Citymarketissa ja mietin mitä ostaisin, päätin ostaa vain yhden smoothien ja palata kotiin. Alan olla Innocent- terveyssmoothieisiin yhtä koukussa kuin Frezza Mocca- jääkahvijuomaan aikoinaan. Onneksi pääsin jälkimmäisestä yli.
Olin hieman allapäin.

Perillä kotona puuhastelin kaikenlaista; neuloin peittotilkkuja, teippasin kuvia seinille, kuuntelin musiikkia, kirjoitin päiväkirjaa, leikkasin kynteni, jaoin molemmat dosettini.

Myöhemmin Suvicita tuli luokseni, menimme yhdessä tapaamaan Miretteä joka odotti meitä kauppakeskuksessa. Kävimme lähimarketissa, minä ostin purtilon salmiakkivanukasta, creme brulee- vanukasta, ja suklaavanukasta jossa oli kermavaahtoa päällä. Ostin myös punaista maitoa Eleclyalle kun hän oli sitä nätisti pyytänyt ostamaan, ja itselleni kauralla täytettyjä karjalanpiirakoita noin niin kuin verensokeria nostamaan.

Suvicita kyyditsi meidät autollaan Eleclyan kotiin. Kuinkas ollakaan, Eleclya ei ollut vielä kotona, joten istuimme rappukäytävässä. Myöhemmin Eleclya saapui Odessan kanssa.

Meillä oli hauskaa yhdessä, myöhemmin päivällä menimme käymään Odessan luona. Hän asui ihan viereisessä kerrostalossa, siellä oli kans hauskaa.

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi minut ja Mireten juna- asemalle. Onneksi meidän molempien junat lähtivät samalta laiturilta; Mirette matkusti Helsinkiin, minä kehärataa pitkin.

Perillä kotopuolessa olin harvinaisen hyvällä tuulella kuunneltuani musiikkia koko matkan ajan, nyt kun minulla on hyvät kuulokkeetkin.
Päätin että jatkossa kuuntelisin aina musiikkia lähdettyäni ovesta ulos; silloin minulla ei ole aikaa kuunnella harhoja, eikä ärsyttävää meteliä, olen hyvällä tuulella, pystyn keskittymään. Eikä musiikki ole koskaan niin kovalla että vaurioittaisin kuuloani, tai etten kuulisi kenenkään puhetta tai vaikka auton tööttäystä. Ja parasta on se että kun minulla on näkyvästi kuulokkeet, ahdistelijat jättävät minut rauhaan.

Kävin supermarketissa ostamassa kolmen millin neulepuikot, niin voin paremmin neuloa peittotilkkuja. Olen ottanut osaa tällaiseen projektiin jossa neulotaan tilkkuja, joista ommellaan peittoja, jotka lahjoitetaan viluisille onnettomille.

Perillä kotona nautin hieman keittoa illalliseksi, ja otin iltalääkkeeni.

Huomenna aion heti ensi töikseni vaihtaa pyyhkeet, pestä ne lakanoiden kanssa, ja laittaa puhtaat lakanat omaan sänkyyni. Täytyy myös viedä roskat, silittää pyykit, ja tiskata astiat.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään varttia vaille kello yksi iltapäivällä. Sen jälkeen menen käymään äitini luona, sen jälkeen menen käymään Kiasmassa.

Bingwhiini

Viime viikonlopun aikana olen neulonut, tehnyt kotitöitä ja katsellut Netflixiltä Doctor Who– televisiosarjan niitä jaksoja joissa selitetään professori River Songin alkuperää. Siitä on pitkä aika kun katsoin kyseiset jaksot, joten minun pitää katsoa niitä uudelleen pysyäkseni juonessa mukana.
Olisi myös ihan jees jos Netflix lisäisi kyseisen TV- sarjan tuotantokaudet 1 – 4 eli ne joissa esiintyvät 9. ja 10. Tohtori, ja siihen vielä 10. tuotantokauden jossa on 12. Tohtorin ohella Bill Potts ja Missy.
Ihme juttu, että naispuolista Tohtoria on vastustettu, mutta Missyyn on suhtauduttu ihailevasti vaikka hän oli aiemmissa regeneraatioissaan miespuolinen.
Minua naurattaa vieläkin, kun muistelen 9. tuotantokauden valkoihoista Aikalordia josta tuli seuraavassa regeneraatiossaan tummaihoinen Aikaleidi, ja hänen ensimmäinen kommenttinsa oli ”Hyvänen aika, miten te miehet oikein pärjäätte kaiken sen egon kanssa?”

