Minulla on ollut mukavasti tekemistä, olen tapaillut ystäviä ja perhettä, käynyt eri tapahtumissa, harrastanut liikuntaa, katsonut paljon elokuvia ja televisiosarjoja, neulonut peittotilkkuja, ja voinut hyvin ja nauttinut elämästä. Ainoa joka minua hidastaa on motivaation puute kotitöihin, kutiseva ekseema päänahassa, oikean puoleisessa ranteessa ja molemmissa polvitaipeessa, ja ovella kolkuttavat kuukautiset.

 

Kävin lauantaina Mireten kanssa Hyvinvointimessuilla, näimme kaksi lemmikkipossua jotka harrastivat agilitya. Saimme ilmaista karkkia ja päälle vielä neuvoja hampaidenhoidosta. Söimme minipitsoja ja mozzarellatikkuja iltapalaksi.

 

Sunnuntaina kävin tapaamassa vanhempiani. Menin sinne polkupyörällä, oli mahtavaa nauttia ohi kiitävistä maisemista ja raittiista ilmasta ja siitä tunteesta että lihakset vahvistuvat, mutta minulla on jostain syystä sellainen oire että kun koen fyysistä rasitusta, minusta tulee ärtynyt. En ymmärrä miksi se tulee nimenomaan liikunnasta ja urheilusta, eikö sen tarkoitus ole olla positiivista rasitusta joka rentouttaa ja virkistää?

Kävin myös apteekissa hankkimassa kolme pakettia Solian- lääkettä.

 

Viime yön nukuin sohvasängylläni (joka on yleensä yökylässä oleville kamuille tarkoitettu) koska minun olisi pitänyt imuroida sänky, välipatja ja puistella tyyny ja täkki, mutta en vaan jaksanut.

Olihan se elämys nukkua sohvalla ympärillään kirjoja, sarjakuvia, neuletöitä, DVD- koteloita, ja muuta mukavaa.

 

Näin unta jossa elin viktoriaanisen ajan Lontoossa (niin kuin Sherlock Holmes) kuuden lapsen yksinhuoltajana (niin kuin Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu– romaanissa esiintyvä Liinunkorven Aino), ja minulla oli taloudenhoitaja joka oli oikeasti vaimoni (niin kuin Doctor Who– sarjan uusissa jaksoissa; Madame Vastra, viktoriaanisen ajan Lontooseen muuttanut siluriaani ja hänen ihmisvaimonsa Jenny Flint).

 

Aamusella heräsin siihen että minua valaisi outo sinertävä kajastus. Sehän oli vanha tuttu Aurinko joka mulkoili minua kuin sanoakseen, että ylös ulos ja lenkille, mokomakin laiskiainen.

Vääntäydyin ylös sängystä kello yksitoista, otin aamulääkkeet, pesin kasvot Lumenella ja rasvasin NutriGoldilla, lähdin kotoa ja kävin ostamassa aamukahvin.

Matkustin bussilla Helsinkiin ja sieltä ratikalla psykiatrian keskukseen, tai siis sellaiseen monitoimitaloon jossa saattoi nauttia ruuasta, kahvista, harrastuksista ja seurasta.

 

Join kahvia Mellan kanssa, kävin ulkona poimimassa pudonneita vaahteranlehtiä askartelua varten ja silitin pöytäliinoja.

 

Kävelin Baanaa pitkin keskustaan ja matkustin junalla kotiin. Perillä ASPA- työntekijäni tuli kotikäynnille, tiskasin suurimman osan astioista samalla kun juttelimme. Minulla alkoi olla menkkaränkkä päällä, jota pahensi se että tiskivesi tuli kumihanskoista läpi kuten yleensä kun käytän saman merkin hanskoja, olivat ne sitten uudet tai vanhat. Luulen että siirryn johonkin toiseen merkkiin, ostan vaikka neljät erimerkkiset hansikasparit ja testaan mikä niistä on sitkeämpi.

 

Lajittelin pyykit ja ihmettelin missä vaaleanpunainen Dirndl- mekkoni oli. Siinä samassa muistinkin että se oli ompelimossa korjattavana.

 

Kotikäynnin jälkeen minulla oli taas menoa. Minä ja äitini olimme menossa mielenterveyskuntoutujien perhetapaamiseen.

Äiti antoi minulle karjalanpiirakan, palasen tummaa suklaata, klementiinin, ja appelsiini- mandariini- viinirypäle- pillimehun. Perillä psykiatriakeskuksessa söin karjalanpiirakoita ja pari satsumaa.

Tapaaminen meni hyvin, vaikka lämpeninkin vasta loppua kohti, ja suurin osa mukana olevien perheiden jälkeläisistä olivat melkein äitini ikäisiä.

 

Kotiin palattuani kävin suihkussa ja otin iltalääkkeet, ja sitten olikin jo aika mennä nukkumaan.

Olisin kyllä voinut imuroida sänkyni ja patjani, mikään muu ei olisi estänyt kuin motivaation puute. Onneksi sain laitettua puhtaat lakanat sänkyyn.

 

Huomenna on omahoitajani nimipäivä, vien hänelle onnittelukortin.

Menen Korkeasaareen Mireten kanssa, sitten menen Myöhätuulen nuortenryhmään, käyn tapaamassa äitiäni, ja lopuksi menen uimahallille.

Sain eilen hankittua uuden Samsung Galaxy- älypuhelimen Myyrmannin Elisa Shopit- kaupasta osamaksulla. Eli ei muuta kuin kapula ilmaiseksi käteen, hinta peritään kuukausittaisissa kännykkälaskuissa jotka maksaa armas sossu. Viime yö menikin sitten lokoisasti ja kotoisasti kapulan kanssa venkstlaillen. Ja osittain myös katsellen Tim Burtonin Batman– elokuvia Netflixiltä toisella silmällä (onneksi näin ne kaikki lapsena, minulla oli myös aika hurjahtavia fantasioita Chris O’Donnellista ja hänen Robin- vinyyliasunsa nänneistä).

 

Aamusella heitin lääkkeet hetulaan ja nukuin virkistävät aamupuotisnokoset. Noustuani pukeuduin ja sipaisin voidetta naamaan, sitten lähdin.

Olin menossa äitini kanssa Helsinkiin käymään yhdessä mielenterveyskuntoutujien omaisten ryhmässä.

Minä autoin keittämään kahvia ja juomaan sitä, sitten juttelin Katan kanssa kirjoittamisesta. Näytin hänelle miiushka@blogspot- blogiani, hän arvosti sitä. Mella ehdotti että tulisin vaikka maanantaina aamupäiväsellä käymään, auttaisin silittämään pöytäliinoja ja keräisin vaahteranlehtiä syyskranssia varten. Kuulostaa ihkulta.

 

Ainoa harmi puoli Lapinlahden ryhmässä oli se, että sieltä joutui lähtemään. Kävelimme äidin kanssa keskustaan ja matkustimme junalla Vantaalle, jutellen niitä näitä.

 

Perillä kotona katsoin elokuvan Batman & Robin, Scooby– Doo, ja Deadpool. toisen piraattina ja toisen Netflixiltä ja kolmannen DVD:ltä. Sitten aloin katsoa vampyyri- aiheista leffaa Blade, sitäkin Netflixiltä.

 

Huomenna on uimahallipäivä, siivouspäivä, ja vanhempien luona kyläily- päivä.

Dim Dam

Viime aikoina on ollut niin puuhakasta, etten ole ehtinyt päivitellä suomiblogiani. Enkkublogia sen sijaan päivittelen ahkerammin, mutta en aina ehdi päivittää molempia blogeja samana päivänä ja sen ohella vielä kirjoittaa paperipäiväkirjaa.

 

Viime viikon keskiviikkona ja torstaina pääasiassa shoppailin ystävieni seurassa.

Keskiviikkona ostin Hakaniemen myymälästä nimeltään Hakalaukku uuden repun, isokokoinen musta jossa on monta taskua. Se sopii hienosti minun tarpeisiini.

Mirette tuli samana päivänä minulle yöksi. Tarvitsin hänen kantoapuaan, sillä olin menossa torstai- aamupäivänä shoppaamaan oikein olan takaa; ostin Myyrmannin Cubus- myymälästä neljät mustat legginsit alennuskuponkia käyttäen. Pidän aina kylmänä vuodenaikana minkä tahansa vaatteen alla legginsejä, ja mustahan nyt sopii minkä tahansa värin kanssa.

Hakaniemen Ekolosta ostin sinivalkoisen Globe Hope- esiliinan, sain sen puoleen hintaan.

Kampin Ruohonjuuresta ostin pienen violetin Lunette- kuukautiskupin, minulla oli aiemmin käytössä samankokoinen mutta väritön josta leikkasin antennin liian lyhyeksi. Siinä värittömässä on se huono puoli että kuukautisveri värjää sen ikävän ruskeankeltaiseksi, violetissa ei ole samaa ongelmaa.

Samana päivänä maistoin Starbucks- kahvilan surullisenkuuluisaa ”pumpkin spice”- juomaa, minusta se ei maistunut kovinkaan hyvälle. Enemmän se maistui piparille ja kanelille, sellaiselle jouluisalle.

Viikonlopun aikana siivosin kotini lattiasta kattoon, sunnuntaina kävin Jäähyväiset Martinkeskukselle- tapahtumassa Mireten kanssa.

Maanantaina nukuin melkein koko päivän. Tajusin että älypuhelimeni on mennyt rikki, muuten se toimii mutta siitä ei kuulu ilmoitusääniä, vaikka asetuksien mukaan niiden pitäisi olla päällä. Huomenna käyn Elisa Shopitissa hankkimassa Samsung Galaxyn.

Minun olisi pitänyt olla kello kahdelta iltapäivällä psykiatrian poliklinikalla perhetapaamisessa, olin laittanut älypuhelimeni herätyskellon soimaan varttia vaille, mutta minkäs teet kun siitä ei ollut lähtenyt ääntä enkä myöskään ollut herännyt kun äitini ja omahoitajani olivat soittaneet minulle. Myöhästyin tapaamisesta puoli tuntia, mikä oli ihan hyväkin sillä tapaaminen oli tarpeeksi tukala minun kannaltani. Äiti ei sentään itkenyt kertaakaan, ja tapaamisen jälkeen hän tarjosi minulle kupin vaahtokarkin makuista kaakaota ja palasen sitruunajuustokakkua Wayne’s Coffee- kahvilassa.

Illemmalla menin Tyttöjen Talolle, mutten osannut rentoutua sillä olin tietoinen rasvaisesta tukastani, huonosta ryhdistäni, ihottumastani, ja muista ulkonäköön liittyvistä asioista. Onneksi tapasin Mireten, menimme yhdessä hänen kämpilleen syömään mozzarellatikkuja. Se sai minut unohtamaan huoleni loppupäiväksi.

