Nukuin viime yön aika huonosti, vaikka olin muistanut ottaa iltalääkkeeni. Minulle tuli tunne siitä että teki mieli syödä jotain suolaista, ja surffailla netissä, mutten halunnut häiritä äitiäni. Kuten mainitsin aiemmin, olin yökylässä vanhempieni kotona.

Näin unta jossa katsoin vanhoja Doctor Who– jaksoja. Unessa kaikki Gallifrey- planeetan asukkaat muuttuivat Mestarin juonen ansiosta samannäköisiksi kuin yksi Mestarin näyttelijä, Peter Pratt, joka näytteli Mestaria vahvasti maskeerattuna mädäntyneeksi ruumiiksi.
Unessa Dalekit hyökkäsivät kyseiselle planeetalle, ja söivät kuolleita lintuja. Se pelotti minua, vaikka Dalekit nyt eivät ole kovinkaan pelottavia.

Nousin kello seitsemältä aamulla ja menin katsomaan mitä äitini puuhailee, hän luki päivän sanomalehteä. Sanoin hänelle että aion nousta jo, sillä en saa enempää unta. Hän sanoi että okei.

Otin aamulääkkeet, harjasin hampaani, pesin kasvoni, rasvasin ihoni Aqualanilla, pukeuduin, ja nautin aamiaiseksi kaurapuuroa, kahvia, ja hiukan hedelmiä.

Ulkona oli sateisen näköistä. Ihan hyvä että välillä sataa, ilma raikastuu ja luonto kukkii.

Tarkistin Spotifyn kautta suositukset, ja huomasin että Kitkerät Neitsyet ovat julkaisseet uuden albumin, Akanasta tulee jyvä. Ihanaa!

Korvani olivat vieläkin tukossa, vasen korva puolittain ja oikea korva kokonaan.
Päätin että lähtisin samalla ovenavauksella äitini kanssa, matkustaisin bussilla kotiin, veisin matkalaukkuni kämpilleni, ja sitten kävisin terveyskeskuksessa tarkistuttamassa mikä korvissani on vialla.

Aamupäivän mittaan join kahvia, kirjoitin päiväkirjaani, surffailin netissä, ja autoin äitiäni viemään roskat kierrätykseen.

Myöhemmin päivällä lähdin omaan kotiini. Pakkasin kamppeeni ja romppeeni, halasin äitiä ja sanoin että tulen taas huomenna käymään.

Matkustin bussilla kotiin, laitoin matkatavarani paikoilleen, ja vaihdoin vaatteet.

Lähdin käymään terveyskeskuksessa. Jonotusnumeroni oli 43, ja minun edelläni oli 11 vuoroa.
Suvicita soitti minulle ja kertoi että hän on tänään menossa tapaamaan Eleclyaa hänen uudessa kodissaan. Soitin Miretelle ja sovimme yhdessä että menisimme kolmisteen.

Soitin myös Jipelle, paikallisen kirkon diakoniatyöntekijälle kysyäkseni järjestetäänkö seurakunnan nuortenryhmiä enää. Ne ovat kuulemma nyt kesätauolla, mutta alkavat taas syksyllä; ja että voin osallistua sinne vaikka olenkin jo 28- vuotias.
Soitin myös vakio- ompelimooni, ja sovin ompelijan vaimon kanssa että maksaisin korjatut Dirndl- mekkoni 22. päivä. Pahoittelin sitä että maksaminen venyy, vetosin pienituloisuuteeni ja siihen että yleensä maksan kaikki ompelutyöt viimeistä penniä myöten vaikka pitkän ajan päästä. Hän sanoi ymmärtävänsä tilanteeni, ja että oli hyvä että ilmoitin.

Kun minun vuoroni tuli, hoitaja kurkkasi korviini valosondilla ja kommentoi että molemmat korvakäytäväni ovat tukossa vaikusta. Hän neuvoi ostamaan apteekista korvatippoja, laittamaan niitä sekä lauantaina ja sunnuntaina molempiin korvakäytäviin, ja tulemaan maanantaina klo 11:00 lääkärille korvahuuhteluun. Asia selvä.
Kysyin voinko samalla varata ajan hammaslääkärille, hän sanoi että se pitää varata erikseen.

Kävin samalla sossussa viemässä pari laskua. Sitten menin apteekkiin ostamaan halvimpia korvatippoja.

Kävin Citymarketissa ja mietin mitä ostaisin, päätin ostaa vain yhden smoothien ja palata kotiin. Alan olla Innocent- terveyssmoothieisiin yhtä koukussa kuin Frezza Mocca- jääkahvijuomaan aikoinaan. Onneksi pääsin jälkimmäisestä yli.
Olin hieman allapäin.

Perillä kotona puuhastelin kaikenlaista; neuloin peittotilkkuja, teippasin kuvia seinille, kuuntelin musiikkia, kirjoitin päiväkirjaa, leikkasin kynteni, jaoin molemmat dosettini.

Myöhemmin Suvicita tuli luokseni, menimme yhdessä tapaamaan Miretteä joka odotti meitä kauppakeskuksessa. Kävimme lähimarketissa, minä ostin purtilon salmiakkivanukasta, creme brulee- vanukasta, ja suklaavanukasta jossa oli kermavaahtoa päällä. Ostin myös punaista maitoa Eleclyalle kun hän oli sitä nätisti pyytänyt ostamaan, ja itselleni kauralla täytettyjä karjalanpiirakoita noin niin kuin verensokeria nostamaan.

Suvicita kyyditsi meidät autollaan Eleclyan kotiin. Kuinkas ollakaan, Eleclya ei ollut vielä kotona, joten istuimme rappukäytävässä. Myöhemmin Eleclya saapui Odessan kanssa.

Meillä oli hauskaa yhdessä, myöhemmin päivällä menimme käymään Odessan luona. Hän asui ihan viereisessä kerrostalossa, siellä oli kans hauskaa.