Valvoin torstain ja perjantain välisen yön siivoten kotiani, ja etsien tavaroita joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Tulevan päivän aikana kävin tapaamassa äitiäni, sitten kävin ostamassa maitoa ja ruisleipää. Kotona pesin kaksi koneellista pyykkiä, tiskasin astiat ja silitin pyykit.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä näin unta jossa olin allapäin, ja 11. Tohtori lohdutti minua. Se vain syvensi kokemaani rakkautta häntä kohtaan.
Lauantaina kävin Moniäänisten ryhmässä ja Tennispalatsin taidemuseon työpajassa.
Sunnuntaina kävin tapaamassa vanhempiani, äiti ja isä ja isoveljeni olivat kaikki paikalla.
Sain äidiltä loput kuukausirahasta, olisin ostanut Forumin Cubus- myymälästä uuden t- paidan mutta pikkukaupat olivat menneet jo kiinni.
Onneksi Citymarketissa oli alennusmyynnit. Ostin alushousut, putelin eukalyptuksentuoksuista Fairy- tiskiainetta, kolme pakettia laastareita, ja paketin kahvia.

Ihan vain joutessani valvoin koko edellisen yön. Neuloin tilkkutäkkitilkkuja ja surffailin Tumblrissa, ja olin ihan hyvällä mielellä.
Aamusella kävin suihkussa ja otin aamulääkkeeni.

Sain tänään takuueläkkeeni. Olisin halunnut tilata CDON- nettikaupasta uuden Anna & Elsa– selkärepun ja kaksi kirjaa; ruotsinkielisen käännöksen Jerry Spinellin kirjasta Tähtityttö, ja Ulf Nilssonin kirjan Goodbye, Mr. Muffin joka kertoo vanhan marsuherran viimeisistä elonpäivistä. Joka tapauksessa nettiyhteyteni sanoi itsensä irti juuri silloin kun olin aikeissa siirtyä kassalle, joten tilasin ne älypuhelimellani.
Tilasin myös Etsy.com- nettikaupasta tarran, onnittelukortin, ja kangaskassin. Olen päättänyt tilata yhden tuotteen joka keskiviikko, ja kolme tuotetta joka takuueläkepäivänä.

Lähdin käymään Myyrmannissa ostamassa uudet Sloggi- alushousut, jotka olivat tarjouksessa, viisi euroa tsipale. Ostin myös suklaakeksejä ja kirsikkatomaatteja noin niin kuin verensokeria tasoittamaan.

Menin kotiin katsomaan Cats– musikaalia DVD:ltä, sen jälkeen lähdin käymään terveyskeskuksessa.
Jonotin noin kolme varttia, siinähän se aika kului mukavasti neuloskellen. Kun minun vuoroni tuli, selitin hoitajalle että haluan varata ajan allergiatesteihin. Hoitaja siihen vastasi, että allergiatestejä tehdään nykyään ainoastaan syksyisin.
No jaa, syksyllä sitten.

Palasin kotiin ja menin aamupuotisnokosille saadakseni univelat kuitattua. Myöhemmin päivällä Mirette tuli luokseni.

Lähdimme yhdessä käymään Helmi- talolla. Kävimme ensin kaupassa ostamassa välipalaa, sitten matkustimme junalla Helsinkiin ja sieltä bussilla Helmelle.

Join kahvia, juttelin Sannan kanssa, surffailin netissä, ja sitten Mireten piti ehtiä Tyttöjen Talon kuvisryhmään. Minä viivyin pitempään, sitten lähdin ratikalla Helsinkiin ja kävin Forumin vaatekaupoissa.

Matkustin metrolla Tyttöjen Talolle. Join kaakaota, neuloin, kirjoitin päiväkirjaa, neuloin, juttelin Heidin kanssa eri asioista, neuloin, ja sitten lähdimme Mireten kanssa kotia.