 

Tänään nukuin koko iltapäivän, ei siksi että olisin väsynyt vaan motivaation puutteen vuoksi. Olisinhan voinut tiskata astiat ja silittää pyykit ja soittaa pari puhelua ja käydä diakoniatoimiston päivystyksessä juttelemassa taloudellisesta tilanteestani, mutta minkäs teet kun ei elämänhalu riitä.

 

Olisin käynyt tänään Myöhätuulen nuortenryhmässä, mutta paikan päälle saavuttuani ovi oli kiinni ja verhot vedetty ikkunoiden eteen, eikä ketään ollut paikalla.

Kävin äitini luona, hän tarjosi kahvia ja sympatiaa ja antoi minulle vähän käteistä rahaa. Hän oli myös nauhoittanut minulle Tod Browningin elokuvan Freaks, jonka aion katsoa kun käyn hänen luonaan perjantaina.

Kun isä palasi kotiin, halasin ja pussasin molempia vanhempiani ja läksin kotiin. Kävelin leveästi hymyillen bussipysäkille, perillä Myyr Yorkissa kävin Citymarketissa ostamassa kynsien kiillottamiseen tarkoitetun viilan ja ripsenkihartimen; en aio koskaan enää käyttää meikkiä, mutta aion kuitenkin tehdä itsestäni luonnollisesti kauniin. Ostin myös ison paketin Serlan vessapaperia.

 

Kotiin palattuani sain silitettyä ainakin osan pyykeistä, ja tiskattua ainakin osan astioista, mutta lähinnä vain huitaisten sillä olin huonolla tuulella; arkipäiväiset harhani kiusasivat minua taas yhden kerran, ja yritin saada ne vaikenemaan puhumalla niille järkeä, mutta se ei auttanut. Olin niin ärtyneellä tuulella että minun piti ottaa muutama rauhoittava.

Ylläripylläri, olin tänä aamuna jalkeilla jo ennen kuin herätyskello soi. Olin siis laittanut sen soimaan kello yksitoista, mutta nousin peräti kymmenen minuuttia ennen herätystä.

 

Otin aamulääkkeet ja pukeuduin eilisiin vaatteisiin ja soitin äidille kysyäkseni, saanko tulla käymään jotta voisin hakea kuukausirahat. Äiti kuulosti yllättävän virkeältä ja hyväntuuliselta, hän suorastaan visersi että saan tulla.

 

Jouduin odottamaan bussia melkein puoli tuntia, mutta onneksi minulle teki seuraa yksi herttainen rouva jonka kanssa keskustelin. Hän kehui Dirndl- mekkoni koristeompeleita kauniiksi.

 

Perillä kotikotona äidin hyväntuulisuus kaikkosi kun tulin kylään. Hän mäkätti liian kookkaasta repustani, ja siitä etten ollut käynyt jossain harrastusryhmässä.

Hän antoi kuitenkin 90 euroa kahisevaa ja kupin kahvia, söin fetajuustoa ja cashew- pähkinöitä, sitten liukenin paikalta.

 

Matkustin bussilla Myyrmäkeen ja kävin ompelimossa hakemassa korjatut vaatteet; 70- luvulta peräisin olevan esiliinan josta oli muokattu hame, ja sininen Dirndl- mekkoni jota oli levennetty miehustan kohdalta.

 

Kävin Myyrmannin Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa viisi taikamustekynää; sininen, vaaleampi sininen, violetti, musta, ja vihreä.

 

Matkustin bussilla Veeran kämpille ja maksoin hänelle siitä että hän oli korjannut yhden olkalaukun ja yhden vaatteen ja modannut yhdet haalarit. Join vettä ja kävin vessassa vääntämässä varpusparvipaskan ja silitin Vilma- kissaa, sen jälkeen matkustin bussilla Aviapolikseen ja sieltä Myyrmäkeen.

 

Kävin hakemassa pari postipakettia Myyrmannin postista. Toinen oli keskikokoinen ja pehmeä, toinen iso ja kova (phihihihii), raahattuani molemmat kotiin käsivarret tärisivät aika pitkään.

Keskikokoisessa ja pehmeässä paketissa oli Punanaamiosta tilaamani fleecestä valmistettu pingviiniasu, jonka aion pukea ylleni Halloween- juhlia varten.

Toisessa paketissa oli tilaamani DVD:t, Doctor Who– televisiosarjan ”klassiset” jaksot.

 

Suvicita soitti minulle, juttelimme tämän viikon tapahtumista ja muistelimme menneitä.

Lähdin käymään Myöhätuulen nuortenryhmässä. Paikalla oli vain yksi ohjaaja ja yksi osallistuja. Join kahvia ja kaakaota ja kirjoittelin päiväkirjaa, minulla oli oikein mukavaa.

 

Myöhemmin päivällä matkustin bussilla Myyrmäkeen ja kävin Ärrällä noutamassa uuden paketin, siinä oli seitsemän paria Thriumph- rintaliivejä.

 

En oikeasti tiedä mistä ihmeestä se johtui, mutta illan mittaan olin aivan valtavan kiukkuisella tuulella, suorastaan raivoissani. Kuukautiseni ovat jo tältä kuulta ohi enkä ollut juonut päivän aikana kahvia kuin kaksi kupillista. Otin muutaman rauhoittavan, mutta se ei auttanut.

 

Pian oli jo ilta, ulkona alkoi pimentyä. Kotiin palattuani laitoin kännykän lataukseen, pesin koneellisen ripustin pyykit kuivumaan, otin tilaamani tavarat pois paketeistaan ja laitoin ne paikoilleen, luin kirjoja, kirjoitin blogia ja päiväkirjaa.

 

Lähdin ihan vain ajankuluksi käymään Myyrmannin Citymarketissa katsomassa tuotteiden hintoja, minun pitää osata budjetoida.

 

Huomenna saan rahaa, aion maksaa Netflix- ja Microsoft Word- palvelun tilauksen kuukaudeksi eteenpäin. Sen ohella tapaan Mireten, maksan hänelle kaksi euroa siitä että hän osti UFF: in alennuspäivillä minulle mekon.

Heräsin aamulla verrattain aikaisin, vaikka olin valvonut myöhään.

Nousin, otin aamulääkkeet ja puin vaatteet päälle, ja rojahdin takaisin sänkyyn.

 

Mirette oli minulla yökylässä, hän lähti joskus keskipäivän aikaan omaan kotiinsa.

 

ASPA- työntekijäni tuli käymään. Juttelin hänen kanssaan niitä näitä, olin niin unessa etten jaksanut tiskata astioita enkä silittää pyykkejä, tuskin edes jaksoin pitää silmiäni auki.

 

Tapaamisen jälkeen menin takaisin nukkumaan. Nousin vasta illalla, otin lääkkeet ja vaihdoin yöpaidan päälle.

 

Jätin verhot auki kahdesta syystä; jotta voisin katsella tummuvaa yötaivasta, ja koska en jaksanut laittaa niitä kiinni.

 

Yötaivas muuttui sinivioletiksi, ja siihen syttyi kirkkaita tähtiä. Mietin ystäviäni ja tulevia Halloween- bileitä ja kaikkea mikä teki elämästä elämisen arvoista, ja tunsin itseni onnelliseksi.

 

Huomenna on sitten pakko nousta, olinkin laittanut herätyskelloni soimaan kello yksitoista aamulla. Minun pitää käydä äidin luona hakemassa kuukausirahat, käytävä ompelimossa hakemassa korjatut vaatteet, mentävä tapaamaan Veeraa hakeakseni hänen korjaamansa vaatteet, ja sitten ehdittävä Myöhätuulen nuortenryhmään ja siinä samaan syssyyn haettava muutama paketti postista.

Valvoin viime yönä melkein kello puoli kahteen aamulla, oli niin maaninen olo. Onneksi sain päättäväisesti sammutettua läppärini (noin puoli tuntia kestäneen päivityksien asentamisen jälkeen) ja laskettua älypuhelimen ja päiväkirjan käsistäni, sitten sammutin valot ja painoin pään tyynyyn.

Nenäni oli totaalisesti tukossa, enkä kyennyt niistämään sitä. Jouduin hengittämään suun kautta koko yön.

Mietin pitäisikö minun hankkia nenähuuhtelukannu, mutten varmastikaan jaksaisi olla aina täyttämässä sitä suolavedellä ja sitä paitsi pelkään että se valuu kurkkuuni. Luulen että hankin Vicks Sinex- nenäsumutetta, se on auttanut minua aiemminkin. Säilytän yhtä pullollista aina yöpöytäni laatikossa.

 

Näin unta jossa pankkitililläni oli 3555 euroa ja 99 senttiä. Sen jälkeen näin unta novellista jota kirjoitan parhaillaan, sitten näin unta jossa harhailin autotien viereisellä kalliolla jossa asusti viikinkejä, sitten tapasin ystäväni Eleclyan ja Suvicitan ja päätimme pitää piknikin keskellä autotietä.

 

Heräsin aamulla kello seitsemän aikoihin, ja hetken minulla oli sellainen olo kuin olisin ollut paperista tehty, mutta ainakin minulla oli suhteellisen terve olo. Sitten nesteet lähtivät taas liikkeelle, nenäni alkoi vuotamaan kuin ränni ja yskin aika ikävästi. Ihmeellistä kuinka yhteen ihmiseen mahtuu melkein tonnikaupalla räkää.

 

Noustuani kello kymmenen aikaan aamulla menin kylpyhuoneeseen ottamaan aamulääkkeet, ja huomasin olevani harvinaisen hyvässä kuosissa; eilen pesty tukkani näytti olevan vieläkin kuin vastapesty ja se asettui siististi paikalleen kun olin kammannut sen, ja kasvojeni iho oli kuulas ja persikkainen kun olin pessyt ja rasvannut sen. Huuletkin olivat suorastaan kirsikanpunaiset kun olin laittanut niihin huulirasvaa.

 

Otin aamulääkkeet ja pukeuduin, surffailin hieman netissä, ja sen jälkeen lähdimme Mireten kanssa käymään Myyrmannin Citymarketissa. Ostimme Juhlapöydän konvehteja ja suosikkijuomiamme; jääkahvia, jääkaakaota, ja jääteetä.

Ulkona oli aurinkoista mutta kylmää, arvelin että myöhemmin päivällä olisi tietysti taas kuuma.

 

Perillä kotona otin pyykit pois kuivaustelineistä ja silitin ne, sen jälkeen kun Mirette lähti käymään ulkona imuroin lattian ja siirtelin huonekaluja saadakseni imuroitua lattian niiden alta. Sinne olikin kertynyt aika paljon pölyä ja muuta rojua.