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi minut ja Mireten juna- asemalle. Onneksi meidän molempien junat lähtivät samalta laiturilta; Mirette matkusti Helsinkiin, minä kehärataa pitkin.

Perillä kotopuolessa olin harvinaisen hyvällä tuulella kuunneltuani musiikkia koko matkan ajan, nyt kun minulla on hyvät kuulokkeetkin.
Päätin että jatkossa kuuntelisin aina musiikkia lähdettyäni ovesta ulos; silloin minulla ei ole aikaa kuunnella harhoja, eikä ärsyttävää meteliä, olen hyvällä tuulella, pystyn keskittymään. Eikä musiikki ole koskaan niin kovalla että vaurioittaisin kuuloani, tai etten kuulisi kenenkään puhetta tai vaikka auton tööttäystä. Ja parasta on se että kun minulla on näkyvästi kuulokkeet, ahdistelijat jättävät minut rauhaan.

Kävin supermarketissa ostamassa kolmen millin neulepuikot, niin voin paremmin neuloa peittotilkkuja. Olen ottanut osaa tällaiseen projektiin jossa neulotaan tilkkuja, joista ommellaan peittoja, jotka lahjoitetaan viluisille onnettomille.

Perillä kotona nautin hieman keittoa illalliseksi, ja otin iltalääkkeeni.

Huomenna aion heti ensi töikseni vaihtaa pyyhkeet, pestä ne lakanoiden kanssa, ja laittaa puhtaat lakanat omaan sänkyyni. Täytyy myös viedä roskat, silittää pyykit, ja tiskata astiat.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään varttia vaille kello yksi iltapäivällä. Sen jälkeen menen käymään äitini luona, sen jälkeen menen käymään Kiasmassa.

Kyllä ystävät ovat se elämän suola

Heräsin tänä aamuna siihen että minulla oli valtava pissahätä, ottaen huomioon että olin eilen juonut ämpärikaupalla kahvia, ja jokaista ämpäriä kohden kolme ämpärillistä vettä. Ajattelin ottaa lääkärini kanssa puheeksi vesiholismini.
Kävin vessassa pisauttamassa, sillä tunsin kuinka virtsarakkoni pullisteli vatsanahkani läpi. Menin takaisin nukkumaan, ja jouduin suorastaan pakottamaan itseni nousemaan keskipäivän aikaan.
Otin aamulääkkeeni ja pukeuduin, ja rasvasin kasvoni Aqualanilla. Join liian paljon kahvia, kunnes sokeri loppui. Hyvä niinkin, nyt en ainakaan vedä kofeiiniövereitä ennen seuraavaa rahapäivää.

Olin menossa tänään Miretelle ”vaihtobileisiin”, joka oli alun perin Veeran keksimä termi. Se tarkoittaa että yksi kaveriporukkamme jäsen kutsuu kotiinsa ystäviä joista jokainen tuo vanhoja, tarpeettomia vaatteita, kenkiä, kirjoja, CD- tai DVD- levyjä, koriste- esineitä sun muita, ja niistä voi ottaa sen minkä haluaa ja loput viedään kirpputorilla.
Ensin piti raahata yksi suhteellisen kookas matkalaukku ja kaksi muovikassillista tavaraa Helsinkiin. Päätin mennä bussilla, sillä en jaksanut raahata kasseja juna- asemalle.
Suojatien yli kävellessäni toinen muovikassi repesi, mutta onneksi yksi arkienkeli pysähtyi auttamaan. Ja onneksi kannan aina rullallista kahvallisia muovikasseja mukanani, jos niitä sattuu tarvitsemaan.
Matkustin bussilla Helsinkiin, ja sieltä metrolla Miretelle.
Autoin Miretteä siivoamaan, sitten kävimme läheisessä LIDL- kaupassa palauttamassa monta kassillista tyhjiä pulloja ja tölkkejä. Ostimme sipsejä ja mehua jota tarjota bileissä.

Paikalle tuli Odessa, Suvicita, ja Eleclya, eikä ketään muuta. Lahjoitimme pois kassikaupalla tavaraa ja valitsimme mitä ottaisimme itsellemme. Oli kyllä mukavaa kun kiittelimme toisiamme, otimme kaveriselfieitä, söimme herkkuja, ja kävimme myöhemmin Mireten kotipihalla viemässä roskat ja otimme yhteiskuvia.
Tarjolla oli Eleclyan leipomaa porkkanakakkua, neljää erilaista sipsilaatua, mehua, limsaa, suklaata, ja irtokarkkeja.

Odessa lähti aiemmin, me neljä lähdimme yhdessä Eleclyalle ”kehvelöimään” nyt kun hänen äitinsä ei ollut kotona.
Matkustimme metrolla keskustaan, sieltä junalla Vantaalle, sieltä Suvicita kyyditsi meidät autollansa Eleclyan kotiin.
Joimme kahvia, silittelimme Hipsua, söimme juustovoileipiä, muut pelasivat ristiseiskaa ja panttina oli Kinder- yllätysmunasta saatu hyrrä. Minä otin iltalääkkeeni tasan kello yhdeksältä. Eleclya puki päällensä yhden marjapuuron värisen tunikan, jonka hän oli saanut minulta. Olin ylpeä siitä kuinka hyvältä hän näytti.

Suvicita lähti autollaan kotiin ruokkimaan koiriaan, Eleclya lähti käyttämään Hipsua iltapissalla ja minä ja Mirette matkustimme bussilla kotiin. Mirette tuli yökylään luokseni.

Perillä kotona pesin koneellisen pyykkiä ja ripustin ne. En jaksanut peseytyä, mutta jaksoin rasvata kroppani Aqualan Plus- voiteella. Olen ottanut tavakseni rasvata ihoni aamuin illoin, ettei se perkele kutise aamusta iltaan.
Oikea polveni tuli yllättäen kipeäksi.

