Avainsana: shoppailu

Rohisevaiset keuhkot

Viime yönä en saanut nukutuksi, sillä minulla oli niin paljon puuhattavaa. Lopulta päätin vain sammuttaa valot, laittaa pään tyynyyn ja silmät kiinni, ja sitten nukahdinkin tuota pikaa vaikka aluksi olin vielä levoton. Täytyy kokeilla tuota kikkakolmosta useammin.
Näin puolinukuksissa unta jossa olin paikallisessa kirjastossa, se oli ikään kuin raunioitunut ja muistutti aivan kummituskartanoa. Minua alkoi pelottamaan, ja päätin vain avata silmäni, niin selvisin siitä unesta.
Näin myös unta jossa olin avioliitossa Roger Delgadon kanssa.

Heräsin aikaisin tänä aamuna ja päätin nousta ennen kello viittä, kun en viitsinyt enää nukkua.
Otin aamulääkkeeni ja peseydyin. En harjannut hampaitani, etten siirtäisi flunssapöpöjäni hammasharjaani. Harjasin kuitenkin hammasvälini, ja purskutin suuvedellä. Laitoin Bevitaa rohtuneisiin sieraimiini.
Pukeuduin ja laitoin korun kaulaani, ja join aamukahvini.

Puuhastelin niitä näitä, kirjoitin ja luin ja neuloin ja siivosin ja etsin tavaraa jota lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Löysin aika paljon tavaraa, vien molemmat kassit kuun viimeisenä päivänä Fidan keräyslootaan. Olen ottanut tavakseni etsiä joka siivouksen yhteydessä poislahjoitettavaa tavaraa, ja viedä kassit kuun viimeisenä päivänä joko UFF:in, Fidan, tai Pelastusarmeijan keräyslootaan.

Päätin että menisin terveyskeskukseen heti kun se aukeaa. Aion ottaa selvää, mikä on syynä jo kaksi kuukautta kestäneeseen flunssaani.

Lähdin hieman etuajassa, olin terveyskeskuksessa juuri ennen avaamista. Menin ”hoidontarpeen arviointiin”, sain viidennen vuoronumeron, ei kestänyt kauaa ennen kuin tuli minun vuoroni.
Hoitaja kuunteli huolenaiheitani, ja laittoi minut jonoon päivystävälle lääkärille. Sinne jouduin odottamaan puolitoista tuntia, sitten tuli minun vuoroni. Ensin kuulutettiin jotakuta jolla oli sama sukunimi kuin minulla, mutta hän oli joku vanhus joka oli tulossa diabetes- jalkahoitoon.

Lääkäri kuunteli rohisevia keuhkojani stetoskoopilla, ja diagnosoi yskimäni räkäpaakut. Minulla on kuulemma keuhkoputken tulehdus.
En älynnyt hakea apua aiemmin, sillä luulin sen olevan tavallinen kausiflunssa, eikä minulla ollut ihan niin hälyttävän pahaa oloa että olisin tuntenut tarvitsevani lääkärin apua.
Joka tapauksessa, lääkäri kirjoitti minulle reseptin antibiootteja varten ja neuvoi ottamaan yhden päivässä kymmenen päivän ajan.

Palasin kotiin kirjoittamaan blogiani ja juomaan kahvia.
Soitin suosikkikampaajalleni, ja sovin ajan tämän viikon perjantaille klo 13. Tilasin hiusten lyhennyksen (ajelin viime joulun alla pääni kaljuksi eikä sille olla sen jälkeen tehty mitään, ja minulle on kasvanut tamperelainen takatukka) ja latvojen tasoituksen oppilastyönä, niin saan puolet hinnasta alennusta.

Päätin lähteä käymään kirjastossa. Matkustin vanhempieni kotikaupunkiin, ja menin paikalliseen kirjastoon. Siellä oli töissä yksi mukava työntekijä, joka oli aiemmin ollut samassa kirjastossa missä olin ollut työharjoittelussa viime vuosikymmenellä.

Päivitin blogejani ja surffailin Tumblrissa ja Facebookissa, ja sitten lähdin käymään NiceHeartsissa. Matkustin itään, ja sain tietää että NiceHeartsissa pitää osallistua eri harrasteryhmiin, sinne ei voi tulla vain hengailemaan niin kuin Tyttöjen Talolle Helsingissä.