Vielä pitäisi mopata lattia, luulen että teen sen huomenna.

 

Puistelin eteisen maton parvekkeella ja etsin lisää poislahjoitettavaa tavaraa.

 

Myöhemmin päivällä soitin Eleclyalle ja kysyin saammeko minä ja Mirette tulla käymään. Hän sanoi että saamme, ja että Suvicita olisi kanssa kylässä.

Lähdimme käymään Ärrällä lataamassa Mireten matkakortin, sen jälkeen matkustimme bussilla Eleclyan kotikulmille.

Kuinka ollakaan, Eleclya ja Suvicita olivat lähteneet käymään kaupassa, eikä Sorsakaan ollut paikalla. Kostoksi kävin pihakoivun juurella kyykkypissalla.

 

Istuimme rottinkisissa puutarhatuoleissa, sitten puisessa pihakeinussa, sitten Eleclya ja Suvicita saapuivat ja päästivät meidät sisälle.

Söimme hedelmäkarkkeja, suklaata, nacho- sipsejä ja joimme kaakaota ja limsaa.

Myöhemmin päivällä Sorsa saapui kotiin sienimetsästä. Laitoin astiat astianpesukoneeseen ja roskat roskikseen ja lehdet siistiin pinoon, sitten menimme Eleclyan huoneeseen jossa laitoin nenäni alle Vicks Vaborub- voidetta. Se itse asiassa auttoi minua hengittämään paremmin, vaikka kyseinen voiteen viimeinen käyttöpäivä oli ollut vuoden 1993 joulukuussa.

 

Lähdimme ulkoiluttamaan Eleclyan koiraa Hipsua, sen piti käydä iltapissalla.

Otimme valokuvia ystäväporukastamme ja kävimme muutamassa leikkipuistossa, meillä oli aivan mahdottoman hauskaa.

 

Eleclyalle palattuamme joimme kaakaota, sitten lähdimme kotiin. Minä ja Mirette matkustimme bussilla Myyrmäkeen.

Perillä kotona toteutin pitkäaikaisen unelmani, eli katsoin elokuvan Silent Hill: Revelation. Vaikka olenkin jo ohittanut kauharifanityttövaiheeni, elokuva oli silti viihdyttävä.

 

Huomenna on taas maanantai, aion hoitaa ne kotityöt joita en ehtinyt tehdä viikonlopun aikana.

ASPA- työntekijäni tulee käymään kello puoli kolmelta iltapäivällä, sillä aikaa voisin tiskata astiat ja silittää pyykit. Tapaamisen jälkeen lähden käymään Tyttöjen Talolla ja sitten Amos Andersonin taidemuseossa.

Olen viettänyt parin viime viikon ajan pääosin tympeää sairastupaelämää nyt kun olen sairastunut flunssaan. Onneksi minulla ei ole kuumetta eikä sellaista ihan pihalla- oloa, eikä kipeää kurkkua eikä päänsärkyä, ainakaan enää. Nyt olen saavuttanut sen vaiheen jossa yskin vähän väliä.

 

Torstaina olin Mireten kanssa UFF- kierroksella, siellä on taas alennukset. Parin viikon päästä kun on taas uusi valikoima ja tuotteita voi varata, aion käydä puhdistamassa kaikki vintage- vaatteita myyvät UFF:it eli Fredrikinkadun, Iso- Roobertinkadun ja Hakaniemen osastot suosikkivaatteistani ^_^

Fredrikinkadun UFF- myymälästä löysimme juuri vintage- osastolta kaksi mustaa kukkamekkoa, viimeistä piirtoa myöten samanlaisia paitsi että toinen oli kokoa 36 ja toinen 42. Minä sain sen isomman, jee vähänx ollaan samiksii

Menimme juuri avatulle Tyttöjen Talolle, söimme paljon viinirypäleitä sillä tarjolla oli iso maljallinen rypäleitä ja sitä paitsi olimme juuri ostaneet paketin viinirypäleitä.

Menimme Pasilan kirjastoon, siellä oli taidenäyttely aiheena saamelaiset mytologian hahmot kuten kufittaret ja vesiraukat. Tapasin ystäväni Juha Jyrkäksen siellä. Söin monta salmiakin makuista tikkaria, niitä oli sattumoisin tarjolla.

 

Perjantaina makasin koko päivän sängyssä, oli kurja olo flunssan vuoksi eikä mitään tekemistä. Onneksi Mirette pelasti viikonloppuni tulemalla yökylään, niin kuin olimme sopineet.

 

Nousin lauantaina keskipäivän aikaan, otin aamulääkkeet ja pukeuduin.

Lähdimme käymään Myyrmannissa. Myyrmäen asemarakennukseen ollaan maalaamassa muraalia.

 

Kävimme Citymarketissa ostamassa jääteetä, jääkahvia, jääkaakaota, ja pari Maraboun suklaalevyä.

 

Kotiin palattuamme kävin suihkussa ja laitoin oikeanpuoleisen ranteeni ihottumaan Bemetson- voidetta, ja päänahkaani Bemetson- liuosta.

Kotitöitä hoidin sen verran että jynssäsin vessanpöntön puhtaaksi parin varpusparvipaskan jälkeen, pesin kolme koneellista pyykkiä, silitin viikon verran odottaneet pyyhkeet ja vaatteet, otin sängystäni lakanat pois ja vein sijauspatjan, peiton, ja tyynyn parvekkeelle tuulettumaan.

 

Myöhemmin päivällä lähdimme uudelleen käymään Myyrmannissa ostamassa illallistarpeita.

Kävimme Jungle Juice Bar- nimisessä mehubaarissa, Mirette osti marjapirtelön ja minä porkkana- appelsiinimehua.

Kävimme postitoimiston viereen avatussa Flying Tiger- myymälässä, se muistuttaa vähän Tiimaria silloin kun se ei ollut vielä mennyt konkurssiin.

 

Kävimme Citymarketissa ostamassa pitsatarvikkeita; pitsapohjia, tomaattimurskaa, ja juustoraastetta. Ostimme myös pussillisen viinietikan makuisia perunalastuja, tai ”sipsuja” niin kuin sanomme ystäviemme kanssa.

 

Kotiin palattuamme vein roskat ja pesin pyykkikoneessa ne muovikangaskassit, joissa pidän kierrätettäviä jätteitä kuten lasia, pienmetallia, paperia, ja kartonkia.

Illan tullen toin sijauspatjan sisään ja imuroin sen molemmilta puolilta. Puistelin tyynyn ja peiton parvekkeella; pitäisi muuten hankkia uusi tyyny, edellinen on muuttunut rusehtavan keltaiseksi ja täyte on muhkuraista. Uusi peittokin tulisi tarpeeseen, samaten kuin uudet peitot yökylävieraille; pitäisi ostaa niitä neljä, niin niitä on sekä sohvasängylle että pumpattavalle patjalle.

Laitoin puhtaat lakanat sänkyyn, sitten tiskasin astiat ja jynssäsin kirjoituspöytäni puhtaaksi.

 

Illan tullen minä ja Mirette kuuntelimme musiikkia ja söimme pitsaa.

 

Huomenna vanhempani palaavat Amerikan matkalta, mutta he tulevat myöhään illalla ja ovat varmaan vielä maanantainakin aika väsyneitä matkasta ja jet lagista, joten menen tapaamaan heitä vasta tiistaina. Olemme muutenkin sopineet äitini kanssa että viralliset tapaamispäivämme ovat tiistai, perjantai, ja sunnuntai.

Luulen että vietän suurimman osan päivästä siivoten; minun pitää imuroida ja mopata jokainen neliösentti asuntoni lattiasta, myös huonekalujen alta ja kylpyhuoneesta ja keittokomerosta.

Näin tänä aamuna niin kivoja unia, ettei minun tehnyt mieli nousta sängystä.

Minulla on maatessani tapana taivutella oikeaa polvitaivetta, niin että siitä kuuluu tyydyttävä naksahdus.

 

Noustuani kello oli varttia vaille puolenpäivän. Otin aamulääkkeet, pesin kasvoni ja pukeuduin sellaiseen 50- luvun kotirouva- tyyppiseen mekkoon jonka olin ostanut Kampin Morticiasta, se oli ollut juuri minun kokoani ja maksoi vain kymmenen euroa.

Jouduin pukemaan alle urheilurintaliivini, sillä minulla ei ollut puhtaita rintaliivejä. Tai siis oli minulla yhdet, mutta olin unohtanut ripustaa ne kuivumaan pyykkikonepesun jälkeen.

 

Lähdin käymään Myyrmannissa, minun oli noudettava pari pakettia postista.

Myyrmannissa oli meneillään Myrrikaani- tapahtuma. Kävin postissa hakemassa pakettini, sitten osallistuin arvontaan. En voittanut lahjakorttia enkä kahvipaketti- suklaalevy- yhdistelmää, mutta kannatti yrittää. Yksi mies oli osallistunut viidellä eri kupongilla, joissa oli kaikissa sama nimi. Sain myöhemmin kuulla, että pääpotti eli viidensadan euron verran kattavan lahjakortin oli voittanut joku henkilö joka oli lahjoittanut sen köyhälle perheelle jolla oli viisi lasta. Olihan se tietysti hyvä teko, mutta jos minulla olisi ollut niin paljon massia käytettävissä, olisin ostanut Citymarketista ruokaa, hygieniatuotteita, vaatteita, pyyhkeitä, ja pari ylimääräistä peittoa ja tyynyä yökylävierailleni.

 

Palasin kotiini hieman allapäin. Minulla oli tuhat ja yksi tehtävää tekemättä, mutten jaksanut tehdä mitään.

Vaihdoin mekkoni pyjamahousuihin ja t- paitaan, sillä minulla ei ollut sopivia legginsejä kyseisen mekon kanssa, oli raivostuttavaa kun pikkuhousut vilkkuivat ja kylmä syystuuli nuoleskeli paljaita reisiäni.

 

Laitoin herätyskellon soimaan klo 14:50. Kun se oli soinut, lähdin Myyrmanniin tapaamaan ystäviäni; Mirette, Odessa, Eleclya, ja Suvicita saapuivat paikalle. Siinä vaiheessa iltapäivää oli jo helteistä ja aurinkoista, verrattain keskipäivään kun oli ollut pilvistä ja viileää.

Menimme yhdessä Starbucksiin, siellähän on tapana että kertakäyttöisiin muoviastioihin kirjoitetaan ostajien nimet; jostain syystä minun kahvittomasta frappuccinostani tuli ”Piia”, Mireten taas kirjoitettiin ”Pirette”. Eipä siinä mitään, saimme makeat naurut ja makeat juomat.