Huomenna aion varmaan siivota koko päivän, en mene käymään vanhempieni luona sillä he palaavat lomamatkaltaan vasta myöhään yöllä.
Illalla menemme käymään Mireten kotona. Viemme ylijääneet vaatteet, kengät, CD- levyt, kirjat, ja muut lähimpään UFF- tai Fida- kierrätyslaatikkoon, ja sitten lähden omaan kotiini.
Jos olen kotona ennen kello kahdeksaa illalla, voisin käydä kuntosalilla ja kävellä tunnin verran reipasta hölkkää juoksumatolla. Aion käydä myös maanantai- iltana tekemässä saman, tiistai- iltana menen kuntosalipuolelle, keskiviikkona taas juoksumatolle, torstai- iltana uimahallille, perjantai- iltana hölkkäämään, lauantai- iltana kuntosalille, ja sunnuntai- iltana taas hölkkäämään.

Mitäs tässä, Ritari Ässä

Keskiviikko oli poikkeuksellinen päivä; keskiviikko, jolloin saan sosiaalitoimen välitystililtä viikkorahat, ja 22. päivä, jolloin saan KELAsta takuueläkkeet. Yhteensä 215 euroa, eihän se varsinaisesti mikään lottopotti ole mutta kyllähän se silti virkistää.
Ajattelin mennä verikokeisiin, olin juuri sopivasti paastonnut kaksitoista sitä ennen. Valitettavasti edelläni oli peräti viisikymmentä asiakasta, joten päätin mennä sinne joskus toiste.
Kävin pankissa nostamassa rahat, eikä edelläni ollut kuin yksi asiakas.
Tällä kertaa en tuhlannut rahojani turhiin humputuksiin, vaan hain korjatut vaatteet ompelimosta, ostin apteekista kaksi pakettia Ketipinor- lääkettä ja tuubin Bemetson- ihottumavoidetta, ja humputtelin sen verran että ostin uudet pyjamahousut, harmaat joissa on sateenkaarien ja pandakarhujen kuvia.
Vein pari laskua sosiaalitoimistoon, palautin pinon kirjoja ja DVD- levyjä kirjastoon, ja ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta kymmenen taikamustekynää; kaksi pinkkiä, kaksi violettia, kaksi vihreää, kaksi sinistä, ja kaksi vaaleansinistä. Olin saanut tämän vuoden bonuskupongin.
Myöhemmin päivällä menin parhaan kaverini Mireten kanssa leffaan, menimme Kinopalatsiin katsomaan uuden Disney- Pixarin leffan Vaiana, suomeksi dubattu 2D- versio.
Arvostin elokuvassa sitä että prinsessa on vihdoinkin rotuvähemmistöä, ja kaiken huipuksi omatoiminen sankari joka ei tarvitse prinssiä pelastamaan itsensä.
Elokuvan jälkeen menimme minulle yöksi.

Torstai oli omistettu kokonaan Reaktorille, lasten ja nuorten ja lapsenmielisten talvilomatapahtumalle. Menimme sinne Mireten kanssa, tapasimme yhteisen ystävämme Aurelian.
Meillä oli mahdottoman hauskaa. Mirette osallistui DIY- pajoihin joissa muun muassa sai tehdä omia pinssejä, ja maalata NuTa- tiloihin tulevia biljardipöytiä ja hyllykköjä.
Kävimme hakemassa tavaramme kotoani, ja menimme Mireten kotiin nukkumaan.

Perjantaiaamuna Mireten sossutyöntekijä Minski tuli käymään. Kun olin nukkunut univelat pois, tiskasin Mireten astiat.
Mirette meni taas päiväksi Reaktoriin, minä menin omaan kotiini.
Vaihdoin pyyhkeet ja otin lakanat pois sängystä, pesin kyseiset liinavaatteet pesukoneessa.
Vein sijauspatjani, peittoni, ja tyynyni parvekkeelle tuulettumaan, hain sohvasänkyyn kuuluvan patjan, peitot ja tyynyt parvekkeelta, imuroin kyseisen patjan ja sängyn ja pahimmat roskat lattialta, pesin kolme koneellista pyykkiä, vein roskat, ja kun HoivaOnni- työntekijäni tuli käymään, tiskasin likaiset astiat ja silitin pestyt pyykit.
Kävin äitini luona, hän antoi minulle 20 euroa. Join hänen kanssaan iltapäiväkahvit.
Kävin supermarketissa ostamassa hieman taloustuotteita. Ostin Heidille syntymäpäiväkortin.
Illalla minä ja Mirette kävimme Riikalla, hänellä oli kotibileet. Paikalla oli myös Lauski, Viltsu, ja Ape. Meillä olisi ollut huomattavasti hauskempaa jos paikalla ei olisi ollut miehiä; Viltsu ja Ape ovat ihan kivoja mutta siellä oli paikalla kaksi miestä jotka käyttäytyivät omituisesti. Päätin lähteä vartin päästä kotiin, Riikka lupasi saattaa Mireten luokseni kun hän lähtee.
Kävin supermarketissa ostamassa kanisterin hienopesuainetta. Pesin toppatakkini sillä kun olin palannut kotiin, ja vein sen alakerran kuivaushuoneeseen.
Otin iltalääkkeet, harjasin hampaat (tai siis ensin harjasin hammasvälit, sitten hampaat, sitten puhdistin kieleni erityisellä kielenkaapimella, ja sitten käytin suuvettä), kävin suihkussa, laitoin Bemetson- reseptivoidetta ranteisiini ja muihin paikkoihin missä oli ihottumaa.