Matkustimme raitsikalla keskustaan, ja kävimme yhdessä kahvilassa ostamassa korvapuustijäätelöä.
Matkustimme junalla kotiin. Kävimme Cittarissa ostamassa ainekset kotitekoiseen pitsaan.

Perillä kotona jatkoin neulomista ja netissä surffailua.

Ai kun hyvältä tuntuu peti

Eilisiltana nukkumaan mentyäni tunsin alavatsassani kouristelua. Mietin olisiko syynä toksinen sokkioireyhtymä, ottaen huomioon etten ollut viitsinyt tyhjentää kuukautiskuppiani noin 16 tuntiin. Mietin pitäisikö minun mennä kylpyhuoneeseen tyhjentämään se, mutta en jaksanut nousta sillä sänkyni tuntui niin mukavalta. Onhan sekin tapa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Näin suorastaan pakahduttavan kauniita unia; olin turkulaisessa taidemuseossa, ajelin autolla sateisena iltana, kävelin arktisen maiseman halki niin kuin jossain Björkin musiikkivideossa.
Heräsin aikaisin ja jatkoin itsepäisesti nukkumista. Oloni tuntui hyvältä, mutta minulla oli myös outo tunne siitä että vaikka kuinka asettelin käsivarsiani, en löytänyt hyvää nukkuma- asentoa.

Noustuani kello oli jo yksi iltapäivällä. Otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, join aamukahvin, ja sitten oli jo aika lähteä.

Kävin paikallisessa kirjastossa, jossa oli Novellikoukun eli neule- ja lukupiirin viides syntymäpäivä. Tarjolla oli kakkukahvit, mutten viitsinyt jäädä pitemmäksi aikaa sillä minun piti ehtiä Toivotorstaihin.

Matkustin Helsinkiin ja menin suoraan Lappariin. Äiti tuli minua kadulla vastaan, hän oli menossa kotiinsa.

Lapparissa oli tänään hiljainen päivä, paikalla oli ainoastaan minä, Mella, Minni ja Kenny, ja muutama muu palveluohjaaja.
Nautin tarjolla olleita herkkuja ja kahvia, ja kävin saman talon yläkerrassa sijaitsevassa taidenäyttelyssä.
Kun Helmi- yhdistyksen huone vapautui, menin sinne juttelemaan Minnin kanssa. Hyi hevosen helvetti että siellä haisi niin viheliäiselle hielle, selvästi oli mies ollut huoneessa.
Minä ja Minni sovimme että tapaisimme ensi kuussa, hän tulisi vierailemaan kotiini. Pyysin myös Mellaa käymään.

Myöhemmin päivällä lähdimme Minnin samaa matkaa pois. Kävelimme yhdessä metroasemalle, minä jäin pois keskustassa ja kävin muutamassa vaatekaupassa.
Yhdessä suosikkivaatekaupassani oli aiemmin myynnissä kirkkaan pinkkejä pitkähelmaisia vetoketjullisia huppareita, mutta ne olivat loppuunmyyty. Harmi, olisin halunnut ostaa sellaisen kesäksi.

Matkustin kotiini, ja aloin olla huonolla tuulella.
Kotiseuduille palattuani kävin Hennes & Mauritzissa. Harkitsin että ostaisin kesätakiksi Coachellan kukkakirjaillun farkkutakin.

Perillä kotona puuhastelin omiani. Neuloin, selailin Tumblr- sivustoa, järjestelin tavaroitani, luin sarjakuvia ja kirjoja, ja olin vieläkin julmetun huonolla tuulella.

Minulla alkoi olla kerrassaan kamala olo. Aivan kuin olisin ollut kiirastulessa; samaan aikaan en ollut olemassa, ja samaan aikaan minusta tuntui kuin olisin kaiken maailman kärsimyksen fuusio. Olemassa olemattomuuden sietämättömyys.

Otin kolme rauhoittavaa ja tein pari voileipää, jotta saisin verensokerini tasoittumaan.

Kävin kellarikomerollani järjestelemässä tavaroitani. Ajattelin että jossain vaiheessa ostaisin useamman muovisen säilytyslaatikon; ainakin yksi naamiaisasusteille, ja toinen vanhoille papereille. Ja muutama kartonkinen uusille ja vanhoille päiväkirjoille.