 

Matkustimme junalla Pasilaan, sieltä kävelimme Linnanmäelle. Matkan aikana Suvicita pelasi Pokémon Go!- peliä ja pyydysti Jynx- pokemonin.

 

Perillä Linnanmäellä istuimme hetken kallioilla paistattelemassa aurinkoista iltapäivää.

Etuportilla ystävällinen vartija tarkisti kaikkien laukut, onneksi meillä ei ollut mitään hälyttävää.

 

Kävimme muutamissa laitteissa, suosikkini oli ehdottomasti Panoraama. Oli mahtavaa nähdä auringonpaisteisen kaupungin yli, ja vatsasta sieppasi mukavasti.

En kyllä ymmärrä mikä logiikka siinä on, että Linnanmäen huvipuiston tulot menevät köyhien lapsiperheiden tukemiseen kun ottaa huomioon että köyhillä lapsiperheillä ei edes ole varaa käydä niin kalliissa mestassa. Itse päätin että seuraavan kerran kun saan tukiaiset, menen ostamaan rannekkeen Linnanmäelle ja SeaLifeen, ostan hattaran ja burriton ja metrilakua ja ranskanperunoita, ja varmaan niitä ihkuja rentoutusmusiikkilevyjä SeaLifen myymälästä

 

Illemmalla Eleclya ja Odessa menivät jonottamaan Halloween- aiheista kasvomaalausta. Minä, Mirette ja Suvicita istuimme penkeillä, söimme happaman omenan makuista hattaraa ja kiemuraisia ranskanperunoita.

 

Minä ja Mirette lähdimme yhdessä kotiini. Ohitimme matkalla kivijalassa sijaitsevan kauneushoitolan, joka vaikutti ammattimaiselta eikä sellaiselta aasialaisten maahanmuuttajien ylläpitämältä halpishoitolalta. Päätin että menisin sinne joskus.

 

Matkustimme ratikalla Hakaniemeen, sieltä metrolle Mireten kämpille, kävimme matkan aikana Alepassa ostamassa ruokaa.

 

Perillä Miretellä autoin häntä siivoamaan. Lähdimme yhdessä minun kämpilleni yöksi, lainasin samalla Mireteltä korkean jakkaran jonka avulla saisin kiinnitettyä verhot kotonani, ne ovat irronneet muutamasta klipsistä.

 

Matkustimme metrolla Rastilaan ja sieltä bussilla Myyrmäkeen. Kello alkoi olla jo kymmenen illalla.

 

Perillä kotonani Mirette laittoi margarita- pitsaa, minä kiinnitin verhot paikoilleen.

 

Huomenna minulla ja Miretellä on aikainen herätys, menemme kymmeneksi yhteen ilmaiseen koiranäyttelyyn Odessan, Eleclyan, ja Suvicitan kanssa, sen jälkeen menemme Eleclyan luo, ja sen jälkeen (jos vain jaksamme) käymme Helsingissä kuvaamassa luontoa. Minun pitää myös pestä monta koneellista pyykkiä ja siivota ja päivitellä blogeja.

 

Ai niin, niissä postipaketeissa oli netistä tilaamani Anna & Elsa– reppu, hyvin nätti ja käytännöllinen mutta liian pieni minun tavaroilleni. Toisessa paketissa oli mustavalkokeltaisia Haisuli- kuvioisia Finlayson- minipyyhkeitä, jotka on tarkoitettu ystävilleni käsipyyhkeiksi.

Eilisiltana kävin kuntosalilla; jaksoin kävellä juoksumatolla 30 minuuttia Manual- ohjelmalla, sitten 2 minuuttia Cool Down- ohjelmalla. Sitten käytin kaikkia lihaskuntolaitteita 20 liikkeen verran.

Ilmoitustaululla saattoi ilmoittautua ilmaiselle vartille, jossa laaditaan ilmaiseksi yksilöllinen kunto- ohjelma. Siitä olisi minulle apua, joten kirjoitin nimeni ja jäsenyyskorttini numeron paperiin.

Yleensä kun käyn kuntosalilla, ensimmäiseksi on vuorossa puolen tunnin reipas kävely juoksumatolla. Sitten käytän kaikkia kuntolaitteita, pyrin harjoittamaan jokaista ruumiinosaa.

 

Illalla jaksoin peseytyä kunnolla, olin siitä iloinen sillä en ole oikein jaksanut huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastani viime aikoina.

En saanut nukutuksi, joten järjestelin hieman tavaroitani ja heitin vanhaa roinaa pois. Sitten katsoin Doctor Who– televisiosarjaa Netflixiltä. Tällä kertaa ehdin siihen jaksoon jonka nimeä en muista, mutta siinä esiintyy viikinkityttö Ahlsdir.

Menin nukkumaan klo 1:13 yöllä. Aiempina öinä olen mennyt nukkumaan klo 1:18 ja 1:15, kun olen katsonut edellä mainittua televisiosarjaa, aika ihmeellinen yhteensattuma.

 

Näin unta jossa kävin koulua, ja unta jossa kävin pitkillä polkupyöräreissuilla. Nukuin kello puoli neljään asti iltapäivällä. Noustuani otin aamulääkkeet ja pukeuduin, oli niin myöhäinen iltapäivä etten jaksanut peseytyä.

 

Päätin mennä tapaamaan vanhempiani, vaikka olin käynyt heillä jo eilen, mutta perjantai oli yleisesti sellainen päivä jolloin vanhemmat odottivat minua kylään.

Soitin äidille ja kysyin saanko tulla käymään, hän sanoi että saan. Matkustin bussilla kotikotiin, molemmat vanhemmat olivat kotona.

 

Kun lähdin ulos, huomasin että sää oli niin kaunis että se sai sydämeni sykähtämään; oli ihanteellinen kesäsää, aurinko paistoi ja tuuli tuntui mukavalta iholla ja sai puiden lehdet havisemaan, ja oli juuri sopiva lämpö, ei kuuma eikä kylmä.

Jostain ihmeen ja kumman syystä olin niin huonolla tuulella että olin melkein murhanhimoinen; senhän nyt ymmärtää että kun on mielenterveyskuntoutuja niin tunteet heittelehtivät syystä tai toisesta, syynä saattaa olla myös hormonit tai verensokeri. Mutta tällä kertaa melkein säikähdin kuinka raivoissani olin, ihan ilman mitään syytä.

 

Äiti keitti kahvia ja leikkasi minulle pullaa. Myöhemmin päivällä sää kävi synkemmäksi, pian aurinko vetäytyi pilveen.

 

Myöhemmin päivällä käppäilin asemalle ja matkustin bussilla Myyrmäkeen. Ei huvittanut vielä palata kotiin, joten menin Myyrinkiin mutta siellä oli niin vähän ihmisiä etten viihtynyt siellä.

Päätin palata kotiini. Kävin suihkussa ja laitoin tukkaani kamomilla- hiustenhoitoainetta ja öljyseerumia.

 

Viihdyn nykyisessä asunnossani paremmin kuin edellisessä, mutta en aina jaksa olla siellä pitkiä aikoja. Minulla on aina pakottava tarve lähteä ulos, jonnekin muualle.

Tiesin että minun olisi pitänyt siivota, mutta ei huvittanut. Päätin soittaa Miretelle ja kysyä saanko tulla käymään, hän sanoi että saan.

 

Matkustin junalla Helsinkiin ja sieltä metrolla Mireten kämpille. Kävimme yhdessä kaupassa ostamassa herkkuja.

Myöhemmin kun olimme palanneet Mireten kämpille, päätimme että Mirette tulisi minun kotiini yöksi.

Mirette pakkasi tavaransa, sitten lähdimme metroon. Perillä keskustassa oli tyypillinen perjantai- illan meininki.

Matkustimme junalla Myyrmäkeen, perillä kotona otin iltalääkkeet ja peseydyin. Tunsin viihtyväni kotonani tällä kertaa paremmin.

 

Yritin tehdä oloani mahdollisimman mukavaksi, minulla on yleensä iltaisin hieman alakuloinen olo.

 

Huomenna minä ja Mirette menemme yhteen feministiaiheiseen tapahtumaan Helsinkiin, minun pitää myös siivota ja käydä uimahallilla.

Tulin tänä iltana miettineeksi, kirjoittaisinko tuhansista tunteistani päiväkirjaani jota en anna kenenkään lukea, vai blogiini jota haluan kaikkien lukevan? Päiväkirjan kirjoittaminen olisi henkilökohtaisempaa, mutta ihmiset voisivat laittaa symppaavia kommentteja minulle. Päätin tehdä molemmat.

 

Eilisiltana en sitten jaksanut viedä sijauspatjaa ulos tomutettavaksi, mutta onneksi jaksoin laittaa puhtaat lakanat sänkyyn.

 

Näin unta siitä että Lordi teki albumin, jossa oli heavy metal- covereita tunnetuista joululauluista. Herättyäni päässäni soi Ajattaran cover M. A. Nummisen kappaleesta Joulupukki puree ja lyö. Näin myös unta jossa harjoittelin joikaamista.

 

Noustuani kello oli noin 11:30. Otin aamulääkkeet, vaihdoin siteen ja menin takaisin pitkäkseni.

Noustuani pesin kasvoni Nivean puhdistusaineella ja rasvasin ne, minun on pakko pestä ne joka aamu sillä muuten en saa rähmiä pois silmistäni. Ja muuten silmäni alkavat vuotamaan ja näytän aivan kuin itkisin.

 

Söin yhden satsuman, sitten lähdin tapaamaan äitiäni niin kuin joka tiistai.

Join neljä kuppia kahvia maidolla ja sokerilla, söin kaksi aprikoosia ja yhden sitruunanmakuisen pullapitkon palasen.

 

Myöhemmin päivällä lähdin, matkustin bussilla Myyrmäkeen ja kävin Myyrmannin Citymarketissa ostamassa pakkauksen jossa on kolme kanisteria pyykinpesunestettä, se on tarkoitettu ystävälleni Miretelle tupaantuliaislahjaksi. Ostin myös PääPerkeleelle eli Samille hauskan pipon Gina Tricotista, hänellä on nimipäivät ensi viikon lauantaina. Veljeni nimi on kanssa Sami, hänelle pitää ostaa myös jotain.

Ostin Glitter- myymälästä punavihreän mansikan muotoisen kaulariipuksen.

 

Kotiin palatessani istuin hetkeksi puistonpenkillä kotipihallani kirjoittamassa päiväkirjaa. Tuntui aika oudolta istua paikallaan ulkona; yleensä olen tottunut istumaan paikallani sisällä, ja olemaan liikkeessä ulkona.

 

Olen ollut koko päivän kiukkuisella tuulella harhojeni vuoksi.