Ja siitä pääsemmekin tähän päivään.
Näin unta jossa olin Forssassa valtavassa roomalaistyylisessä kirjastossa, jossa luin The Ramones- aiheisia kirjoja.
Noustuani aamulla kello olikin vasta kymmenen, vaikka olin luullut sen olevan, no, sen verran että olimme myöhästyneet Heidin synttäripippaloista.
Huomasin että Mirette oli palannut ehjänä kotiin, ja kattolamppu oli ollut koko yön päällä. Minua lähinnä vain nauratti kun ajattelin miten hyvin saimme nukutuksi, vaikka keinovalo oli tillottanut koko yön.
Otin aamulääkkeet, harjasin hampaani, lätkin voidetta ihottumaani, puin uudet pyjamahousut päälle.
Vein viimeksi käytetyn päiväkirjani kellarikomerooni, ja hain sieltä uuden. Hain samalla talvitakkini ja liinavaatteet kuivaushuoneesta. Kotiin palattuani pyyhin keittiön tasot puhtaiksi.
Myöhemmin päivällä minä ja Mirette lähdimme Heidille. Ensin kävimme lähimmässä supermarketissa ostamassa sipsejä ja kevytkokista Heidille, ja laskiaispullia mantelimassalla meille jaettavaksi.
Matkustimme junalla lähemmäs Suvicitan kotia, tapasimme Eleclyan ja Odessan juna- asemalle josta Suvicita haki meidät autollaan ja kyyditsi meidät Heidille. Paikalla oli myös Jari, Heidin aviomies, ja yhteinen ystävämme Ansku, ja Suski saapui myöhemmin.
Meillä oli mukavaa, mutta minua alkoi väsyttämään kun kaikki puhuivat kovalla äänellä toistensa ylitse, ja pari juhlavierasta alkoi tiuskimaan toisilleen.
Illemmalla Suvicita kyyditsi meidät kaikki Vantaalle. Minä ja Mirette matkustimme bussilla lähimmälle juna- asemalle, sieltä matkustimme junalla kotiin.
Perillä kotonani otin iltalääkkeet ja peseydyin. Sen ohella vein biojätepussin kierrätykseen, ja laitoin talvitakkini parvekkeelle yöksi jotta se tuulettuisi. Nämä ovat siis jokailtaiset rutiinit.
Huomenna menen käymään vanhempieni luona, sitten menen kuntosalille. Sitten varmaan siivoan loppuun asti; enää pitää puleerata kylpyhuone, viedä kartonki-, paperi-, ja metallijätteet kierrätykseen, pyyhkiä kirjoituspöytä, imuroida ja mopata joka neliösentti lattiasta. Eiköhän siinä ollut kaikki.

Myöhäistä joulua!

Näin edellisenä yönä unta jossa olin tiedekeskus Heurekassa, ja sitten Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla, eli siis tutuissa maisemissa Tikkurilan suunnassa.

Heräsin siihen että Mirette katsoi YouTubelta Gordon Ramsayn kokkiohjelmaa, hetken luulin että kovaääniset repliikit kantautuivat unistani.

Nousin, otin aamulääkkeeni, rasvasin kasvoni, pukeuduin, ja join kahvia.
Kävin kellarikomerossa viemässä täyteen kirjoitetun päiväkirjan säilytykseen, ja hain samalla paketin talouspaperia. Säilytän sekä uusia että vanhoja päiväkirjoja kellarikomerossani, samaten kuin ylimääräisiä talous- ja vessapaperipaketteja.
Imuroin näkyvän osan kotini lattiasta ja pyyhin tahrat keittiön tasoista.

Myöhemmin päivällä ystäväni Suvicita ja Eleclya saapuivat tunnin myöhässä; järjestin tänään kotonani pienimuotoiset lahjojenvaihtojuhlat, jossa annoin kolmelle lähimmälle ystävälleni myöhästyneet joululahjat, kun en siis viime jouluna kyennyt niitä hankkimaan.
Suvicita sai Juhla Mokka- kahvia, ja ayurvedistä sweet chili- luomuteetä. Eleclya sai kirjan Harry Potter ja kirottu lapsi, osa 1 ja 2. Mirette sai kaksi kaulakorua, yin yang- kaveririipuksen ja sellaisen hipsteripöllö- riipuksen. Hän tykkää grunge- symboleista ja hipsteripöllörekvisiitasta.

Joimme kahvia, söimme suklaakakkua, irtokarkkeja, tilli- kermaviilisipsejä, ja korvapuusteja. Pesin kolme koneellista pyykkiä, tiskasin suurimman osan astioistani, pyyhin keittiön tasot ja hellan puhtaiksi, ja jynssäsin vessanpöntön puhtaaksi.
Juttelimme, naureskelimme, piereskelimme, ja otimme valokuvia.
Illemmalla Suvicita ja Eleclya lähtivät omiin koteihinsa.

Minä otin kaikista kaulariipuksistani ketjut pois ja laitoin ne metallinkierrätykseen, tietenkin säilyttäen kaikki riipukset. En tykkää metalliketjuista sillä ne sotkeentuvat aina toisiinsa, on parempi ratkaisu käyttää ohutta punosnauhaa johon pujottaa se kaulariipus mitä aina käyttääkään.

Kun olimme saaneet hengityksemme tasaantumaan, lähdimme yhdessä Mireten kanssa illan viimeisille ostoksille; kävimme lähimmän kauppakeskuksen tavaratalossa ostamassa ison tölkin maitoa, kaksi mansikkamaidon makuista pillijuomaa, ja purkillisen tomaatti- leipäjuustokeittoa.
Sen jälkeen kävimme apteekissa, Mirette osti paketin särkylääkkeitä ja minä kävin reseptipuolella viemässä asianmukaiset paperit jotta saisin erityislupalääkerumban pyörimään. Liityin samalla apteekin kanta- asiakkaaksi, ja join oman mansikkamaitoni. Se oli hyvää, maistui oikealle puutarhamansikalle.

Kävimme vielä lähimmällä aukiolevalla Ärrällä ostamassa Miretelle Spotify Premium- lahjakortin, huomasin että siellä myytiin joulun jälkeen tarjouksessa olevia suklaakonvehteja ja piparminttukarkkitankoja, sekä My Little Pony: Ystävyyden Taikaa– mallisia pehmolelu- avaimenperiä. Jäljellä oli enää Twilight Sparkle ja Applejack.

Poistuttuamme Ärrältä kuulimme kun joku nainen huusi autosta ”Hei tule tänne, mulla on asiaa!” En tiedä ketä hän tarkoitti, mutta kiiruhdimme äkkiä pois. Olemme sen verran katufiksuja, ettemme lankea tuollaiseen.