Minua nauratti kun valot sammuivat yhtäkkiä; talonyhtiön julkisiin tiloihin on asennettu liiketunnistimelliset valaisimet, jotta ihmisten ei tarvitsisi rämpytellä valonkatkaisinta. Menin käytävään huitomaan kädelläni, ja valkeus tuli.

Pian oloni parani taas, ja olin hyvällä mielellä. En ehtinyt seurakunnan nuorteniltaan, mutta mitäpä tuosta.
Illan tullen otin lääkkeet, harjasin hampaani, ja puin yöpaidan päälleni.
Tyhjensin kuukautiskuppini, ja huomasin että kuukkarit alkavat veren vähyydestä päätellen olemaan ohi.

Huomenna on kiireinen päivä. Heti kun olen ponkaissut sängystä ylös, aion pestä lakanat ja pyyhkeet, laittaa peiton ja tyynyn ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, ja viedä roskat.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään varttia yli puolenpäivän, tapaamisen aikana aion tiskata astiat ja silittää pyykit.
Heti tapaamisen jälkeen lähden käymään vanhempieni kotona tervehtimässä äitiäni.
Illalla menen Punaisen Ristin nuorten ryhmään.

Mitäs tässä, Ritari Ässä

Keskiviikko oli poikkeuksellinen päivä; keskiviikko, jolloin saan sosiaalitoimen välitystililtä viikkorahat, ja 22. päivä, jolloin saan KELAsta takuueläkkeet. Yhteensä 215 euroa, eihän se varsinaisesti mikään lottopotti ole mutta kyllähän se silti virkistää.
Ajattelin mennä verikokeisiin, olin juuri sopivasti paastonnut kaksitoista sitä ennen. Valitettavasti edelläni oli peräti viisikymmentä asiakasta, joten päätin mennä sinne joskus toiste.
Kävin pankissa nostamassa rahat, eikä edelläni ollut kuin yksi asiakas.
Tällä kertaa en tuhlannut rahojani turhiin humputuksiin, vaan hain korjatut vaatteet ompelimosta, ostin apteekista kaksi pakettia Ketipinor- lääkettä ja tuubin Bemetson- ihottumavoidetta, ja humputtelin sen verran että ostin uudet pyjamahousut, harmaat joissa on sateenkaarien ja pandakarhujen kuvia.
Vein pari laskua sosiaalitoimistoon, palautin pinon kirjoja ja DVD- levyjä kirjastoon, ja ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta kymmenen taikamustekynää; kaksi pinkkiä, kaksi violettia, kaksi vihreää, kaksi sinistä, ja kaksi vaaleansinistä. Olin saanut tämän vuoden bonuskupongin.
Myöhemmin päivällä menin parhaan kaverini Mireten kanssa leffaan, menimme Kinopalatsiin katsomaan uuden Disney- Pixarin leffan Vaiana, suomeksi dubattu 2D- versio.
Arvostin elokuvassa sitä että prinsessa on vihdoinkin rotuvähemmistöä, ja kaiken huipuksi omatoiminen sankari joka ei tarvitse prinssiä pelastamaan itsensä.
Elokuvan jälkeen menimme minulle yöksi.

Torstai oli omistettu kokonaan Reaktorille, lasten ja nuorten ja lapsenmielisten talvilomatapahtumalle. Menimme sinne Mireten kanssa, tapasimme yhteisen ystävämme Aurelian.
Meillä oli mahdottoman hauskaa. Mirette osallistui DIY- pajoihin joissa muun muassa sai tehdä omia pinssejä, ja maalata NuTa- tiloihin tulevia biljardipöytiä ja hyllykköjä.
Kävimme hakemassa tavaramme kotoani, ja menimme Mireten kotiin nukkumaan.