 

Huomenna minulle tulee rahaa. Maksan yhden laskun, ja sen jälkeen uusin Netflix- tilaukseni.

Jos olen kello kymmenen aikoihin valveilla huomisaamuna, aion käydä terveyskeskuksessa verikokeissa. Tarkoituksena on mitata vereni B- vitamiiniarvot. Verikokeita varten täytyy olla 12 tuntia syömättä ja juomatta muuta kuin vettä, viimeinen asia jonka söin oli muutama voileipä ja lasi maitoa ennen kello kymmentä illalla.

Sen jälkeen menen jonottamaan hoitajalle, otan varmaan jotain luettavaa mukaan ja ostan samalla jotain popsimista jotta saan verensokerini nousemaan, ja otan samalla lääkkeeni.

Haluan varata ajan allergiatesteihin ja ajattelin myös samalla kysyä ihonhoidosta; minkä sortin kasvojenpesuainetta ja huulirasvaa minun kannattaisi käyttää problemaattisen ihoni hoitoon.

Menen hakemaan vaatteeni ompelimosta, pari viikkoa sitten olin vienyt sinne sinisen kirjaillun Dirndl- mekon (jonka yläosaa piti leventää) ja ruskean valkokukkaisen retro- esiliinan (josta piti ommella hame), vien sinne samalla Minni Hiiri- haalarini (josta on irronnut napit) ja violetin Dirndl- mekon (josta on jälleen yhden kerran revennyt ompele vyötäröstä).

Menen Mireten kanssa elokuviin, menemme katsomaan 2D- version elokuvasta Suicide Squad. Seuraava elokuva jonka menen tyttöfrendien kanssa katsomaan on Ghostbusters.

Enpäs olekaan taas päivittänyt vähään aikaan, hä hää. Johtuu suurimmalta osin siitä että minulla on ollut yhtä sun toista kiirettä, eli kirjoittamisen aihetta löytyy mutta ei aikaa raportoida siitä.

Psyykkinen vointini on suurimmaksi osaksi ollut aika tasaista, siitä suuri kiitos parhaalle kaverilleni Miretelle jonka kanssa olen viettänyt suurimman osan kesästä. Kyllä ystävät ovat se elämän sokeri ja suola. Silloin kun olen ystävien seurassa, minulla ei kerta kaikkiaan ole aikaa olla huonolla tuulella.

Olin viime viikolla mummolassa Kangasalalla, ihan jees reissu. Kävin kävelyillä ja vierailin Kangasalan museossa pari kertaa saman päivän aikana. Arvostin. Seuraavan kerran menen käymään lokakuussa kun syysruska on kauneimmillaan, sitä seuraavan kerran menen käymään keskitalvella ja sitten keväällä. Olen ottanut tavakseni käydä mummolassa kerran jokaisena vuodenaikana, jotta voin arvostaa luonnon kauneutta siellä Hämeen suunnalla.

Mummi voi suhteellisen hyvin, kyllähän hän on lähimmäs 80 vuotta vanha ja hänellä on kaikenlaisia kipuja ja sairauksia, mutta on silti virkeä mieleltään ja juttelee ja vitsailee ja laittaa ruokaa ja siivoaa.

Vein hänelle tuliaisiksi Myyrmäen aseman kirpputorilta ostamani taulun jossa enkeli kuljettaa kahta lasta sillan yli, mummi kovin mielissään hyrisi.

Vein hänelle myös pullon Erittäin Hieno Suomalainen- shampoota, Aquafresh- hammastahnaa, Sunlight- saippuaa ja pumppupullollisen Aqualan Plus- perusvoidetta, hän on nyt eläkkeellä ja hänellä tekee vähän tiukkaa rahasta joten autoin häntä hiukan.

Viime viikon perjantaina palasin kotiin linjuribussilla, nukuin pienet aamupuotisnokoset matkan aikana. Oli aikamoinen temppu yrittää saada itsensä mahtumaan kahden istuimen mittaiseen tilaan makuulle ilman että selkä nyrjähtää.

 

Saman päivän aikana menin Mireten kanssa peräti kolmeen eri museoon; Vantaan kaupunginmuseoon Tikkurilassa, näyttelin aiheena oli Vantaanjoki ja miten se on vaikuttanut paikalliseen teollisuuteen ja kulttuuriin. Viimeisessä huoneessa oli pinkka paperia ja värikyniä; piirsin Pikachun, kettu repolaisen, Tähtitytön, Muumipeikon, Kiroilevan Siilin; sitten menimme Hakasalmen huvilaan, siellä oli aiheena Helsingin musiikillinen historia. Sitten tie vei Kansallismuseoon; Mirette on kiinnostunut saamelaisuudesta, ihkutimme kyseisen kansan vaatteita ja käsitöitä joita museossa oli näytillä, ja yritimme joikata muiden vierailijoiden iloksi. Olisin halunnut näyttää Miretelle suosikkini koko museosta, jonkun vanhan alttaritaulun jossa karvaiset demonit pureskelevat alastomia syntisiä tuomiopäivänä, mutta kyseinen osio oli suljettu ilmeisesti remontin vuoksi.

Meillä oli hauskaa, otimme paljon valokuvia, juttelimme ja naureskelimme.

Kuukautiset alkoivat sunnuntaina, sen vuoksi oloni on ollut vähän huonompi. Minulla on erittäin vahvat PMS- oireet, suunnilleen viikko ennen vuodon alkamista psyykkiset harhani pahenevat ja tekee minusta ärtyisän ja kiukkuisen. Olen huomannut että harhani ovat kytköksissä psyykkiseen vointiini; hyväntuulisena en koe harhoja ja harhojen ollessa poissa olen paremmalla tuulella. Samaten kun koen harhoja, oloni on pahempi.

Pitäisi hankkia kuukautiskuppikin jossain vaiheessa. Olen päättänyt ostaa Ruohonjuuresta violetin Lunette- kupin, sillä yleensä värittömät kuukupit pinttyvät helpommin ja niistä tulee epämiellyttävän värisiä.

Huomenna minulla on taas fyffepäivä. Maksan yhden laskun, uusin Netflix- tilauksen, menen leffaan katsomaan Mireten kanssa Suicide Squad- elokuvan, ostan uuden selkärepun, haen korjatut vaatteeni ompelimosta ja vien samalla pari muuta vaatetta korjattavaksi. Tällä kertaa aion viedä violetin Dirndl- mekkoni ja Minni Hiiri- kuvioisen.

Olen ottanut tavakseni että jos yhdessäkään vaatteessani on korjattavaa, vien vakio- ompelimooni kaksi vaatetta kerrallaan. Maksettuani ne vien samalla toiset kaksi vaatetta.

Ilmassa alkaa olla syksyn tuntua, kun tuuli on alkanut käymään viileämmäksi. Tulee hyvä pihlajanmarjavuosi.

Päänahkani on taas alkanut kutisemaan, ei ainostaan samasta laikusta takaraivossa vaan koko päästä.

Nilkkani kutisivat ärsyttävästi, kyseessä ei kylläkään voi olla hyttysenpuremat sillä kuljen aina nilkat peitettyinä ja sitäpaitsi minulla ei ole nilkoissa niitä paukamia mitä hyttysistä tulee. Menin lääkärille ja sain asianmukaiset reseptivoiteet

En ymmärrä miksi olen herännyt viime viikon ajan joka aamu joskus kello kahden tai kuuden välillä virkeänä, kun joskus saatan nukkua yli keskipäivän ja olen silti väsynyt.

Onhan se rasittavaa herätä aikaisin, kun ei voi tehdä juuri mitään etteivät naapurit häiriinny. Voisinhan tietysti neuloa Äiti Teresa- peittoja varten neliöitä, lukea Sherlock Holmesin seikkailuista, tai katsoa Netflixiä.

 

Joka tapauksessa, perjantaiaamuna nousin kello viiden jälkeen, otin aamulääkkeet ja tarkistin nettipankista että olin saanut rahaa; siellähän ne Brysselin rahayksiköt makoilivat ja oikein naureskelivat minulle. Menin takaisin nukkumaan ja nousin kännykän herätyskellon soitua kello kymmeneltä, olin kylläkin jo silloin hereillä joten nouseminen ei tuottanut mitään vaikeuksia.

 

Peseydyin ja heitin päälleni yksinkertaisen mekon, ja lähdin käymään Myyrmannissa. Nostin automaatilta rahaa ja kävin ostamassa ruokaa ja hygieniatuotteita ja hieman namiskuukkelia, ainakin maitoa ja kaakaojauhetta ja putelin Nivea- kasvojenpesuainetta ja paketin sieniliinoja, sen ohella kahdet pohjalliset, yhden yksinkertaiset hiilikuituiset Converse- tennareihini, ja yhdet kumiset Scholl- pohjalliset buutseihini, sekä tuubin pikaliimaa jotta saisin viimeksi mainitut pohjalliset pysymään viimeksi mainituissa buutseissa. Onhan se nyt piru kun ne Scholl- pohjalliset olisivat juuri ihanteelliset buutseihin, mutta ne liukuvat aina paikoiltaan. Ei siihen auta muu kuin teollinen pikaliima. ¨

 

Palasin kotiin ja laitoin tavarat paikoilleen ja nautin hieman aamupalaa.

Kello oli siinä vaiheessa sen verran että minulla alkoi olla kiire; olin menossa ystäväni Eleclyan kanssa Helsinkiin katsomaan 3D- elokuvaa Liisan seikkailut Peilimaassa Kinopalatsiin, elokuva näytettäisiin kello yhdeltä iltapäivällä.

Matkustin kehärataa pitkin junalla Tikkurilaan, sieltä bussilla Eleclyan kotiseuduille jossa hän hyppäsi samaan bussiin. Matkustimme Aviapolikseen ja sieltä junalla Helsinkiin, ja jouduimme juoksemaan ehtiäksemme Kinopalatsiin. Onneksi ehdimme ja saimme revittyä huumoria tilanteesta. Ostimme kaksi lippua vakipaikoillemme keskiriville, ja yhden pänikän popcorneja jonka jaoimme.

 

En ole siis nähnyt ensimmäistä Tim Burtonin ohjaamaa Liisa Ihmemaassa– elokuvaa, mutta päätin varata sen kirjastopalvelusta DVD:llä. Tämänkertainen elokuva oli positiivinen yllätys, joten ensimmäinen elokuva on varmasti myös hyvä.

 

En oikeastaan olekaan niin vastarannankiiski kuin kuvittelin, 3D- elokuvat ovat ihan yhtä jees kuin vaikka 2D- versiotkin.