Perillä kotonani laitoin purkkikeiton ja maitotölkin jääkaappiin, ja otin iltalääkkeeni.

En ole tässä vähään aikaan viitsinyt päivittää, sillä olen suurimman osan ajasta nukkunut tai potenut jouluangstia ja identiteettikriisiä. En tiedä olenko sittenkin katkera ja kyyninen nihilisti, vai iloinen ja onnellinen pikku tonttutyttö? Haluaisin olla viimeksi mainittu, vaikka taidan olla enemmän edellä mainittu.

Vaikka olenkin boheemi, olen iloinen etten ole riippuvainen huumeista, alkoholista, tai tupakasta.

 

Keskiviikkoiltana olin ottanut iltalääkkeeni ja neljä rauhoittavaa, enkä siltikään saanut unta. Harhailin pitkin kotiani ja pengoin kaappejani etsiessäni tavaroita joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

 

Torstaiaamuna olin niin aikaisin hereillä, että menin käymään terveyskeskuksessa varaamassa ajan terveystarkastukseen muutamasta hyvästä syystä; Miksi ihoni kutisee ja punoittaa? Miksi vatsani menee helposti sekaisin? Voinko saada sitä ihonkutinan vastaista voidetta reseptille? Onko minulla minkäänlaisia allergioita? Miksi nenäni vuotaa joka päivä? Onko minun mahdollista päästä lääketieteen avulla eroon Frezza Mocca- jääkahviriippuvuudestani?

Sen ohella aion käydä vuosittaisessa terveystarkastuksessa tarkistuttamassa silmät, korvat, nenän, suun, hapenottokyvyn, ja verenkuvan.

Samana päivänä kävin Helmi- talolla joulupuurojuhlassa, siellä oli ihan mukavaa. Sen jälkeen kävin Forumissa ihkuttamassa vaatekauppoja ja olin heittää kärrynpyöriä silkasta ilosta kun huomasin että kaupoissa on alennusmyynti, ja aika moni suosikkivaatteeni oli tarjouksessa. Päätin että ensi viikolla kun saan takuueläkkeeni, ostan Hennes & Mauritzista, Monkista, ja Gina Tricotista kaikki ihkuttamani vaatteet.

 

Perjantaiaamuna heräsin outoon psykoosinomaiseen tunteeseen, jossa kuulin outoja hälyääniä ja näin väräjäviä kuvia. Nousin sängystä, otin aamulääkkeet, ja kävin takaisin pitkäkseni.

HoivaOnni- työntekijäni tuli käymään, hänen lähdettyään kävin takaisin pitkäkseni ja nukuin iltaan asti, kun tuli aika ottaa aamulääkkeet ja mennä takaisin nukkumaan.

 

Lauantaina podin angstia suurimman osan aamupäivästä. Myöhemmin päivällä ystäväni Lauski tuli käymään, hän toi hedelmäkarkkeja ja vaahtokarkkeja.

Seuraavaksi saapui Mirette, sitten Odessa. Lauski joutui lähtemään, sillä hänellä oli vielä joululahjaostoksia tekemättä.

 

Eleclya ja Suvicita saapuivat myöhemmin, he toivat kassikaupalla ruokaa; kahvijauhetta, maitoa, marenkeja, sipsejä, karkkeja, piparkakkuja, mokkapaloja, pitsapasteijoita; ja vanhoja vaatteita. Minä sain esiliinan ja kaksi mekkoa.

 

Söimme ja joimme napamme täyteen, kuuntelimme musiikkia, juttelimme, piereskelimme, nauroimme, lauloimme, otimme valokuvia.

 

Kello kahdeksan aikaan otin iltalääkkeeni ja kävin suihkussa.

 

Mirette, Suvicita, ja Eleclya jäivät yöksi, Suvicita ja Eleclya lähtivät käymään karaokebaarissa ja minä ja Mirette surffailimme netissä omilla läppäreillämme.

 

Huomenna aloitan jokavuotisen joulusiivouksen; käyn läpi kaapit ja laatikot, ja jokaisen sauman ja nurkkauksen.

Nukuin perjantain ja lauantain välisen yön sohvasängylläni, joka normaalisti on vieraiden käytössä. Tämä siksi, että peittoni, tyynyni, ja sijauspatjani olivat parvekkeella tuulettumassa niin kuin joka viikonloppu. Toivoin että kirpeä pakkasilma raikastaisi ne, ja tappaisi pölypunkit jos niitä siis sattuisi vuodevaatteissa olemaan.

 

Heräillessäni keskipäivän aikaan jouduin nousemaan vähän väliä katsoakseni kelloa, etten nukkuisi pommiin. Olin menossa Suvicitan luokse Mireten ja Eleclyan kanssa, ennen kuin menisimme Heidin pikkujoulujuhliin.

 

Noustuani otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin The Ramones- fanipaitaan ja jouluisiin legginseihin. Nautin aamiaisen ja kävin kauppakeskuksessa palauttamassa pulloja, tapasin Lauskin ja Viltsun samalla.

 

Matkustin junalla lähemmäs Suvicitan kotia, tapasin juna- asemalla Mireten ja Eleclyan.

Suvicita poimi meidät kyytiinsä, menimme käymään hänen kotonaan.

Söimme juuresmuussia, suklaavanukasta, ja suolakeksejä, joimme kaakaota ja kahvia.

 

Kun lähdimme Heidin bileisiin, sattui niin ikävästi että Suvicitan saksanpaimenkoira Jofa puri Miretteä kyynärpäästä niin että siihen jäi haava. Laitoin siihen laastarin, ja lohdutimme Miretteä sanomalla että huomenna veisin hänet ensiapuun paikattavaksi ja hankkimaan jäykkäkouristusrokotuksen, ja että kohta olisi tiedossa juhlat jossa on herkkuja ja ystäviä.