Tapasin Odessan juna- asemalla, hän oli menossa hammaslääkärille. Hänellä oli kaunista violettia luomiväriä joka sopi hänelle hyvin. Juttelimme niitä näitä ajankuluksi, Odessa kertoi että hänestä on tullut täti jo toisen kerran.

Matkustin takaisin kotiin. Aloitin uuden päiväkirjan, söin lounasta ja join hieman kahvia.

Olin juuri karsimassa tiedostoja läppärilläni, kun äitini soitti minulle. Sovimme että tapaisimme piakkoin ostarilla, hän antaisi minulle kuukausirahan.

Lähdin saman tien tapaamaan häntä. Annoin hänelle yhden neulomani peittotilkun, äiti oli kovin mielissään. Hän antoi minulle 60 euroa.

Kävin apteekissa ostamassa antibiootteja. Se farmaseutti joka palveli minua oli suosikkini, hän on aina niin kiltti ja ystävällinen.
Hän neuvoi ottamaan antibiootit ruuan kanssa, ja välttämään maitotuotteita sillä ne heikentävät lääkkeen tehoa, eli minun pitää olla syömättä ja juomatta maitotuotteita kaksi tuntia ennen ja jälkeen lääkkeiden oton. Ostin samalla uuden satsin yhtä vakituista reseptilääkettäni.
Ostin myös mineraalivettä sisältävää geelimäistä Vichy- kasvoseerumia, toivottavasti se saa ihoni hehkumaan ruusuisena. Olin nähnyt siitä mainoksen, kun olin Pinkin luona yökylässä.

Kävin paperitarvikekaupassa ostamassa pari lahjaa ystävälleni Zoyalle. Sitten menin supermarkettiin ostamaan gefilus- jugurttijuomashotteja (eli niitä jotka on tarkoitettu tukemaan suoliston luonnollista bakteerikantaa), hedelmä-vihannessoseshotteja (eli niitä jotka on tarkoitettu tukemaan kasvisten päivittäistä saantia), ja kaksi tölkkiä maitoa.
Tulin tässä tuumineeksi että joudun varmaan pakolliselle vegaaniruokavaliolle, sillä kuten edellä mainittu, maitotuotteet heikentävät antibiootin tehoa ja minua neuvottiin ottamaan lääkkeenu 2 tuntia ennen / jälkeen maitotuotteiden nauttimisen. Ihan hyvä haaste sinällään. Siinä samaan syssyyn tulee varmaan vähennettyä loputonta kahvin litkimistä, sillä juon kahvini aina maidolla. Tulee väkisinkin mietittyä ravinnon terveyttä.

Palattuani kotiin laitoin sitä kasvoseerumia ja sitten laitoin kasvovoidetta päälle, join yhden jugurttishotin, laitoin älypuhelimeni lataukseen, ja paketoin Zoyan lahjat.

Myöhemmin päivällä lähdin uudestaan liikkeelle. Kävin kirjastossa palauttamassa pari kirjaa, sitten matkustin Helsinkiin ja menin kirjastoon neulepiiriin.
Totta puhuen, minua ei kiinnostanut neulominen ja novellit, menin heti tietokoneelle surffailemaan netissä. Olen iloinen että menin, minulla oli hauskaa.

En huomannutkaan että tuli pian myöhä. Matkustin keskustaan ja kävin Mäkkärissä ostamassa ranskiksia noin niin kuin verensokeria kohottomaan. Matkustin kotiin, otin iltalääkkeeni ja antibioottini.

En jaksanut peseytyä, mutta laitoin muutaman tipan Vichy- seerumia kasvoilleni ja siihen päälle Garnier- kasvovoidetta. Olisi varmaan pitänyt laittaa vain yksi tippa, ja odottaa sen kuivumista ennen kuin laitoin kasvovoidetta.

Ulkona on ollut pilvistä ja hieman tihkusadetta. On myös aika viileää, hengitys höyryää ilmassa. Syksyn värejä on siellä täällä, mutta vihreää on vielä paljon.

On psyykkisesti hyvä olo, mutta fyysisesti outo. Käsivarsieni iho kutiaa aina samasta kohtaa, olkavarren lihakset tuntuvat jäykiltä ja kuumottavilta, ja kyynärtaipeita särkee. Paha olo siis rajoittuu käsivarsiini. Toivottavasti voin huomenna paremmin.