Tunsin sympatiaa Punaista Kuningatarta kohtaan, vaikka hän oli tarinan pahis. Andrew Scott, joka näytteli Jim Moriartya BBC:n Uusi Sherlock– sarjassa, oli myös karismaattinen mielisairaalan lääkärinä, vaikka hänellä oli vain ihan lyhyt rooli elokuvassa. Loppu oli myös mahtava, mutta en spoilaa sitä niille jotka eivät ole sitä vielä nähneet.

Bechdelin testi ei varsinaisesti toteutunut, mutta elokuvassa oli valtavasti naisenergiaa. Arvostin myös viittausta Michael Bayn Transformers– elokuvasarjaan.

 

Leffan jälkeen menimme Kiasmaan odottamaan Miretteä, ostin myymälästä postikortin.

Mireten saavuttua maksoin hänelle yhden velan sen jälkeen kun hän oli ostanut minulle Fiorellasta parin nilkkasukkia Pride- kulkuepäivänä, ja myöhemmin levyn Marabou- suklaata.

Sen jälkeen menimme käymään Kaisaniemen Fiorellassa ja Hakaniemen UFF:issa. Kyseisessä myymälässä on taas viikkoalennus, mikä yleensä harmittaa minua sillä kaikki parhaimmat vaatteet ovat myyty alta aikayksikön. Onneksi ensi viikolla myymälöihin tulee uudet valikoimat, aion mennä koluamaan kaikki vintage- vaatteita myyvät UFF- kaupat läpi.

 

Treffasimme myös Odessan kanssa, hän toi koiransa Kaapon paikalle. Menimme Mäkkäriin päivälliselle, kutsuin samalla Mireten yökylään luokseni.

 

Odessa ja Eleclya lähtivät muualle, minä ja Mirette kävimme Hakaniemen Basaarissa josta ostin oranssit pyöräilyshortsit. Kyseinen kauppa osallistui positiiviseksi yllätykseksi, löysin sieltä paljon upeita vaatteita.

 

Kävimme myös laukkukaupassa, löysin sieltä hienon repun jossa on paljon taskuja, se on myös sen verran uuden näköinen ettei se varmasti ihan heti hajoa niin kuin edellinen reppuni.

Lisäsin sen ostoslistalleni, pitäisi ostaa myös uusi lompakko ja korttikukkaro.

 

Lähdimme käymään Mireten kämpillä hakemassa hänen yökyläilytavaransa. Olimme valtavan hyvällä tuulella, nauroimme ja lauloimme ja huidoimme ja steppailimme.

 

Teimme hieman maakuntamatkailua, eli matkustimme metrolla Rastilaan ja sieltä bussilla Myyrmäkeen. Matkalla otimme kaveriselfieitä ja naureskelimme ”starter pack”- meemeille.

 

Perillä Myyrmäessä menin Mireten seuraksi Myyrmanniin kun hän osti hieman ruokaa, sitten menimme minun kämpilleni.

 

Perillä kotona liimasin ne kumiset Scholl- pohjalliset buutsieni pohjiin, ja lahjoitin tennarini ja ne hiilikuitupohjalliset Miretelle.

 

Vietimme illan surffaillen netissä, minä tilasin CDON- nettisivulta kaksi ladattavaa Scholl- jalkaraspia, yhden Miretelle synttärilahjaksi ja yhden minulle, Deadpool– elokuvan ”limited edition”- DVD:llä metallikansissa, ja pienen Disneyn prinsessa- figuurin.

Heräsin kello kolmen aikaan aamulla; tiesin etteivät rahat olisivat vielä rapsahtaneet pankkitililleni, joten jatkoin nukkumista.

 

Myöhemmin heräsin kello yhdeksältä, kävin ottamassa aamulääkkeet ja menin takaisin pötkölleni.

 

Nousin kello puoli yhdeltätoista, vääntäydyin ylös sängystä, puin päälleni kesämekon ja laitoin itseni freesimpään kuntoon. Tänään olisi ollut tukanpesupäivä, mutta päätin että kävisin suihkussa vasta illemmalla; nyt minulla oli kiire shoppaamaan.

 

Käynnistin läppärin ja kirjauduin nettipankkiin. Viikkorahat olivat rapsahtaneet tililleni, samaten kuin viiden euron edestä plussapisteitä.

 

Kävin Myyrmannissa nostamassa fyffet pankkiautomaatilta, sitten menin Iso- Myyriin käymään ompelimossa.

Olin vienyt sinne pinkin unelmaprinsessamekon ja violetin Dirndl- mekon, ensimmäistä piti leventää rinnustan kohdalta, toisesta piti ommella repeämä umpeen. Samalla kun maksoin, vein sinne sinisen Dirndl- mekon jota piti myös leventää, ja retro- tyylisen esiliinan josta piti ommella hame.

 

Kävin paikan päällä Tokmannissa ostamassa pyöräilyshortsit, ne ovat kesähelteillä kätevämmät kuin legginsit. Aion ostaa niitä useamman kappaleen.

Kävin Myyrmannin Citymarketissa ostamassa kaksi pakettia hammasväliharjoja, sekä suihkupullollisen ilmanraikastinta.

Kävin apteekissa ostamassa kaksi pakettia Ketipinor- reseptilääkettä, sekä kuusi pumppupullollista Aqualan Plus- perusvoidetta. Nyt minulla pitäisi olla lääkeasiat kondiksessa, eivätkä ne maksaneet kuin viisi euroa yhteensä, sillä minulla meni aika nopeasti alkuvuodesta lääkekorvauskatto umpeen ja nyt saan siis loppuvuoden ajan yhden lääkesatsin kahdella ja puolella eurolla per satsi.

Kävin myös juna- aseman viereisellä kirpputorilla ostamassa sellaisen taulun, jossa enkeli johdattaa kahta lasta risaisen sillan yli. Onhan se aika kitsch- henkinen, mutta se on tarkoitettu lahjaksi isoäidilleni jota menen morjenstamaan ensi kuussa.

 

Kotiin palattuani laitoin tavarat paikoilleen, ja sitten lähdin uudelleen ulos.

 

Matkustin junalla Helsinkiin, sieltä metrolla Hakaniemeen, ja kävin UFF- myymälässä. Siellä on tällä hetkellä viikkoalennus, mutta kaikki parhaimmat vaatteet olivat jo myyty päältä pois.

Ostin kuitenkin sellaisen 80- lukulaisen villapaidan, se maksoi vain kolme euroa. Sitten menin kulman taakse Ekoloon ja ostin neljä Humble Brush- hammasharjaa, kaksi valkoista ja kaksi sinistä isänmaallisessa hengessä, sen jälkeen matkustin metrolla keskustaan ja sieltä junalla Myyrmäkeen.

 

Perillä kotona huomasin saaneeni postissa ilmoituksen paketista. Lähdin hakemaan sitä, samalla postitin syntymäpäiväkortin Tavishille, ja pienen paketin Lokille.

Paketissa oli DVD- boksi jossa oli Doctor Who– televisiosarjan ensimmäiset kolme jaksoa William Hartnellin kaudelta.

 

Kotiin palattuani laitoin tavarat paikoilleen ja siivosin hieman; laitoin vaatteet pyykkikoriin, pakkailin tavaroitani mummolareissua varten, laitoin hernekeittoa illalliseksi, juttelin puhelimessa Suvicitan kanssa.

 

Tänään on Benedict Cumberbatchin 40- vuotissynttärit.

 

Heräsin aikaisin aamulla, joskus ennen kello kolmea siihen että polvitaipeissani oli taas se outo psykosomaattinen kipu. Menin kuumaan suihkuun helpottaakseni särkyä, ja otin muutaman rauhoittavan, enkä siltikään saanut unta.

 

Noustuani myöhemmin aamulla otin aamulääkkeet ja pukeuduin mustiin housuihin, ja valkoiseen teepaitaan jossa on kuva The Ramones- bändin Rocket To Russia- albumin kansikuvasta.

 

Nukuin aamupuotisnokoset ja heräsin varttia vaille yhdeltä.

Muistin että Myyrmannin Starbucksissa olisi kahvinmaistelutilaisuus, mutta se oli jo ohi kun ehdin sinne. Palasin kotiin nukkumaan ja laitoin älypuhelimeni herätyskellon soimaan varttia yli neljältä.

 

Noustuani menin uudelleen Starbucksiin, sain maisteltavaksi pienen kupin tummapaahtoista kahvia maidolla ja sokerilla. Ihan hyvältä se maistui, kahvia kuin kahvia.

 

Päätin lähteä urbaanille seikkailulle; junaan ehdittyäni tajusin hukanneeni matkakorttini, joten jäin Louhelan asemalla pois ja pengoin hysteerisesti laukkuani. Kuinkas ollakaan, matkakorttini olikin vyölaukussani.

Matkustin junalla Kannelmäkeen, ja siinä vaiheessa päätin jäädä pois. Kävelin Myyrmäkeen, olin niin unenpöpperössä että olin vähällä nukahtaa seisaalleni.

 

Kesäinen ilma tuoksui jäätelölle, aurinkovoiteelle, ja niittykukille.

Mietin että ollaan jo kesän ja koko vuoden puolivälissä. Niin se elämä vain kulkee eteenpäin.

 

En muista mitä puuhastelin iltapäivänä, mutta illemmalla kävin Myyrmannissa.

 

Tänään olisi ollut uimahallipäivä, mutten ollut jaksanut/viitsinyt mennä sinne.

 

Huomenna on tukanpesupäivä ja rahapäivä. Luulen etten käy heti aamulla suihkussa, minulla on niin kova kiire mennä shoppailemaan.

Ensi töikseni aion hakea paikatut vaatteeni vakituisesta ompelimosta ja vien kaksi muuta vaatetta korjattavaksi; siitä asti kun luin jostain paikallislehdestä ompelimon pitäjän haastattelun, olen alkanut viemään vaatteitani sinne korjattavaksi. Sitten kun olen hakenut nämä vaatteet, vien toiset kaksi vaatetta samalla reissulla.

Näin taas ihan pöhköjä unia, ja nousin joskus ennen puoli kymmentä aamulla. Se on melko aikaista minun mittapuussani, mutta minkäs teet kun ei nukuttanut enempää.

Otin aamulääkkeeni, kävin suihkussa, lätkin Aqualan- perusvoidetta iholle ja Dove- öljyseerumia tukkaani. En jaksanut harjata hampaitani, mutta tuskin ne yhdessä päivässä lahoavat.

Pukeuduin skottiruudulliseen hameeseen ja CupCake Cult- teepaitaan, jossa on kuva zombie- Pikachusta.

 

Kävin sossussa viemässä sinne Nordea- pankista saadun valtakirjan, jonka tarkoituksena on ilmoittaa välitystilistäni huolehtivalle sossutyöntekijälle että jokaviikkoiset tukeni maksetaan kyseiselle tilille Nordeaan.