 

Perillä Heidin luona Mirette piristyi. Söimme ja joimme paljon herkkuja, otimme valokuvia, kuuntelimme hevimetalli- versioita suomalaisista joululauluista, naureskelimme ja juttelimme.

 

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi Eleclyan kotiinsa, ja minut ja Mireten omaan kotiini, Mirette jäi siis yökylään.

 

Seuraavana aamuna oli aikainen herätys. Peseydyin ja pukeuduin ja nautin aamiaisen, sitten lähdimme yhdessä bussilla Haartmaniin päivystykseen, jossa Miretelle annettiin rokotus ja paikattiin hänen haavansa.

 

Palasin kotiin ja huomasin kuukautisteni alkaneen.

Myöhemmin päivällä lähdin tapaamaan ystävääni Riikkaa, en ollut ehtinyt eilispäivänä hänen pikkujouluihinsa joten tänään menin ihan muuten vaan käynnille.

Ihastuin hänen upeaan kaksikerroksiseen pientaloonsa, ja siihen että hänellä oli valtavasti kaikenlaisia herkkuja tarjolla. Hänellä oli myös suloinen pieni koira.

Katselimme hieman televisiota, sitten kun X- Factor alkoi, lähdin käymään Mireten kotona sillä hän oli unohtanut hieman omia tavaroitaan minulle.

 

Matkustin junalla Helsinkiin ja sieltä metrolla Mireten kotikulmille.

Jäin hänelle yöksi. Söimme margarita- pitsaa ja Ben & Jerryn jäätelöä jossa on suklaahippukeksitaikinan palasia.

 

Nukuin yllättävän hyvin Mireten vierassängyllä, minua ei paleltanut eikä ollut levoton olo.

Näin hauskoja fandom- aiheisia unia, nousin vasta kello yhden aikaan iltapäivällä.

Mireten sosiaaliohjaaja tuli käymään ja auttamaan siivoamisessa. Kättelin häntä ja esittelin itseni hänelle, hän oli mukava nuori nainen ja hyvin ystävällinen minua kohtaan.

 

Lähdettyäni kävin Helmessä, join kahvia ja praatailin muiden kanssa, sitten palasin junalla kotiin.

Huomasin että olin unohtanut keittokomeron ikkunan auki, olihan se ihan jees että ilma oli raikastunut. Olin myös jättänyt vierassängyn peitot, tyynyt, ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, hain ne sieltä ja puistelin peitot ja tyynyt ja imuroin patjan ja sohvan.

 

Jaksoin käydä saman päivän aikana kuntosalilla. En tosin jaksanut kävellä juoksumatolla kuin viisitoista minuuttia, mutta jaksoin käyttää pohjelihaslaitetta jota en ole ennen huomannut. En viipynyt salilla kuin ehkä puoli tuntia, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

 

Tiistaina nukuin kello puoli kolmeen iltapäivällä, noustuani pukeuduin ja heitin aamulääkkeet hetulaan, sitten lähdin käymään nuorten aikuisten ryhmässä Myöhätuulessa.

 

Matkustin paikan päälle bussilla. Paikan päällä sain tietää että Irina ja Kim olivat lopettaneet, ja uudet ohjaajat Riikka ja Pia (siis eivät Myyrmäessä asuvat kaverini, vaan saman nimiset ohjaajat) olivat juuri aloittaneet työharjoittelunsa. He vaikuttivat kivoilta.

 

Join niin paljon kahvia ja kaakaota että mahassa alkoi pyörimään. Tämän päivän ryhmän aihe oli tähtitorttujen leipominen, olin yllättynyt kuinka taidokkaasti osasin leipaista omat torttuni. Sain viedä ne kotiin, tosin söin ne matkan aikana.

 

Matkustin bussilla Helsinkiin. Kävin yhdessä vintage- vaatteita myyvistä UFF- myymälöistä bongailemassa uusia vaatteita jotka voisin ostaa ensi viikon rahoilla, ja onneksi löysin niitä; oranssi- ruskea- mustavalkoinen esiliina, josta saisi helposti työstettyä hameen. Punainen minimekko jossa on ohuita valkoisia ristiin rastiin- raitoja, ja tilavat taskut. Tummansininen pitkähelmainen lyhythihainen mekko jossa on pienenpieniä valkoisia kukkakuvioita ja pinkit tereet. Musta tirolilaismekko, jossa on puiset napit. Ajattelin hankkia myös farkkukankaisen minimekon johon voisi piirtää mustalla kangastussilla.

 

Kävin myös parin kadunvälin päässä sijaitsevassa toisessa vintage- vaatteita myyvässä UFF- myymälässä, mutta sieltä ei löytynyt mitään minua kiinnostavaa.

 

Palasin junalla kotiin, hyvillä mielin siitä että huomenna olisi rahapäivä. Kävin illan tullen suihkussa, pesin siilitukkani shampoolla ja käytin sitä apteekista ostamaani vartalovoidetta jonka pitäisi auttaa kutinaan. Ajattelin pyytää lääkäriäni kirjoittamaan sen reseptille.

 

Heti aamulla herättyäni tarkistin nettipankin kautta tilini saldon. Rahaa siellä oli, selvähän se. Lähdin saman tien käymään pankissa Helsingissä asti.

 

Nyt kun minun pitää venyttää penniä pituus- ja leveyssuunnassa, olen päättänyt lakata käyttämästä Visa Electron- korttiani sillä kyseinen pankki veloittaa vallan mahdottomia summia automaatilla asioinnista, käteisnostoista ja saldokyselyistä.

Hyvä puoli siinä on se, että tulee lähdettyä kotia pidemmälle, saan inhimillistä kontaktia, ja säästän rahaa.

 

Matkustin junalla takaisin kotiin ja ostin kauppakeskuksen tavaratalosta viisi Kleenex- nenäliinapakettia. Vaikka ne eivät ole kotimainen tuote, ne tulevat sellaisessa kompaktissa paketissa, samalla tavalla kuin käsipyyhkeet; kun yhden repäisee irti, toinen on valmiina.