Bingwhiini

Viime viikonlopun aikana olen neulonut, tehnyt kotitöitä ja katsellut Netflixiltä Doctor Who– televisiosarjan niitä jaksoja joissa selitetään professori River Songin alkuperää. Siitä on pitkä aika kun katsoin kyseiset jaksot, joten minun pitää katsoa niitä uudelleen pysyäkseni juonessa mukana.
Olisi myös ihan jees jos Netflix lisäisi kyseisen TV- sarjan tuotantokaudet 1 – 4 eli ne joissa esiintyvät 9. ja 10. Tohtori, ja siihen vielä 10. tuotantokauden jossa on 12. Tohtorin ohella Bill Potts ja Missy.
Ihme juttu, että naispuolista Tohtoria on vastustettu, mutta Missyyn on suhtauduttu ihailevasti vaikka hän oli aiemmissa regeneraatioissaan miespuolinen.
Minua naurattaa vieläkin, kun muistelen 9. tuotantokauden valkoihoista Aikalordia josta tuli seuraavassa regeneraatiossaan tummaihoinen Aikaleidi, ja hänen ensimmäinen kommenttinsa oli ”Hyvänen aika, miten te miehet oikein pärjäätte kaiken sen egon kanssa?”

Valvoin torstain ja perjantain välisen yön siivoten kotiani, ja etsien tavaroita joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Tulevan päivän aikana kävin tapaamassa äitiäni, sitten kävin ostamassa maitoa ja ruisleipää. Kotona pesin kaksi koneellista pyykkiä, tiskasin astiat ja silitin pyykit.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä näin unta jossa olin allapäin, ja 11. Tohtori lohdutti minua. Se vain syvensi kokemaani rakkautta häntä kohtaan.
Lauantaina kävin Moniäänisten ryhmässä ja Tennispalatsin taidemuseon työpajassa.
Sunnuntaina kävin tapaamassa vanhempiani, äiti ja isä ja isoveljeni olivat kaikki paikalla.
Sain äidiltä loput kuukausirahasta, olisin ostanut Forumin Cubus- myymälästä uuden t- paidan mutta pikkukaupat olivat menneet jo kiinni.
Onneksi Citymarketissa oli alennusmyynnit. Ostin alushousut, putelin eukalyptuksentuoksuista Fairy- tiskiainetta, kolme pakettia laastareita, ja paketin kahvia.

Ihan vain joutessani valvoin koko edellisen yön. Neuloin tilkkutäkkitilkkuja ja surffailin Tumblrissa, ja olin ihan hyvällä mielellä.
Aamusella kävin suihkussa ja otin aamulääkkeeni.

Sain tänään takuueläkkeeni. Olisin halunnut tilata CDON- nettikaupasta uuden Anna & Elsa– selkärepun ja kaksi kirjaa; ruotsinkielisen käännöksen Jerry Spinellin kirjasta Tähtityttö, ja Ulf Nilssonin kirjan Goodbye, Mr. Muffin joka kertoo vanhan marsuherran viimeisistä elonpäivistä. Joka tapauksessa nettiyhteyteni sanoi itsensä irti juuri silloin kun olin aikeissa siirtyä kassalle, joten tilasin ne älypuhelimellani.
Tilasin myös Etsy.com- nettikaupasta tarran, onnittelukortin, ja kangaskassin. Olen päättänyt tilata yhden tuotteen joka keskiviikko, ja kolme tuotetta joka takuueläkepäivänä.

Lähdin käymään Myyrmannissa ostamassa uudet Sloggi- alushousut, jotka olivat tarjouksessa, viisi euroa tsipale. Ostin myös suklaakeksejä ja kirsikkatomaatteja noin niin kuin verensokeria tasoittamaan.

Menin kotiin katsomaan Cats– musikaalia DVD:ltä, sen jälkeen lähdin käymään terveyskeskuksessa.
Jonotin noin kolme varttia, siinähän se aika kului mukavasti neuloskellen. Kun minun vuoroni tuli, selitin hoitajalle että haluan varata ajan allergiatesteihin. Hoitaja siihen vastasi, että allergiatestejä tehdään nykyään ainoastaan syksyisin.
No jaa, syksyllä sitten.