Toivoisin kyllä niin että tämän viikon rahat maksetaan vanhalle tilille, enhän ole vielä edes saanut uuden tilin tunnuksia enkä Visa Electron- korttia, ne tulevat vasta perjantaina (kävin avaamassa tilin Nordeaan perjantaina ja minulle sanottiin että pankkitunnusläpyskä ja Visa Electron- läpyskä tulevat vasta viikon päästä siitä päivästä katsoen) tai milloin nyt viitsivät tulla. Perjantai on 22. päivä, silloin saan kuukausittaisen takuueläkkeen. Olen jo sopinut että menisin keksiviikkona leffaan ystäväni Hennan kanssa, en oikeastaan tässä vaiheessa voi muuta kuin toivoa että sossu tai pankki ei feidaa.

 

Päätin lähteä Häslinkiin tapaamaan Miretteä. Kello oli vasta puoli puolenpäivän, arvelin että oli vähän liian aikaista, mutta kun soitin hänelle ja kysyin saanko tulla käymään, hän sanoi että saan.

Perillä joimme yhdessä kaakaota, minä autoin häntä siivoamaan; tuuletimme, poimimme roskia ja lajittelimme ne kierrätykseen, laitoimme käyttötavarat parempaan järjestykseen, ja minä poimin Mirtsun vaatteita lattialta ja kysyin häneltä onko tämä pyykkiä vai mitä. Palkaksi sain valita yhden käsintehdyn jääkaappimagneetin, hän arveli että valitsisin pinkin Hello Kittyn mutta valitsinkin kirkkaanpunaisen jossa on keltainen tulppaani.

 

Lähdettyäni kotia päin ajattelin matkustaa bussilla Malmille, ja sieltä Jokerilinjalla Myyrmäkeen, mutta päätinkin vain matkustaa metrolla keskustaan ja sieltä Kehärataa pitkin Myyrmäkeen.

 

Perillä kotona huomasin saaneeni postia; puhelinlasku, sähkölasku, laajakaistalasku, ja hopeanvärinen kirjekuori jonka oli lähettänyt Vicki B., Facebook- ystävä Floridasta johon tutustuin erinäisissä BBC Sherlock/Benedict Cumberbatch- ryhmissä.

Kirjoitin laskuihin sossutyöntekijäni nimen, vien ne huomenna paikan päälle sossuun.

Avasin hopeanvärisen kirjekuoren, siellä oli photoshopattuja valokuvia ja taidekuvia BBC Sherlock– televisiosarjan kohtauksista ja näyttelijöistä. Heti kun olen ostanut lisää Washi- teippiä ja lakannut kiljumasta silkasta riemusta, aion teipata ne kollaasiseinälleni.

 

Laitoin älypuhelimeni lataukseen, sillä aikaa pesin kaksi koneellista pyykkiä, imuroin kotini lattian, puleerasin kylpyhuoneeni, jynssäsin pahimmat tahrat pois kirjoituspöydän pinnalta ja keittiön tasoilta, ja vein paperit & kartongit & pahvit & pienmetallit kierrätykseen kotipihani moolokkeihin ja samalla hain lakanat alakerran kuivaushuoneesta, viikkasin ne ja laitoin piirongin laatikkoon.

 

Myöhemmin illalla kun kännykkäni oli vihdoinkin täynnä latausta, kello oli jo kuusi illalla.

Lähdin käymään kirjastossa, sitten menin Myyrmanniin.

Kävin Citymarketissa ostamassa paketin Sunlight- saippuapaloja, pullon Erittäin Hieno Suomalainen- shampoota, pumppupullollisen hunajantuoksuista Palmolive- käsisaippuaa, ja sellaisen pumpputuubin jossa on raidallista AquaFresh- hammastahnaa.

Aion viedä nämä kyseiset hygieniatuotteet mummolaan sitten kun sinne elokuussa lähden; mummi elää pienellä vanhuuseläkkeellä, ja yleensä kun menen hänellä käymään, hänellä on täysin samat shampoot ja hammastahnat ja muut mitkä hänellä on ollut viime kerroillakin kun olin hänellä yökylässä.

Vaikka en itse tienaa sen enempää kuin mummikaan (minulla rahat vain riittää paremmin, sillä saan kerran viikossa noin satasen, sen sijaan että saisin kaikki rahat yhtenä isona köntsänä kerran kuussa, ja sossu maksaa peruslaskut eli sähkön, veden, kännykän, kotivakuutuksen, ja laajakaistan, ja asuntoni vuokran samaten), on ihan jees että auttelen häntä.

 

Ostin myös nimipäiväkortin Riikalle, tänään on Riikan nimipäivät. Ostin myös Marimekko- onnittelukortin Jimille, jolla oli synttärit viime viikon perjantaina, mutta parempi lähettää onnittelukortit myöhään kuin ei milloinkaan.

Ostin myös ruåtsinkielisen Hello Kitty- lehden, ihan vain siksi että siinä tuli mukana ihkuja tarroja ja sellainen Hello Kitty- mallinen peltirasia. Aion ostaa myöhemmin toisen mokoman ja lähettää sen ystävälleni Zoyalle, hän arvostaa Hello Kittyä yhtä paljon kuin minä.

Ostin myös Maybelline- merkkisen, Art Pop- sarjaan kuuluvan, Lemon Zap- sitruunanmakuisen huulirasvan kosmetiikkalaukkuuni. Minulla pitää aina olla kolme huulirasvaa; yksi kosmetiikkalaukussa, yksi yöpöydän laatikossa, ja yksi kylpyhuoneessa. Minulla oli aiemmin Maybelline- merkin Dr. Rescue- huulirasva, mutta jouduin heittämään sen mäkeen koska se oli mentolinmakuinen, eikä ihoni siedä kirpsakkaa mentolia vaikka kestänkin esimerkiksi piparminttuteetä tai -karkkeja.

Kävin myös Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa vaaleanpunaisen taikamustekynän, ja viisi ensimmäisen luokan postimerkkiä.

 

Kotiin palattuani laitoin mummolaan vietävät hygieniatuotteet matkalaukkuuni, olen alkanut jo pakkailla tavaroitani elokuista mummolareissua varten.

Kirjoitin Riikan nimipäiväkorttiin lähettäjän ja saajan osoitteet ja onnittelut, laitoin siihen postimerkin ja Priority- tarran, sitten lähdin viemään sitä postilaatikolle.

 

Huomenna minulla on uimahallipäivä, onneksi Myyrmäen urheilutalon uimahalli on taas auennut kesätauolta. Toivottavasti jaksan uida enemmän kuin sata metriä, ja viipyä saunassa enemmän kuin vartin.

Ajattelin myös mennä Myyrmannin Starbucks- kahvilaan, siellä on ilmainen kahvinmaistelutilaisuus.

Tämä päivä oli huomattavasti parempi kuin eilinen.

 

Näin unta jossa hengailin kaikkien lähimpien ystävieni kanssa; Mirette, Suvicita, Pinkki, Tintti, Emppi, ja Elyseé olivat ne jotka muistan tavanneeni kyseisessä unessa. Olimme asematunnelissa ja minulla oli ahdistuskohtaus, muut lohduttivat minua mutta olin niin paniikissa että rynnistin pienen lasitavaramyymälän halki kuin innostunut sonni ja rikoin kaiken mikä eteen sattui, puhtaasti vahingossa. Yritin sovittaa tekoni ja ehdottaa myyjälle (joka näytti aivan Silent Hill– elokuvan Christabellalta) oli hyvin tyly minua kohtaan.

Toisessa unessa minä ja edellä mainitsemani ystäväni kasvatimme siivet ja lensimme jonnekin lumiseen aarniometsään protestoimaan hakkuita metsäisessä osassa, ja öljynporausta lumisessa osassa.

Toisessa unessa paras ystäväni Suvicita ehdotti että menisimme yhdessä Oulussa järjestettäviin bileisiin, jotka järjesti joku nuorten sosialistien liitto. Minä siihen, että mieluiten menen Naantaliin, kunhan saan selville sijaitseeko Naantali Saharan hiekkadyyneillä vai Siperian tundralla.

 

Minulla on sellainen muistikuva että heräsin aikaisin aamulla ja katsoin älypuhelintani, joka oli latautumassa yöpöydälläni. Se oli 01:90 aamulla, vasta noustuani tajusin että eihän se niin voi olla. Minulla oli myös tunne siitä että nousin seisomaan sänkyni päällä ja mietin mitä freudilaista näkemässäni lasinrikkomisunessa oli.

 

Heräsin myöhemmin siihen että molemmissa jaloissani oli nilkoissa, pohkeissa, reisien takaosassa ja perskankuissa outo jäytävä kipu. Se ei voinut olla kuukautiskipua, sillä kuukautiseni olivat jo tältä kuulta ohi. Eikä se voinut myöskään olla niitä kramppeja joita saan polvitaipeisiini jos otan iltaisin rauhoittavia.

 

Noustuani kello oli kymmenen aamulla. Otin aamulääkkeet, kävin vielä pitkäkseni puoleksi tunniksi. Noustuani tepastelin asunnossani edes takaisin ilman vaatteita, söin Nutellaa suoraan purkista haarukalla sillä kaikki lusikat olivat pesussa, ja räpyttelin käsivarsiani ja pölläyttelin hiuksiani, olin hyvällä tuulella.

 

Kävin suihkussa ja jynssäsin itseni päästä varpaisiin.

Pukeuduin auringonkukankeltaiseen puuvillapuseroon, sen päälle laitoin sitruunankeltaisen kesämekon, ja sitten harjasin hampaani.

Olen ottanut tavakseni harjata hammasvälini sellaisilla kertakäyttöisillä miniharjoilla, tänään sattui niin hassusti että harja katkesi ja sen pää jäi poskihampaideni väliin jumiin mutta sen sai tökkimällä irti. Sitten harjasin hampaani ja sitten käytin suuvettä. Olen myös ajatellut hankkia ”kielenkaapimen” Ruohonjuuri- ekomarketista, niin sitten suuni on pussauskunnossa.

Päätin vaihtaa vaatteeni, puin päälleni pinkin sinikukkaisen Dirndl- mekon ja sen alle musta- violetti- vaakaraidallisen puseron.

 

Joskus puolen päivän aikaan lähdin käymään WeeGeen taidemuseossa. En ole käynyt siellä ainakaan puoleentoista vuoteen, joten nyt oli hyvä tilaisuus.

 

Matkustin bussilla Kamppiin, sieltä bussilla Espooseen ja jäin pois WeeGeen pysäkillä.

