Avainsana: arkielämä

Avaruuksissa liitelen

Näin edellisenä yönä unta jossa tapasin ystäväni Kaupunkishamaanin. Minulla on niin kova ikävä häntä, kunpa saisin tavata hänet pian.
Näin myös unta Michael Bayn Transformers- elokuvista, taivaallisen kauniista maisemista, ja hyvin todentuntuista unta jossa isäni kyyditsi minut ja äitini autollaan Tampereelle. Olen nähnyt niin monta unta Tampereen keskustasta, että olen jo melkein unohtanut miltä se näyttää oikeasti.

Herättyäni kello oli jo yli keskipäivän. En ehtinyt novellinluku- ja neulepiiriin, eikä minulla ollut varaa matinealippuun, joten päätin että hengailisin kotona kunnes tulisi aika lähteä seurakunnan nuorteniltaan. Ja kyllähän minä tekemistä keksisin, ei siinä mitään.

Nousin, otin aamulääkkeet, peseydyin ja pukeuduin ja join kahvia. Aloin taas yskimään ja niistelemään nenääni; räkä alkaa aina virtaamaan heti kun nousen vuoteeltani.

Puuhastelin omiani, kirjoitin päiväkirjaani ja blogialustaani, siivosin kotiani ja neuloin peittotilkkua.
Siitä on pitkä aika kun olen viimeksi ollut sisällä kotonani monta tuntia päiväsaikaan, ja aidosti viihtynyt.

Päätin lähteä käymään toisiksi lähimmässä kirjastossa käyttääkseni nettiä. Kotiani lähin kirjasto on remontissa, ja toisiksi lähimmässä voi lainata läppärin kirjastokorttia käyttäen.
Kävin ensin lähimmässä kauppakeskuksessa katselemassa eri kauppoja, ja osallistuin Fortumin arvontaan; siinä saattoi voittaa viidensadan euron lahjakortin K- tai S-konsernin kauppoihin. Ajattelin ettei minulla ollut mitään menetettävää, viidelläsadalla eurolla saisi paljon ruokaa ja hygieniatuotteita.

Matkustin kirjastoon ja lainasin läppärin automaatista.
En viitsinyt päivittää blogejani, sen sijaan surffailin Tumblrissa ja Facebookissa.
Surffaillessani netissä minulla alkoi olla oudolla tavalla pakokauhuinen olo, aivan kuin minulla olisi ollut paniikkikohtaus. Sydäntäni kouristeli ja minusta tuntui aivan kuin jotain pahaa tulisi tapahtumaan.
Sairaudessani on se outo, tai oikeastaan hyvä, puoli että vaikka kuinka paha olo minulla olisi ja vaikka kuinka outoja ajatuksia minulle tulisi, tiedän heti että sehän on vain minun ongelmallinen aivokemiani.
Yksi sairauteni oireista on etukäteispelko siitä, että jotain kauhean pahaa tulee tapahtumaan päivän aikana. Mitään kauhean pahaa ei yleensä tapahdu, ja jos tapahtuu, minulla on sen verran positiivinen ja optimistinen ja samalla myös terveen looginen arkielämän asenne; vastoinkäymiset voi ratkaista helpolla.

Mietin menenkö sittenkään käymään kirkolla. Minulla oli vieläkin paniikkinen olo, ja busseja ja junia kulki harvoin.
Soitin äidilleni ja sovin että tulen käymään ex tempore hänen luonaan, hän sirkutti että saan tulla.

Kävelin vanhempieni kotiin, äiti otti minut vastaan. Isä oli pelaamassa salibandya.
Otin muutaman rauhoittavan, join kahvia ja appelsiinimehua, söin salmiakkisuklaavohveleita, Herrasväen pikkuleipiä, cashew- pähkinöitä, pisaratomaatteja, ja tummia viinirypäleitä. Katselin televisiosta kokkiohjelmia äitini kanssa.

Harjasin hampaani sillä varahammasharjalla jota pidän vanhempieni luona, ja heitin sen samalla roskikseen sillä sen harjakset ovat alkaneet jo hapsottamaan ja olin muutenkin siirtänyt keuhkoputkentulehdus- pöpöni siihen.

Oloni alkoi käymään raukeaksi. Päätin lähteä kotiin kävellen, jotta minulla olisi aikaa rauhoittua.
Kumma kyllä, minulle ei tullut hengenahdistusta tai yskää vaikka kävelinkin aika reippaasti. Luulen että voin mennä kuntosalille lauantaina, ihan vain kokeillakseni kepillä tulta, että voinko jo alkaa treenaamaan.
Eikä minulle myöskään tullut paniikkia tai ahdistusta, oli vain mukavaa katsella laskevaa aurinkoa ja nauttia raittiista ilmasta.