Perjantaiaamuna Mireten sossutyöntekijä Minski tuli käymään. Kun olin nukkunut univelat pois, tiskasin Mireten astiat.
Mirette meni taas päiväksi Reaktoriin, minä menin omaan kotiini.
Vaihdoin pyyhkeet ja otin lakanat pois sängystä, pesin kyseiset liinavaatteet pesukoneessa.
Vein sijauspatjani, peittoni, ja tyynyni parvekkeelle tuulettumaan, hain sohvasänkyyn kuuluvan patjan, peitot ja tyynyt parvekkeelta, imuroin kyseisen patjan ja sängyn ja pahimmat roskat lattialta, pesin kolme koneellista pyykkiä, vein roskat, ja kun HoivaOnni- työntekijäni tuli käymään, tiskasin likaiset astiat ja silitin pestyt pyykit.
Kävin äitini luona, hän antoi minulle 20 euroa. Join hänen kanssaan iltapäiväkahvit.
Kävin supermarketissa ostamassa hieman taloustuotteita. Ostin Heidille syntymäpäiväkortin.
Illalla minä ja Mirette kävimme Riikalla, hänellä oli kotibileet. Paikalla oli myös Lauski, Viltsu, ja Ape. Meillä olisi ollut huomattavasti hauskempaa jos paikalla ei olisi ollut miehiä; Viltsu ja Ape ovat ihan kivoja mutta siellä oli paikalla kaksi miestä jotka käyttäytyivät omituisesti. Päätin lähteä vartin päästä kotiin, Riikka lupasi saattaa Mireten luokseni kun hän lähtee.
Kävin supermarketissa ostamassa kanisterin hienopesuainetta. Pesin toppatakkini sillä kun olin palannut kotiin, ja vein sen alakerran kuivaushuoneeseen.
Otin iltalääkkeet, harjasin hampaat (tai siis ensin harjasin hammasvälit, sitten hampaat, sitten puhdistin kieleni erityisellä kielenkaapimella, ja sitten käytin suuvettä), kävin suihkussa, laitoin Bemetson- reseptivoidetta ranteisiini ja muihin paikkoihin missä oli ihottumaa.

Ja siitä pääsemmekin tähän päivään.
Näin unta jossa olin Forssassa valtavassa roomalaistyylisessä kirjastossa, jossa luin The Ramones- aiheisia kirjoja.
Noustuani aamulla kello olikin vasta kymmenen, vaikka olin luullut sen olevan, no, sen verran että olimme myöhästyneet Heidin synttäripippaloista.
Huomasin että Mirette oli palannut ehjänä kotiin, ja kattolamppu oli ollut koko yön päällä. Minua lähinnä vain nauratti kun ajattelin miten hyvin saimme nukutuksi, vaikka keinovalo oli tillottanut koko yön.
Otin aamulääkkeet, harjasin hampaani, lätkin voidetta ihottumaani, puin uudet pyjamahousut päälle.
Vein viimeksi käytetyn päiväkirjani kellarikomerooni, ja hain sieltä uuden. Hain samalla talvitakkini ja liinavaatteet kuivaushuoneesta. Kotiin palattuani pyyhin keittiön tasot puhtaiksi.
Myöhemmin päivällä minä ja Mirette lähdimme Heidille. Ensin kävimme lähimmässä supermarketissa ostamassa sipsejä ja kevytkokista Heidille, ja laskiaispullia mantelimassalla meille jaettavaksi.
Matkustimme junalla lähemmäs Suvicitan kotia, tapasimme Eleclyan ja Odessan juna- asemalle josta Suvicita haki meidät autollaan ja kyyditsi meidät Heidille. Paikalla oli myös Jari, Heidin aviomies, ja yhteinen ystävämme Ansku, ja Suski saapui myöhemmin.
Meillä oli mukavaa, mutta minua alkoi väsyttämään kun kaikki puhuivat kovalla äänellä toistensa ylitse, ja pari juhlavierasta alkoi tiuskimaan toisilleen.
Illemmalla Suvicita kyyditsi meidät kaikki Vantaalle. Minä ja Mirette matkustimme bussilla lähimmälle juna- asemalle, sieltä matkustimme junalla kotiin.
Perillä kotonani otin iltalääkkeet ja peseydyin. Sen ohella vein biojätepussin kierrätykseen, ja laitoin talvitakkini parvekkeelle yöksi jotta se tuulettuisi. Nämä ovat siis jokailtaiset rutiinit.
Huomenna menen käymään vanhempieni luona, sitten menen kuntosalille. Sitten varmaan siivoan loppuun asti; enää pitää puleerata kylpyhuone, viedä kartonki-, paperi-, ja metallijätteet kierrätykseen, pyyhkiä kirjoituspöytä, imuroida ja mopata joka neliösentti lattiasta. Eiköhän siinä ollut kaikki.