Ostin myös kolme pakettia Vuokkoset- pikkuhousunsuojia, jotka ovat sentään suomalainen tuote ja myös hyvin laadukas sellainen.

 

Ostin myös kirjakaupasta onnittelukortit jokaiselle ystävälle, jolla on synttärit ja nimipäivät tässä kuussa. Ostin myös kaksi rullaa lahjapaperia, sellaista kullanväristä jossa on kiiltäviä tähtiä.

 

Ostin myös uuden lakanan Pelastusarmeijan kirpputorilta, ja halvat lapaset Tokmannilta.

 

Kotiin palattuani olin hieman kiukkuinen, mutta sain purettua sen siivoamiseen.

Postiluukku kolahti, sain joulun ensimmäisen joulukortin yhdeltä suomalaiselta LiveJournal- ystävältä, ja ilmoituksen siitä että olin saanut paketin! Tiesin heti että se olisi ystävältäni Zoyalta.

 

Heti kun kello tuli neljä iltapäivällä, menin postiin hakemaan paketin. Se oli tosiaan kyseiseltä ystävältä, ja siinä oli seuraavat tuotteet:

Pieni kiivilintu- pehmolelu

Värityskirja jonka aiheena on Uusi- Seelanti

Neljä pientä pussillista Nescafe- jauhetta

Reilun Kaupan suklaalevy

Kaksi Organik Orangutan- palasaippuaa

Vaaleanpunainen hiusharja jossa on mukana pieni kompakti peili ja kuva yksisarvisesta

Kolme paria nilkkasukkia

Kiinalaista lohikäärmettä esittävä hopeoitu kaulariipus

Pinkkiä kissaa esittävä kuulakärkikynä

Kaksi pinssiä, Hello Pirate Kitty ja Harambe: Never Forget

Hello Kitty- kaulakoru, rannekoru, ja sormus

Oransseja kuminauhoja joista voi tehdä pienen avaimenperän neulomismenetelmällä

Kaksi punavihreää mansikkaa esittävää nappikorvakorua

Irvikissaa tuolin päällä esittävä hopeoitu kaulariipus

Niin ja onnittelukortti, hyvää syntymäpäivää, hyvää joulua ja uutta vuotta.

 

Olin suorastaan yllättynyt lahjojen määrästä, ja olin hyvin ilahtunut ja kiitollinen.

Valitettavasti hyvä tuuleni ei kestänyt koko loppupäivää; olin tietoinen siitä että kaikki rahat olivat menneet, eikä lisää tulisi ennen ensi viikkoa. Lauantaina olisi minun ja parhaan ystäväni Suvicitan yhteiset synttärijuhlat ja pikkujoulut jonne tulisi ystäviä, miten ikinä saisin hankittua heille syötävää ja juotavaa ja joululahjat kasvojani menettämättä?

Itkin itseni uneen, päästyäni pahimman hyöyn yli päätin mennä ruokakauppaan ostamaan suklaakonvehteja. Perillä kotona söin ne ja päätin että kyllä tästä yli päästään.

 

Torstaina menisin varmaan Helmeen, ottaen huomioon että Lappari on kiinni joulunpyhiksi. Voisin myös käydä Kiasmassa ja Tennispalatsin taidemuseossa.

Olin laittanut herätyskelloni soimaan kello puoli kymmeneltä aamulla. Heräsin joskus kello puoli kuudelta nähtyäni unta jossa yritin fillaroida Vihdintietä pitkin Rautalammille, ohjaten fillariani jaloillani ja polkien käsilläni.

Nousin käydäkseni pissalla, kirjoitin hieman blogipohjaa ja sitten menin takaisin nukkumaan.

 

Harmitti joutua nousemaan kun kello soi, minulla oli kiehtovat unet kesken.

Otin aamulääkkeet ja pukeuduin. Kävimme Mireten kanssa Myyrmannin Citymarketissa ostamassa uuden Anna- lehden johon meitä kahta on haastateltu Tyttöjen Talosta kertovaan artikkeliin, ostimme myös jotain juotavaksi kelpaavaa, minulle jääkahvia ja Miretelle jääteetä.

 

Matkustimme bussilla Eleclyan kotikulmille, myöhemmin päivällä Suvicita saapui myös. Oli juuri sopivasti lämpöä ja auringonpaistetta.

 

Kävimme paikallisessa elokuvateatterissa katsomassa elokuvan Ihmeotukset ja niiden olinpaikat. Elokuva oli taidokkaasti toteutettu, ajatuksia ja tunteita herättävä.

Leffan päätyttyä oli jo pimeä. Kävimme muutamassa kaupassa, sitten menimme Eleclyan kotiin.

Söimme pinaattilettuja raejuustolla ja kahdella eri hillolla, epätavallisen hyvänmakuista paahtoleipää, joimme kaakaota ja kahvia, luimme Aku Ankkaa.

Suvicita oli tuonut kassillisen vanhoja kirjojaan, joista saimme muutaman ja loput menivät kirjastoon kierrätykseen.

 

Myöhemmin illalla Suvicita ja Eleclya lähtivät ulkoiluttamaan Hipsua, minä ja Mirette matkustimme bussilla Aviapolikseen, sieltä junalla Myyrmäkeen, kävimme kaupassa ostamassa jotain popsittavaksi kelpaavaa ja palasimme minun kämpilleni.

 

Huomenna menen tapaamaan vanhempiani. Toivottavasti isä ei järkyty nähdessään kuulakalloni.

Jossain vaiheessa pitäisi myös hoitaa kotityöt loppuun; silittää pyykit, puleerata kylpyhuone, imuroida ja mopata lattia myös huonekalujen alta, hakea sijauspatja parvekkeelta ja imuroida se ja sänky, pöyhiä tyyny ja peitto ja laittaa puhtaat lakanat sänkyyn, pyyhkiä kirjoituspöytä ja keittiön tasot. Kaikki nämä duunit on saatava hoidettua ennen ensi viikon keskiviikkoa.