Olisin halunnut käydä vielä ostarilla, mutta kello oli melkein kahdeksan illalla ja siihen mennessä kaikki minikaupat kuten vaate-, koru-, ja kirjakaupat ovat jo suljettu. Kävin supermarketissa katselemassa lahjapaperirullia ja onnittelukortteja.

Palasin kotiin ja keitin kupin kahvia. Join sen maidolla, ja laskin että minun pitää odottaa varttia yli kymmeneen asti kunnes otan antibiootit.

Minulla on ollut hieman outo tunne viime aikoina, aivan kuin kaikki tavallinen ja arkinen olisi kadonnut. Vaikka sekin on vain se ongelmallisen aivokemiani aiheuttama tunne, eikä minulla ole myöskään ollut hälyttävän pahaa oloa.

Huomenna on kiireinen päivä; pitää nousta sopivan aikaisin ja alkaa siivoamaan heti aamusta, ja pitää myös pestä hiukset sillä olen menossa kampaajalle.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään puoliltapäivin, sen jälkeen menen kampaajalle leikauttamaan tukkani takatukasta polkkatukaksi, ja tasoittamaan latvojani.
Sitten menen käymään äitini luona, sen jälkeen voisin käydä jossain museossa.
Saan huomenna takuueläkkeeni, sellaiset 131 euroa, joista sata euroa menee vuokrarästien maksuun. Loppurahat menevät kampaajalle, onneksi saan ns. opiskelija- alennusta eli kun kampaajaksi opiskeleva leikkaa tukkani, maksan vain puolet normaalista hinnasta. Jos rahaa jää jäljelle, ostan varmaan ruokaa tai hygieniatuotteita.
Täytyy myös muistaa lähettää nimipäiväkortti yhdelle ystävälle, viedä vanha päiväkirja kellarikomeroon, ja viedä yksi lasku sossuun.

Maanantainen sää

Eilisiltana söin kokonaisen pakkauksen ylellistä suklaajäätelöä. Kun selvisin sokerihumalasta, minulle tuli niin paha mieli että teki mieli suorastaan puhjeta huutoitkuun. En kuitenkaan puhjennut, mutta en myöskään ymmärtänyt miksi minulle tulee aina paha mieli erityisesti silloin kun olen mennyt petiini syömään herkkuja. Senhän pitäisi olla arkielämän tähtihetkiä.

En muista nähneeni unia edellisenä yönä, mutta sen muistan että heräsin aamulla puoli neljältä pirteänä kuin peipponen. Nousin ja otin aamulääkkeet, ja sitten minua alkoi taas väsyttämään joten menin takaisin nukkumaan.
Älypuhelimeni herätti minut, nousin ja pukeuduin ja läpsyttelin hieman aloe vera- mähteriä naamalleni. Sitten minun pitikin jo lähteä, minulla oli kello yhdeltätoista varattu aika lääkärille.

Ulkona satoi, ja sataa vieläkin.
Molemmissa korvakäytävissäni oli korvavahatulppa viime tiistain migreenikohtauksen jälkeen, se huuhdeltiin pois. Lääkäri kertoi minulle samalla että minulla on huomenna kello puoli kymmeneltä tapaaminen omalääkärini kanssa, hän kirjoittaa lausunnon edunvalvontaa varten.
En ymmärrä miksi lääkärit sopivat tapaamisen aina mahdollisimman aikaisin. No jaa, toivotaan että muistan ottaa lekrun kanssa puheeksi kutisevan päänahkani ja kroonisesti hilseilevän nenänalusihoni.

En viitsinyt palata kotiin, joten matkustin junalla Helsinkiin ja sieltä bussilla Helmi- talolle.
Tarjouduin käymään lähikaupassa ostamassa maitoa kahvinjuontia varten.

Join kahvia kunnes aloin höperehtimään, surffailin netissä kunnes kyllästyin, ja sitten minulle tulikin jo nälkä. Olisin halunnut käydä vielä Amos Andersonin taidemuseossa, mutta päätin mennä kotiin nostamaan verensokeria.

Matkustin junalla kotiin. Minulle oli tullut postissa ilmoitus kirjatusta kirjeestä.
Lämmitin uunissa pakasteranskiksia ja söin ne. Sen jälkeen minulla oli vielä kummallisempi olo, menin vähän väliä sekunnin murto- osaksi sekä fyysisesti että psyykkisesti turraksi, ja sitten palasin ennalleni.

Kävin pikaisessa suihkussa, sitten kävin postissa hakemassa kirjeeni. Siinä oli se söpö tarra, jonka olin tilannut Etsystä.

Kotiin palattuani jynssäsin vessanpöntön puhtaaksi. Enää pitää imuroida ja mopata lattia, pyyhkiä pöydät ja tasot ja hyllyt, tomuttaa koriste- esineet, ottaa pyykit pois kuivaustelineestä ja viikata ne ja asetella kaappiin.