Palasin kotiin ja menin aamupuotisnokosille saadakseni univelat kuitattua. Myöhemmin päivällä Mirette tuli luokseni.

Lähdimme yhdessä käymään Helmi- talolla. Kävimme ensin kaupassa ostamassa välipalaa, sitten matkustimme junalla Helsinkiin ja sieltä bussilla Helmelle.

Join kahvia, juttelin Sannan kanssa, surffailin netissä, ja sitten Mireten piti ehtiä Tyttöjen Talon kuvisryhmään. Minä viivyin pitempään, sitten lähdin ratikalla Helsinkiin ja kävin Forumin vaatekaupoissa.

Matkustin metrolla Tyttöjen Talolle. Join kaakaota, neuloin, kirjoitin päiväkirjaa, neuloin, juttelin Heidin kanssa eri asioista, neuloin, ja sitten lähdimme Mireten kanssa kotia.

Matkustimme raitsikalla keskustaan, ja kävimme yhdessä kahvilassa ostamassa korvapuustijäätelöä.
Matkustimme junalla kotiin. Kävimme Cittarissa ostamassa ainekset kotitekoiseen pitsaan.

Perillä kotona jatkoin neulomista ja netissä surffailua.

Johan nyt on kumma, en ole päivitellyt suomiblogiani sitten vapun jälkeen. Tilanne pitää korjata ja hetimiten, eli siis pikakelaus viime viikon pöhinöihin

 

Maanantaina menin parhaan kaverini Elyseén kanssa Tyttöjen Talolle.

 

Tiistaina aloitin uuden paperipäiväkirjan, sillä edellinen tuli täyteen. Minulla oli tapaaminen psykpolilla äidin, omahoitajan, lääkärin, toimintaterapeutin, psykologin, ASPA- työntekijän ja hoitaja- opiskelijan kanssa. Äiti itki, minä häpesin äidin itkua, muut sanoivat minusta niin positiivisia asioita että minua hävetti vielä enemmän. Kävin Myöhätuulen nuorten ryhmässä ja sitten menin kuntosalille, kävelin juoksumatolla puoli tuntia.

 

Keskiviikkona alkoi kuukautiset. En ole vieläkään oppinut käyttämään kuukautiskuppiani. Menin sushibuffettiin Elyseén, Outikan, Suvicitan ja Eleclyan kanssa. Friteerattu tofu maistui aivan vappumunkilta. Hunajameloni oli hyvää. Söin niin paljon että oli vähällä lentää laatta. Opin että kahvi maistuupi paremmalta kerman kuin maidon kanssa. Menin shoppailemaan, ostin tarroja, koruja, vaatteita, astioita, päiväkirjoja, lahjoja ystäville. Tapasin äidin Myyrmannissa. Tapasin myös Outikan, Eleclyan ja Suvicitan, annoin kahdelle viimeksi mainitulle ”kaverikorut” eli sellaisen Glitteristä ostetun setin jossa tuli kolme kaulariipusta. Suvicita lähti kotiin, ostin Outikalle ja Eleclyalle jäätelöt ja kutsuin heidät kahville. Outikka poimi minulle kukkia.

 

Torstai on toivoa täynnä, eli eräästä minun ja äitini välillä tapahtuneesta ihmissuhdefibasta johtuen makoilin koko päivän sängyssä, itkin ja harkitsin itsemurhaa, mutta tulin siihen tulokseen etten tiedä mitään pätevää keinoa aikaistaa lähtöäni, sillä pelkään että jos hyppään parvekkeelta alas, niin halvaannun loppuiäkseni, tai jos yritän hirttäytyä, saan aivovamman ja vietän loppuikäni letkuissa. Sitä paitsi minua pelottaa mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, ei hotsittaisi joutua ikuiseen kadotukseen vain siksi etten tiennyt mille jumala(ttare)lle ripittäytyä.

Ei kai minun sitten auta muu kuin elää vaan kunnes viikate- Ville tulee minut korjaamaan. Soitin omahoitajalleni, sovimme että tulen huomenna käymään. Piristyin sen verran että söin kahdeksan purkkia soijapohjaista kookosvanukasta, jota olin siis luullut jugurtiksi. Sain postissa Etsystä tilaamani shampoopullon. Aloin neulomaan pieniä neliönmuotoisia ”tilkkuja” joista aion tehdä peiton jonka lahjoitan hyväntekeväisyyteen. Kuuntelin Spotifyn kautta Gwen Stefanin kappaletta ”What You Waiting For”, ja Lordin albumia ”Get Heavy”.