Olen päättänyt etten enää mainitse blogissani paikannimiä, ihan vain suojellakseni itseni ja blogissani mainittujen ihmisten yksityisyyttä.

 

Perjantai- iltana nukkumaan mentyäni otin mukaani DVD:n jossa on Doctor Who– televisiosarjan jakso Frontier in Space, joka on siis niitä klassisia jaksoja. Tuli kyllä vähän sellainen #torillatavataan ilmiö kun kyseisessä jaksossa mainittiin että vuonna 2450 Helsingissä on Draconia- planeetan suurlähetystö joka poltetaan maan tasalle.

Kello yhden aikaan aamulla piti mennä nukkumaan, kun selkää kivisti seinään nojaamisesta ja silmät kuivuivat päähän.

 

Näin unta jossa minä ja Overwatch– nimisen mmorpg- pelin hahmot asuimme jonkinlaisessa hippikommuunissa metsien, peltojen, ja niittyjen keskellä.

Olin naimisissa Jamison ”Junkrat” Fawkes- nimisen pelihahmon kanssa, kun hän sai tietää että odotin lasta hänelle, hän juoksi riemuissaan pitkin maita ja mantuja hihkuen ”Minusta tulee isäpappa!”

 

Minä ja ystäväni Mirette, Eleclya, ja Suvicita osallistuimme ”Kuteet kiertoon!” (kirjoitin vahingossa ”kieroon!”)- tapahtumaan. Sain pitkän vaaleansinisen hameen, legginsit mustilla ja tummanvihreillä vaakaraidoilla, ja mustavalkoisen ”Muumit Rivieralla”- teepaidan.

Menimme käymään Eleclyan kotona. Söin Sorsan laittamaa perunamuussia joka sai minut piereskelemään koko viikonlopun.

 

Minä ja Mirette vietimme viikonlopun yhdessä. Sunnuntaina kävimme uimahallilla, sillä aikaa kun Mirette pellehyppi niin minä uin 175 metriä.

 

Nukuin yöni sohvasängyllä, sillä Mirette nukkui minun sängyssäni.

Noustuani otin aamulääkkeet, pesin ja rasvasin kasvoni, puin päälleni mustat housut ja uuden poolopuseron jossa on värikkäitä vaakaraitoja, laitoin korviini yksinkertaiset nappikorvakorut ja kaulaani tummanpunaista viisisakaraista tähteä esittävän kullatun riipuksen nahkanauhassa, sillä kyseisen riipuksen mukana tullut ketju katkesi.

 

Minulla oli sosiaalitoimistossa tapaaminen kello yksi iltapäivällä eli klo 13:00. Kävimme Mireten kanssa marketissa ostamassa pullokaakaota, ja sitten menin sossuun.

Tapaamisen aihe oli se että kuntoutuspalvelujeni tarjoaja vaihtuu ASPA- palveluista Hoiva- Onneen. Saan kuitenkin asua nykyisessä asunnossa, vaikka se on ASPA:n omistama.

Käytännössä se tarkoittaa sitä että luonani käy kerran viikossa tietty henkilö jonka kanssa esimerkiksi juttelen mieltä painavista asioista ja joka auttaa minua siivoamaan tai hoitamaan arkisia asioita.

Tapaaminen meni oikein hyvin. Halasin ASPA- työntekijääni viimeisen kerran, sitten lähdin lähimpään kauppakeskukseen hengailemaan.

 

Supermarketissa on jo myynnissä jouluvalot. Ajattelin hankkia parvekkeen ikkunaan jonkun uskonnollisesti neutraalin symbolin, kuten sydän tai tähti tai lumihiutale.

 

Kotiin palattuani tiskasin astiat ja juttelin Suvicitan kanssa puhelimessa.

Sain postissa kaksi laskua Saunalahdelta, vien ne huomenna sossuun. Sain myös ilmoituksen siitä että olen saanut paketin postissa.

 

Lähdin käymään perheryhmässä, jossa käyn siis maanantaisin.

Perillä join kaksi kuppia kahvia, söin satsuman ja viinirypäleitä ja kolme suklaapisarakeksiä.

Ryhmän aiheena oli psykoosisairauksien hoito lääkkehillä. Ryhmä oli ihan okei, sen jälkeen minä ja äiti matkustimme samalla junalla kotipuoleen.

 

Hain postitoimistosta saamani paketin, se oli Halloween- lahjapaketti uusseelantilaiselta ystävältäni Zoyalta.

Avasin paketin kotiin päästyäni ja hihkuin riemusta! Siellä oli neljä suklaapatukkaa (sokeritonta luomusuklaata, yksi maitosuklaa, yksi tumma minttucrisp, yksi mantelicrisp, ja yksi tumma suklaa), käsin tehty pehmolelu- avaimenperä joka esitti Pepper- nimistä mikrokefalista naista joka on tuttu televisiosarjasta <i>American Horror Story</i>, tuotantokausista <i>Asylum</i> ja <i>Freakshow</i>. Sain myös kaksi hyväntuoksuista saippuapalaa, kaksi kaulakorua joista toinen on hopeoitu keijua esittävä riipus ja keraaminen Tiki- toteemihahmo, keltaisia pääkalloja esittävät korvakorut, Organik Orangutan- nimistä hyväntekeväisyysjärjestöä tukevat pinssi ja rannerengas. Laitan kuvia myöhemmin.

 

Ihmeellistä kuin se onkin, sain sekä imuroitua että mopattua lattian huonekalujen alta, ja mopattua kylpyhuoneen lattian.

 

Huomenna käyn äitini luona hakemassa viikkorahan, ja haen yhden isoveljeni kopioiman CD:n.

Ostan rahoilla yöpaidan mummolaa varten, sekin pitää vielä pestä ja kuivata ennen kuin lähden mummolaan. Sen ohella minun pitää pestä vielä yksi teemuki ja lusikka, viedä roskat, uusia yksi lääkeresepti ja viedä matto pesulaan.

Linja- auto lähtee iltapäivällä, Mirette lupasi pitää minulle seuraa.