Huomasin että kuukautiseni alkoivat yllättäen, tarkoitan siinä mielessä ettei minulla ole ollut kärttyisää oloa tai muita PMS- oireita jotka yleensä ennakoivat verenvuodon alkua. Sekin on merkki siitä, että minulla menee yhä vain paremmin elämässä.

Siistin hieman asuntoani, siirsin muutaman kuvan muistitikulleni, ja laitoin juustomakaronia illalliseksi. Noudatin myös Kon Marin neuvoja, ja etsin kamaa joista voisin luopua.

Päivittelen tässä vielä illan mittaan, sitten minun pitää mennä nukkumaan sillä huomenna on aikainen herätys.
Pitää kiirettä heti aamusta alkaen; saan viikkorahat, ja uusin Spotify Premium-, Netflix-, ja Microsoft Word- tilauksen. Sen jälkeen hankin itselleni DeviantART Core- tilin kolmeksi kuukaudeksi.
Minulla on tapaaminen omalääkärin kanssa puoli kymmeneltä, kuten mainitsin. Ajattelin kysyä samalla, voinko käyttää Bemetson- voidetta nenänalusihottumani ja kutisevan päänahkani hoitoon.
Sen jälkeen menen äitini luokse kahvittelemaan, hän antaa minulle myös rahaa noin niin kuin taloustueksi. Aion varmaan ostaa lisää reseptilääkkeitä, ja loppurahat pitää säästää keskiviikkoa varten; menen silloin leffaan Mireten kanssa, menemme katsomaan elokuvan The Mummy Helsinkiin.
Puoli kolmelta iltapäivällä HoivaOnni- työntekijäni käy luonani poikkeuksellisesti, koska normaalisti hän käy perjantaisin. Aion tiskata astiat ja silittää pyykit.
Sen jälkeen menen käymään diakoniatoimiston päivystyksessä, ja sen jälkeen menen Myöhiksen nuorten ryhmään.

Bingwhiini

Viime viikonlopun aikana olen neulonut, tehnyt kotitöitä ja katsellut Netflixiltä Doctor Who– televisiosarjan niitä jaksoja joissa selitetään professori River Songin alkuperää. Siitä on pitkä aika kun katsoin kyseiset jaksot, joten minun pitää katsoa niitä uudelleen pysyäkseni juonessa mukana.
Olisi myös ihan jees jos Netflix lisäisi kyseisen TV- sarjan tuotantokaudet 1 – 4 eli ne joissa esiintyvät 9. ja 10. Tohtori, ja siihen vielä 10. tuotantokauden jossa on 12. Tohtorin ohella Bill Potts ja Missy.
Ihme juttu, että naispuolista Tohtoria on vastustettu, mutta Missyyn on suhtauduttu ihailevasti vaikka hän oli aiemmissa regeneraatioissaan miespuolinen.
Minua naurattaa vieläkin, kun muistelen 9. tuotantokauden valkoihoista Aikalordia josta tuli seuraavassa regeneraatiossaan tummaihoinen Aikaleidi, ja hänen ensimmäinen kommenttinsa oli ”Hyvänen aika, miten te miehet oikein pärjäätte kaiken sen egon kanssa?”

Valvoin torstain ja perjantain välisen yön siivoten kotiani, ja etsien tavaroita joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Tulevan päivän aikana kävin tapaamassa äitiäni, sitten kävin ostamassa maitoa ja ruisleipää. Kotona pesin kaksi koneellista pyykkiä, tiskasin astiat ja silitin pyykit.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä näin unta jossa olin allapäin, ja 11. Tohtori lohdutti minua. Se vain syvensi kokemaani rakkautta häntä kohtaan.
Lauantaina kävin Moniäänisten ryhmässä ja Tennispalatsin taidemuseon työpajassa.
Sunnuntaina kävin tapaamassa vanhempiani, äiti ja isä ja isoveljeni olivat kaikki paikalla.
Sain äidiltä loput kuukausirahasta, olisin ostanut Forumin Cubus- myymälästä uuden t- paidan mutta pikkukaupat olivat menneet jo kiinni.
Onneksi Citymarketissa oli alennusmyynnit. Ostin alushousut, putelin eukalyptuksentuoksuista Fairy- tiskiainetta, kolme pakettia laastareita, ja paketin kahvia.

Ihan vain joutessani valvoin koko edellisen yön. Neuloin tilkkutäkkitilkkuja ja surffailin Tumblrissa, ja olin ihan hyvällä mielellä.
Aamusella kävin suihkussa ja otin aamulääkkeeni.

Sain tänään takuueläkkeeni. Olisin halunnut tilata CDON- nettikaupasta uuden Anna & Elsa– selkärepun ja kaksi kirjaa; ruotsinkielisen käännöksen Jerry Spinellin kirjasta Tähtityttö, ja Ulf Nilssonin kirjan Goodbye, Mr. Muffin joka kertoo vanhan marsuherran viimeisistä elonpäivistä. Joka tapauksessa nettiyhteyteni sanoi itsensä irti juuri silloin kun olin aikeissa siirtyä kassalle, joten tilasin ne älypuhelimellani.
Tilasin myös Etsy.com- nettikaupasta tarran, onnittelukortin, ja kangaskassin. Olen päättänyt tilata yhden tuotteen joka keskiviikko, ja kolme tuotetta joka takuueläkepäivänä.