 

Perjantaina siis tapasin hoitsuni, ja minusta tuntui siltä etten ansainnut yhtään siitä hyvyydestä ja laupeudesta joka hänestä loisti. Söin kaksi isoa levyä suklaata, kävin Tennispalatsin taidemuseossa, pesin kaksi koneellista pyykkiä, vein roskat, imuroin lattian ja tuuletin.

 

Lauantaina kävin vanhempieni luona juomassa heidän appelsiinimehunsa, sitten kävin kuntosalilla. Kävelin juoksumatolla 20 minuuttia.

Sunnuntaina minun olisi pitänyt mennä Mireten kanssa Roihiksen hanami- juhlaan, mutta nukuin sohvalla klo 16 asti ja näin pornahtavia unia. Katsoin Doctor Who:ta Netflixiltä.

 

Maanantaina oli jälleen kerran yksi tapaaminen äitini, omahoitajani, ja toimintaterapeutin kanssa psykiatrian poliklinikalla. Tällä kertaa minä vuodatin enemmän kyyneliä kuin äiti.

Menin Tyttöjen Talolle ja sain kaksi pakettia ilmaista leipää. Minulla oli aivan jumalaton makeannälkä.

Illalla kävin kävelyllä ennen kuin suuntasin uimahallille, mutta minulle tuli jotain ihmeen verensokerihäikkää, kutsun sitä ”härökohtaukseksi”. Polvet tärisivät, näkö sumeni, hampaat kalisivat ja minulle tuli pakokauhuinen olo, tunne siitä että näin samanlaisia näkyjä kuin Dante Alighieri tai Hieronymus Bosch konsanaan. Se siitä uintireissusta sitten, mutta ainakin sain käytyä kirjastossa lainaamassa kaksi DVD:tä, ”Onnelin ja Annelin talvi” sekä ”Mielensäpahoittaja”.

 

Tiistaina minulla oli aikaisin aamulla tapaaminen omalääkärini kanssa. Olin hereillä jo puoli seitsemältä aamulla, mutta kolmen tunnin päästä kun älypuhelimeni herätyskello piipitti, torkutin sitä puoli tuntia ja vasta sitten sain jalat lattiaan.

Tapaamisen aiheena oli huonokuntoinen ihoni. Päänahkani on kutissut päälaen ja takaraivon kohdalta jo viime syyskuusta asti niin paljon että siihen on tullut sellaisia kudosnesterupia, suupieleni halkeilevat, oikean käteni ranneihottuma on palannut Apolar- kuurista huolimati, rintojeni päällä on aknea ja alla on ihottumaa, nenänaluseni on myös ruvella, puhumattakaan siitä että Aqualan L on liian kevyttä iholleni. Lekru kirjoitti asianmukaiset reseptit.

Tapaamisen jälkeen menin morjenstamaan äitiäni. Hän maksoi yhden laskuistani, sen jonka olin saanut Saunalahden korjaajan kotikäynniltä, kun virustorjuntani oli päivitetty ja nettiyhteyteni kytketty. Kinusin äidiltä myös rahaa siihen että pääsisin Tennispalatsiin katsomaan Shakespearen 400. kuolinpäivän kunniaksi näytettävää videoitua teatterishow’ta jossa näyttelee kaksi suloista nöpönenää, David ”10. Tohtori Kuka” Tennant ja Benedict ”Uusi Sherlock” Cumberbatch.

Laitoimme yhdessä lounasta, minä tein kreikkalaista salaattia ja äiti laittoi munakokkelia, sitten joimme iltapäiväkahvit.

Kotiin palattuani pesin koneellisen pyykkiä, tiskasin astiat, silitin yhden mekon, hain pyykit kuivaushuoneesta.

Illalla kävin Myöhätuulen nuortenryhmässä. Sain köyhäinavusta ruskean vakosamettitakin, josta kovin mielissäni hyrisin. Suvicita soitti minulle, suunnittelimme kesän menoja.