Lähdin käymään Myyrmannissa ostamassa uudet Sloggi- alushousut, jotka olivat tarjouksessa, viisi euroa tsipale. Ostin myös suklaakeksejä ja kirsikkatomaatteja noin niin kuin verensokeria tasoittamaan.

Menin kotiin katsomaan Cats– musikaalia DVD:ltä, sen jälkeen lähdin käymään terveyskeskuksessa.
Jonotin noin kolme varttia, siinähän se aika kului mukavasti neuloskellen. Kun minun vuoroni tuli, selitin hoitajalle että haluan varata ajan allergiatesteihin. Hoitaja siihen vastasi, että allergiatestejä tehdään nykyään ainoastaan syksyisin.
No jaa, syksyllä sitten.

Palasin kotiin ja menin aamupuotisnokosille saadakseni univelat kuitattua. Myöhemmin päivällä Mirette tuli luokseni.

Lähdimme yhdessä käymään Helmi- talolla. Kävimme ensin kaupassa ostamassa välipalaa, sitten matkustimme junalla Helsinkiin ja sieltä bussilla Helmelle.

Join kahvia, juttelin Sannan kanssa, surffailin netissä, ja sitten Mireten piti ehtiä Tyttöjen Talon kuvisryhmään. Minä viivyin pitempään, sitten lähdin ratikalla Helsinkiin ja kävin Forumin vaatekaupoissa.

Matkustin metrolla Tyttöjen Talolle. Join kaakaota, neuloin, kirjoitin päiväkirjaa, neuloin, juttelin Heidin kanssa eri asioista, neuloin, ja sitten lähdimme Mireten kanssa kotia.

Matkustimme raitsikalla keskustaan, ja kävimme yhdessä kahvilassa ostamassa korvapuustijäätelöä.
Matkustimme junalla kotiin. Kävimme Cittarissa ostamassa ainekset kotitekoiseen pitsaan.

Perillä kotona jatkoin neulomista ja netissä surffailua.

Ai kun hyvältä tuntuu peti

Eilisiltana nukkumaan mentyäni tunsin alavatsassani kouristelua. Mietin olisiko syynä toksinen sokkioireyhtymä, ottaen huomioon etten ollut viitsinyt tyhjentää kuukautiskuppiani noin 16 tuntiin. Mietin pitäisikö minun mennä kylpyhuoneeseen tyhjentämään se, mutta en jaksanut nousta sillä sänkyni tuntui niin mukavalta. Onhan sekin tapa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Näin suorastaan pakahduttavan kauniita unia; olin turkulaisessa taidemuseossa, ajelin autolla sateisena iltana, kävelin arktisen maiseman halki niin kuin jossain Björkin musiikkivideossa.
Heräsin aikaisin ja jatkoin itsepäisesti nukkumista. Oloni tuntui hyvältä, mutta minulla oli myös outo tunne siitä että vaikka kuinka asettelin käsivarsiani, en löytänyt hyvää nukkuma- asentoa.

Noustuani kello oli jo yksi iltapäivällä. Otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, join aamukahvin, ja sitten oli jo aika lähteä.

Kävin paikallisessa kirjastossa, jossa oli Novellikoukun eli neule- ja lukupiirin viides syntymäpäivä. Tarjolla oli kakkukahvit, mutten viitsinyt jäädä pitemmäksi aikaa sillä minun piti ehtiä Toivotorstaihin.

Matkustin Helsinkiin ja menin suoraan Lappariin. Äiti tuli minua kadulla vastaan, hän oli menossa kotiinsa.

Lapparissa oli tänään hiljainen päivä, paikalla oli ainoastaan minä, Mella, Minni ja Kenny, ja muutama muu palveluohjaaja.
Nautin tarjolla olleita herkkuja ja kahvia, ja kävin saman talon yläkerrassa sijaitsevassa taidenäyttelyssä.
Kun Helmi- yhdistyksen huone vapautui, menin sinne juttelemaan Minnin kanssa. Hyi hevosen helvetti että siellä haisi niin viheliäiselle hielle, selvästi oli mies ollut huoneessa.
Minä ja Minni sovimme että tapaisimme ensi kuussa, hän tulisi vierailemaan kotiini. Pyysin myös Mellaa käymään.

Myöhemmin päivällä lähdimme Minnin samaa matkaa pois. Kävelimme yhdessä metroasemalle, minä jäin pois keskustassa ja kävin muutamassa vaatekaupassa.
Yhdessä suosikkivaatekaupassani oli aiemmin myynnissä kirkkaan pinkkejä pitkähelmaisia vetoketjullisia huppareita, mutta ne olivat loppuunmyyty. Harmi, olisin halunnut ostaa sellaisen kesäksi.

Matkustin kotiini, ja aloin olla huonolla tuulella.
Kotiseuduille palattuani kävin Hennes & Mauritzissa. Harkitsin että ostaisin kesätakiksi Coachellan kukkakirjaillun farkkutakin.

Perillä kotona puuhastelin omiani. Neuloin, selailin Tumblr- sivustoa, järjestelin tavaroitani, luin sarjakuvia ja kirjoja, ja olin vieläkin julmetun huonolla tuulella.

Minulla alkoi olla kerrassaan kamala olo. Aivan kuin olisin ollut kiirastulessa; samaan aikaan en ollut olemassa, ja samaan aikaan minusta tuntui kuin olisin kaiken maailman kärsimyksen fuusio. Olemassa olemattomuuden sietämättömyys.

Otin kolme rauhoittavaa ja tein pari voileipää, jotta saisin verensokerini tasoittumaan.

Kävin kellarikomerollani järjestelemässä tavaroitani. Ajattelin että jossain vaiheessa ostaisin useamman muovisen säilytyslaatikon; ainakin yksi naamiaisasusteille, ja toinen vanhoille papereille. Ja muutama kartonkinen uusille ja vanhoille päiväkirjoille.

Minua nauratti kun valot sammuivat yhtäkkiä; talonyhtiön julkisiin tiloihin on asennettu liiketunnistimelliset valaisimet, jotta ihmisten ei tarvitsisi rämpytellä valonkatkaisinta. Menin käytävään huitomaan kädelläni, ja valkeus tuli.

Pian oloni parani taas, ja olin hyvällä mielellä. En ehtinyt seurakunnan nuorteniltaan, mutta mitäpä tuosta.
Illan tullen otin lääkkeet, harjasin hampaani, ja puin yöpaidan päälleni.
Tyhjensin kuukautiskuppini, ja huomasin että kuukkarit alkavat veren vähyydestä päätellen olemaan ohi.

Huomenna on kiireinen päivä. Heti kun olen ponkaissut sängystä ylös, aion pestä lakanat ja pyyhkeet, laittaa peiton ja tyynyn ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, ja viedä roskat.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään varttia yli puolenpäivän, tapaamisen aikana aion tiskata astiat ja silittää pyykit.
Heti tapaamisen jälkeen lähden käymään vanhempieni kotona tervehtimässä äitiäni.
Illalla menen Punaisen Ristin nuorten ryhmään.

Kyllä ystävät ovat se elämän suola

Heräsin tänä aamuna siihen että minulla oli valtava pissahätä, ottaen huomioon että olin eilen juonut ämpärikaupalla kahvia, ja jokaista ämpäriä kohden kolme ämpärillistä vettä. Ajattelin ottaa lääkärini kanssa puheeksi vesiholismini.
Kävin vessassa pisauttamassa, sillä tunsin kuinka virtsarakkoni pullisteli vatsanahkani läpi. Menin takaisin nukkumaan, ja jouduin suorastaan pakottamaan itseni nousemaan keskipäivän aikaan.
Otin aamulääkkeeni ja pukeuduin, ja rasvasin kasvoni Aqualanilla. Join liian paljon kahvia, kunnes sokeri loppui. Hyvä niinkin, nyt en ainakaan vedä kofeiiniövereitä ennen seuraavaa rahapäivää.

Olin menossa tänään Miretelle ”vaihtobileisiin”, joka oli alun perin Veeran keksimä termi. Se tarkoittaa että yksi kaveriporukkamme jäsen kutsuu kotiinsa ystäviä joista jokainen tuo vanhoja, tarpeettomia vaatteita, kenkiä, kirjoja, CD- tai DVD- levyjä, koriste- esineitä sun muita, ja niistä voi ottaa sen minkä haluaa ja loput viedään kirpputorilla.
Ensin piti raahata yksi suhteellisen kookas matkalaukku ja kaksi muovikassillista tavaraa Helsinkiin. Päätin mennä bussilla, sillä en jaksanut raahata kasseja juna- asemalle.
Suojatien yli kävellessäni toinen muovikassi repesi, mutta onneksi yksi arkienkeli pysähtyi auttamaan. Ja onneksi kannan aina rullallista kahvallisia muovikasseja mukanani, jos niitä sattuu tarvitsemaan.
Matkustin bussilla Helsinkiin, ja sieltä metrolla Miretelle.
Autoin Miretteä siivoamaan, sitten kävimme läheisessä LIDL- kaupassa palauttamassa monta kassillista tyhjiä pulloja ja tölkkejä. Ostimme sipsejä ja mehua jota tarjota bileissä.

Paikalle tuli Odessa, Suvicita, ja Eleclya, eikä ketään muuta. Lahjoitimme pois kassikaupalla tavaraa ja valitsimme mitä ottaisimme itsellemme. Oli kyllä mukavaa kun kiittelimme toisiamme, otimme kaveriselfieitä, söimme herkkuja, ja kävimme myöhemmin Mireten kotipihalla viemässä roskat ja otimme yhteiskuvia.
Tarjolla oli Eleclyan leipomaa porkkanakakkua, neljää erilaista sipsilaatua, mehua, limsaa, suklaata, ja irtokarkkeja.

Odessa lähti aiemmin, me neljä lähdimme yhdessä Eleclyalle ”kehvelöimään” nyt kun hänen äitinsä ei ollut kotona.
Matkustimme metrolla keskustaan, sieltä junalla Vantaalle, sieltä Suvicita kyyditsi meidät autollansa Eleclyan kotiin.
Joimme kahvia, silittelimme Hipsua, söimme juustovoileipiä, muut pelasivat ristiseiskaa ja panttina oli Kinder- yllätysmunasta saatu hyrrä. Minä otin iltalääkkeeni tasan kello yhdeksältä. Eleclya puki päällensä yhden marjapuuron värisen tunikan, jonka hän oli saanut minulta. Olin ylpeä siitä kuinka hyvältä hän näytti.

Suvicita lähti autollaan kotiin ruokkimaan koiriaan, Eleclya lähti käyttämään Hipsua iltapissalla ja minä ja Mirette matkustimme bussilla kotiin. Mirette tuli yökylään luokseni.

Perillä kotona pesin koneellisen pyykkiä ja ripustin ne. En jaksanut peseytyä, mutta jaksoin rasvata kroppani Aqualan Plus- voiteella. Olen ottanut tavakseni rasvata ihoni aamuin illoin, ettei se perkele kutise aamusta iltaan.
Oikea polveni tuli yllättäen kipeäksi.

Huomenna aion varmaan siivota koko päivän, en mene käymään vanhempieni luona sillä he palaavat lomamatkaltaan vasta myöhään yöllä.
Illalla menemme käymään Mireten kotona. Viemme ylijääneet vaatteet, kengät, CD- levyt, kirjat, ja muut lähimpään UFF- tai Fida- kierrätyslaatikkoon, ja sitten lähden omaan kotiini.
Jos olen kotona ennen kello kahdeksaa illalla, voisin käydä kuntosalilla ja kävellä tunnin verran reipasta hölkkää juoksumatolla. Aion käydä myös maanantai- iltana tekemässä saman, tiistai- iltana menen kuntosalipuolelle, keskiviikkona taas juoksumatolle, torstai- iltana uimahallille, perjantai- iltana hölkkäämään, lauantai- iltana kuntosalille, ja sunnuntai- iltana taas hölkkäämään.

Saunan jälkeen maistuu letut ja kaakao

Näin edellisenä yönä unta joka alkoi mukavasti, mutta alkoi pian muistuttaa painajaista.
Näin myös unta 11. Tohtorin ja Amy Pondin seikkailuista; kyseisessä unessa nousi puheeksi Tohtorin elämän ikuinen paradoksi, onko oikeutettua tappaa kokonainen rotu, kuten vaikka dalekit ja kyberihmiset ja sycoraxit ja muut pahat olennot, jos kyseisellä teolla voidaan pelastaa useampi elämä?

Mummi oli lähtenyt kävelylle aikaisin aamulla, minä nukuin kello yhteentoista asti ja päätin nousta silloin kun huvitti, kun mummi ei ollut herättämässä.
En jaksanut peseytyä, otin vain aamulääkkeet, rasvasin kasvoni Aqualanilla, ja puin vaatteet päälle ja laitoin kaulaan korun.

Nautin aamiaiseksi riisipuuroa vadelmahillolla ja kupillisen mustikoita, ja join aamukahvin.

Myöhemmin päivällä lähdin kävelylle. Yön aikana oli pyryttänyt lunta, puut olivat kuin sokeroituja ja metsä oli kuin keijujen taikoma.
Kävelin uimarantaan ja takaisin. Olin jostain syystä huonolla tuulella vaikka mitään ikävää ei ollut tapahtunut, harhat kiusasivat minua enemmän kuin eilispäivänä. Ulkona oli muutenkin niin puuroinen keli, etten jaksanut kävellä kauaa.

Mummolaan palattuani tein taas kasvo- ja kaulalihasharjoituksia, ja harjoitin myös jalkateriäni.

Autoin mummia perunoiden ja lanttujen kuorinnassa, söimme lounasta yhdessä, ja katsoimme televisiosta hiihtokisoja. Mummi nukkui päiväunet, minä kirjoitin päiväkirjaa, neuloin peittotilkkua, ja luin Anja Kaurasen kirjaa Syysprinssi.

Iltapäivällä oli mummin saunavuoro, hän halusi katsoa jonkun televisiosarjan päätösjakson joka näytettiin samaan aikaan, joten sovimme että kävisin saunassa ensin yksin ja mummi tulisi myöhemmin.

Suihkutiloissa pesin tukkani ja kroppani, menin saunaan, kävin viilentymässä, sitten menin uudelleen saunomaan, sitten rasvasin kasvot ja kropan ja kädet Aqualanilla.

Mummolaan palattuani join iltapäiväkahvit ja katselin itseäni peilistä, ihastellen kuinka nätiltä näytän. Leikkasin kynnet sormista ja varpaista, ja tuumasin että voisin myöhemmin tänä vuonna mennä manikyyriin ja sitten, nypin karvat pois isovarpaiden juuresta, leuasta, ja kulmakarvojen välistä.

Mummi katsoi ohjelmansa loppuun asti, lähti saunaan ja palasi vartin päästä, oli kuulemma ollut hyvät löylyt. Sitten hän paistoi minulle lettuja.

Päätin olla loppuillan yöpaita päällä, kun en ollut kuitenkaan enää ulos lähdössä.
Katsoin mummin kanssa Pokka pitää– brittikomedian jakson jossa Hyacinth aikoo viedä isänsä piknikille, Rose seurustelee herra Butterfieldin kanssa, ja Sheridan pukeutuu silkkipyjamiin.
Silkkipyjamista tulikin mieleeni, että minun pitäisi ostaa uusia yöpaitoja. Olen miettinyt Marimekon raidallisia pitkähelmaisia yöpaitoja, sen ohella pitäisi ostaa useampi pari Happy Socks- ja Marimekko- nilkkasukkia, ja vielä sen ohella Hare- Brained Designs- nettikaupasta Doctor Who- alushousuja.
Jossain vaiheessa olisi hankittava vielä uusi kolikkokukkaro, onneksi löysin yhden nätin ja edullisen vetoketjullisen kukkaron Amazon.co.uk- sivustolta. Tilaan sen sitten ensi viikolla.

Kello kahdeksan aikoihin otin iltalääkkeet, harjasin hampaani, ja annoin mummille hyvänyönsuukon.

Huomenissa aion varmaan käydä kävelyllä ja neuloa ”tilkkutäkkitilkun” valmiiksi. Siististi cool linjuribussi lähtee Kangasalalta klo 17:40, olen kotona varmaan joskus kello yhdeksän aikaan illalla. Aion vain ottaa lääkkeet ja hoitaa iltatoimet ja laittaa puhtaat lakanat sänkyyn, ja mennä nukkumaan.

Johan nyt on kumma, en ole päivitellyt suomiblogiani sitten vapun jälkeen. Tilanne pitää korjata ja hetimiten, eli siis pikakelaus viime viikon pöhinöihin

 

Maanantaina menin parhaan kaverini Elyseén kanssa Tyttöjen Talolle.

 

Tiistaina aloitin uuden paperipäiväkirjan, sillä edellinen tuli täyteen. Minulla oli tapaaminen psykpolilla äidin, omahoitajan, lääkärin, toimintaterapeutin, psykologin, ASPA- työntekijän ja hoitaja- opiskelijan kanssa. Äiti itki, minä häpesin äidin itkua, muut sanoivat minusta niin positiivisia asioita että minua hävetti vielä enemmän. Kävin Myöhätuulen nuorten ryhmässä ja sitten menin kuntosalille, kävelin juoksumatolla puoli tuntia.

 

Keskiviikkona alkoi kuukautiset. En ole vieläkään oppinut käyttämään kuukautiskuppiani. Menin sushibuffettiin Elyseén, Outikan, Suvicitan ja Eleclyan kanssa. Friteerattu tofu maistui aivan vappumunkilta. Hunajameloni oli hyvää. Söin niin paljon että oli vähällä lentää laatta. Opin että kahvi maistuupi paremmalta kerman kuin maidon kanssa. Menin shoppailemaan, ostin tarroja, koruja, vaatteita, astioita, päiväkirjoja, lahjoja ystäville. Tapasin äidin Myyrmannissa. Tapasin myös Outikan, Eleclyan ja Suvicitan, annoin kahdelle viimeksi mainitulle ”kaverikorut” eli sellaisen Glitteristä ostetun setin jossa tuli kolme kaulariipusta. Suvicita lähti kotiin, ostin Outikalle ja Eleclyalle jäätelöt ja kutsuin heidät kahville. Outikka poimi minulle kukkia.

 

Torstai on toivoa täynnä, eli eräästä minun ja äitini välillä tapahtuneesta ihmissuhdefibasta johtuen makoilin koko päivän sängyssä, itkin ja harkitsin itsemurhaa, mutta tulin siihen tulokseen etten tiedä mitään pätevää keinoa aikaistaa lähtöäni, sillä pelkään että jos hyppään parvekkeelta alas, niin halvaannun loppuiäkseni, tai jos yritän hirttäytyä, saan aivovamman ja vietän loppuikäni letkuissa. Sitä paitsi minua pelottaa mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, ei hotsittaisi joutua ikuiseen kadotukseen vain siksi etten tiennyt mille jumala(ttare)lle ripittäytyä.

Ei kai minun sitten auta muu kuin elää vaan kunnes viikate- Ville tulee minut korjaamaan. Soitin omahoitajalleni, sovimme että tulen huomenna käymään. Piristyin sen verran että söin kahdeksan purkkia soijapohjaista kookosvanukasta, jota olin siis luullut jugurtiksi. Sain postissa Etsystä tilaamani shampoopullon. Aloin neulomaan pieniä neliönmuotoisia ”tilkkuja” joista aion tehdä peiton jonka lahjoitan hyväntekeväisyyteen. Kuuntelin Spotifyn kautta Gwen Stefanin kappaletta ”What You Waiting For”, ja Lordin albumia ”Get Heavy”.

 

Perjantaina siis tapasin hoitsuni, ja minusta tuntui siltä etten ansainnut yhtään siitä hyvyydestä ja laupeudesta joka hänestä loisti. Söin kaksi isoa levyä suklaata, kävin Tennispalatsin taidemuseossa, pesin kaksi koneellista pyykkiä, vein roskat, imuroin lattian ja tuuletin.

 

Lauantaina kävin vanhempieni luona juomassa heidän appelsiinimehunsa, sitten kävin kuntosalilla. Kävelin juoksumatolla 20 minuuttia.

Sunnuntaina minun olisi pitänyt mennä Mireten kanssa Roihiksen hanami- juhlaan, mutta nukuin sohvalla klo 16 asti ja näin pornahtavia unia. Katsoin Doctor Who:ta Netflixiltä.

 

Maanantaina oli jälleen kerran yksi tapaaminen äitini, omahoitajani, ja toimintaterapeutin kanssa psykiatrian poliklinikalla. Tällä kertaa minä vuodatin enemmän kyyneliä kuin äiti.

Menin Tyttöjen Talolle ja sain kaksi pakettia ilmaista leipää. Minulla oli aivan jumalaton makeannälkä.

Illalla kävin kävelyllä ennen kuin suuntasin uimahallille, mutta minulle tuli jotain ihmeen verensokerihäikkää, kutsun sitä ”härökohtaukseksi”. Polvet tärisivät, näkö sumeni, hampaat kalisivat ja minulle tuli pakokauhuinen olo, tunne siitä että näin samanlaisia näkyjä kuin Dante Alighieri tai Hieronymus Bosch konsanaan. Se siitä uintireissusta sitten, mutta ainakin sain käytyä kirjastossa lainaamassa kaksi DVD:tä, ”Onnelin ja Annelin talvi” sekä ”Mielensäpahoittaja”.

 

Tiistaina minulla oli aikaisin aamulla tapaaminen omalääkärini kanssa. Olin hereillä jo puoli seitsemältä aamulla, mutta kolmen tunnin päästä kun älypuhelimeni herätyskello piipitti, torkutin sitä puoli tuntia ja vasta sitten sain jalat lattiaan.

Tapaamisen aiheena oli huonokuntoinen ihoni. Päänahkani on kutissut päälaen ja takaraivon kohdalta jo viime syyskuusta asti niin paljon että siihen on tullut sellaisia kudosnesterupia, suupieleni halkeilevat, oikean käteni ranneihottuma on palannut Apolar- kuurista huolimati, rintojeni päällä on aknea ja alla on ihottumaa, nenänaluseni on myös ruvella, puhumattakaan siitä että Aqualan L on liian kevyttä iholleni. Lekru kirjoitti asianmukaiset reseptit.

Tapaamisen jälkeen menin morjenstamaan äitiäni. Hän maksoi yhden laskuistani, sen jonka olin saanut Saunalahden korjaajan kotikäynniltä, kun virustorjuntani oli päivitetty ja nettiyhteyteni kytketty. Kinusin äidiltä myös rahaa siihen että pääsisin Tennispalatsiin katsomaan Shakespearen 400. kuolinpäivän kunniaksi näytettävää videoitua teatterishow’ta jossa näyttelee kaksi suloista nöpönenää, David ”10. Tohtori Kuka” Tennant ja Benedict ”Uusi Sherlock” Cumberbatch.

Laitoimme yhdessä lounasta, minä tein kreikkalaista salaattia ja äiti laittoi munakokkelia, sitten joimme iltapäiväkahvit.

Kotiin palattuani pesin koneellisen pyykkiä, tiskasin astiat, silitin yhden mekon, hain pyykit kuivaushuoneesta.

Illalla kävin Myöhätuulen nuortenryhmässä. Sain köyhäinavusta ruskean vakosamettitakin, josta kovin mielissäni hyrisin. Suvicita soitti minulle, suunnittelimme kesän menoja.