WeeGee on siisti mesta; siellä on kellomuseo (suosikkejani ovat Pokémon- rannekellot ja ihmisruumiin malliset kaappikellot), historiamuseo (suosikkini on palanen villamammutin taljaa), lelumuseo (siellä on vaihtuva näyttely, tällä hetkellä aiheena on retro- henkinen sirkus ja PEZ- annostelijat), ja sitten ihan perus taidemuseo jossa on maalauksia, veistoksia, ja installaatioita, samassa rakennuksessa on myös kahvila- ravintola ja kauppa.

Käytyäni matkustin samalla bussilla takaisin Kamppiin, käppäilin ympäriinsä ja sitten matkustin junalla Myyrmäkeen.

Junassa oli pariskunta joka yritti rauhoitella lapsiaan soittamalla älypuhelimelta lastenlauluja, joku vanhempi rouva kommentoi kuinka nykyään lapsilla pitää olla huvitusta kellon ympäri eivätkä he pärjää tylsyyden kanssa.

Matkalla soitin Miretelle ja ehdotin että tapaisimme huomenna, menisimme yhdessä shoppailemaan ja maksaisin hänelle kymmenen euron velkani; hän oli Pride- viikolla ostanut minulle parin sukkia, ja edellisellä viikolla levyn suklaata.

 

Perillä Myyrmäessä äitini soitti minulle, sovimme että tapaisimme tänään.

Myöhemmin kun tapasin äitini, hän antoi minulle kymmenen euroa. Kävimme Jyskissä ja Clas Ohlsonilla, juttelimme millaisia muistoja meille tuli mieleen eri tuotteista.

 

Käydessämme Citymarketissa osuimme keskelle perhekriisiä, siis ei omaamme.

Kyseessä oli joku täysi- ikäinen mies, joka vaati äitiään ostamaan hänelle Zootropolis– DVD:n ja kun hän kieltäytyi, mies alkoi parkumaan kurkku suorana. Hän oli ilmeisesti lapsen tasolla. Minua ahdisti kuulla huutoa niin kuin eilen Amos Andersonin museossa. Ymmärsin kuitenkin että ihmisparka oli ehkä vammautunut, eihän hän voinut sille mitään.

 

Minä ostin litran maitoa ja pari Frezza Moccaa. Harmi kun enää ei myydä minttusuklaan makuista Frezzaa, se oli suosikkiani.

 

Menin suoraan kotiini, surffailin netissä ja kirjoitin blogia ja sitten lähdin käymään Myyrmannissa laatimassa tämän viikon ostoslistaa.

 

Kotiin palattuani Suvicita soitti minulle, sovimme että hän tulisi huomenna messiin minun ja Mireten kanssa, kenties menisimme Horror Shoppiin kolmisteen.

 

Huomenna minulle siis tulee viikkorahat niin kuin joka keskiviikko. Aiempina viikkoina olen saanut hieman enemmän kuin 80 euroa, sillä sosiaalitoimiston välitystilille siirrettiin takautuvat asumistuet kahdelta kuukaudelta. Toivottavasti saan huomennakin enemmän rahaa.

Riippuen siitä mihin aikaan jaksan pungertaa ylös sängystä, menen heti ostamaan Cubus- myymälästä rintsikat ja legginsit, sitten menen Citymarkettiin ostamaan viikon perusruuat.

Aion maksaa Miretelle kymmenen euroa, ja jos rahaa jää jäljelle niin menen hänen ja Suvicitan kanssa shoppailemaan.

Aiomme käydä myös Horror Shopissa, ja käymme varmaan jossain syömässä. Jossain vaiheessa pitäisi myös mennä kuntosalille, olen lintsannut sieltä tarpeeksi pitkään.

En ole päivittänyt vähään aikaan mielipahastani johtuen; minulla on joka kuukausi aivan helvetilliset PMS- oireet, minusta tulee masentunut melkein itsetuhoisuuden partaalle, ja niin raivostunut että olen melkein psykoosissa.

Kuukautiskupin käyttö on myös raivostuttavaa, aina on hilkulla saako sen sisään ja saako sen ulos. Ostin joskus vuonna nakki ja muusi läpikuultavan Lunette- kupin ja leikkasin siitä antennin pois, olen päättänyt ostaa uuden; mieluusti violetin, sillä se ei kellastu, enkä leikkaa siitä antennia pois.

 

Nukuin viime yön sohvasängyssäni, sillä en ollut jaksanut laittaa viikonlopun aikana puhtaita lakanoita sänkyyni.

Näin aika todentuntuista unta, jossa olin kotikotona omassa huoneessani. Hetken luulin jo olevani siellä, mutta sitten heräsin omasta sängystäni.

Näin myös aika ikäviä painajaisia, ketutti jo valmiiksi kun heräsi.

 

Noustuani otin aamulääkkeet, pesin rähmät silmistä ja rasvasin kasvoni, pukeuduin ja söin aamupalaksi Nutella- levitettä suoraan purkista.

 

Minulla oli tänään omahoitajan tapaaminen psykiatrian poliklinikalla, se piristi minua hieman.

Olin tietoinen siitä etten ollut käynyt suihkussa moneen päivään, ja äänenikin kuulosti jotenkin painuneelta.

 

Tapaamisen jälkeen menin vessaan tekemään kasvolihasharjoituksia, eli siis vääntelin naamaani.

 

Torilla tapasin äitini, söimme yhdessä rasiallisen vadelmia.

 

Menin kotiin, myöhemmin päivällä ASPA- työntekijäni Kaarina tuli käymään.

Juttelimme eri asioista samalla kun tiskasin astioita. Olen pitkän aikaa toivonut että minulla olisi astianpesukone, on tylsää sutia astioita likavedessä kun ne eivät tunnu siitä puhtaammaksi tulevan.

 

Kaarinan lähdettyä keitin lounaaksi pussipastaa, vuohenjuustolla ja rucolalla maustettua. Sen jälkeen imuroin asuntoni lattian ja lähdin uimaan.

 

Myyrmäen uimahalli on juuri nyt suljettu, joten matkustin bussilla Martinlaaksoon ja kävin Martinlaakson uimahallissa. Siinä vaiheessa harhat alkoivat taas kiusaamaan minua, en jaksanut uida kuin kolme altaanmittaa ja olla saunassa vaan puoli minuuttia.

 

Matkustin bussilla Myyrmäkeen, vietyäni uimaromppeeni kotiin päätin lähteä käymään Amos Andersonin taidemuseossa.

 

Matkustelin junalla Helsinkiin, siinä vaiheessa oli alkanut sataa vettä ja minulla oli ”härökohtaus”; verensokerini meni niin matalalle, että reagoin siihen sekä fyysisesti (polvet tärisivät, hampaat kalisivat, silmät seisoivat päässä) ja psyykkisesti (koin että kaikki ympärilläni uhkasi minua, että kohta räjähtäisin kappaleiksi).

 

Museokäynti kyllä piristi minua. Poistuttuani kävin Forumin Alepassa ostamassa Milky Way- patukan saadakseni verensokerini nousemaan.

 

Tarkoitukseni oli matkustaa junalla Myyrmäkeen, mutta junalla oli seisokki, joten matkustin metrolla Rastilaan ja sieltä bussilla Myyrmäkeen.

 

Kun vihdoin ja viimein olin kotona, onnistuin pesemään kaksi koneellista pyykkiä, viemään roskat, ja viemään sekä maton että sijauspatjan ulos tomutettavaksi, laittamaan puhtaat lakanat sänkyyni, ja peseytymään iltalääkkeiden jälkeen.

 

Tulin miettineeksi että tämä päivä oli hyvä juuri siksi että sain tehtyä niin paljon; siivosin, urheilin, kävin museossa, ja olin sosiaalinen.

Tänä aamuna älypuhelimeni herätyskello herätti minut kello puoli yhdeksältä aamulla, otin sen pois päältä ja jatkoin nukkumista. Laitoin sen soimaan kello puoli kymmeneltä aamulla.
En oikein viitsinyt nousta silloinkaan, mutta pakkohan se oli; ASPA- työntekijäni sijainen tulisi käymään kello puoli yksitoista ja siihen mennessä minun oli hankkiuduttava kotiin.

Otin aamulääkkeeni, pukeuduin mustiin housuihin ja harmaaseen The Ramones- fanipaitaan, pakkasin kimpsuni ja kampsuni, sanoin Miretelle heipat ja sitten vääntäydyin metroasemalle unenpöpperöisenä.

Matkustin metrolla rautatientorille, sieltä junalla Myyrmäkeen.
ASPA- työntekijäni sijainen odotti minua alaetuovella, päästin hänet kotiini, juttelimme niitä näitä ja hänen lähdettyään menin nukkumaan aamupuotisnokoset.
En tiedä mikä oli syynä, mutta puoliunessa minusta tuntui kuin joku olisi pulissut takaperoisia lauseita päässäni. Uneksin talvisesta Helsingistä ja käänteisestä Gorillaz- bändistä ja hopeisista kahvimukeista.

Heräsin keskipäivän aikoihin, kun kännykkäni soi. Siellä oli omahoitajani Saija psykiatrian poliklinikalta; hän kertoi että meillä olisi ollut tänään tapaaminen. En kyllä sitten ollenkaan muistanut että meillä olisi pitänyt olla sellainen.
Sovimme kuitenkin uuden ensi viikolle, ja sitten menin takaisin pötkölleni.

Myöhemmin päivällä gänä soi uudelleen, siellä oli äiti. Hän kertoi että hän lähtee isän kanssa kesälomamatkalle, ja että hän antaisi jokaperjantaisen rahan tänään. Sovimme että tapaisimme kello kahdelta iltapäivällä Myyrmannissa.
Se motivoi minut nousemaan, mutta en siltikään viitsinyt vaihtaa vaatteita ja peseytyä. Olin tietoinen siitä että silmäni pursusivat rähmää ja suutani ympäröivä iho oli lohkeillut vereslihalle.

Äiti antoikin 30 euroa, yleensä olen saanut 20 euroa. Menimme kävelemään kakkoskerrokseen, sitten tiemme erosivat.
Äiti kertoi että he olivat menossa Kokkolaan tapaamaan isäni mummoa, pyysin heitä sanomaan terveisiä. Haluaisin tavata isomummia itsekin, kun ei koskaan tiedä koska hänestä aika jättää.

Kotiin palattuani kävin vihdoinkin suihkussa, pesin kasvoni ja tukkani ja kroppani, huuhtelin shampoot silmistä, kuivateltuani laitoin tukkaani öljyseerumia ja rasvasin ihoni perusvoiteella. Taputtelin Apolar- reseptivoidetta huulieni ympärille.

Puin ylleni harmahtavan pinkin talonpoikaismekon jonka ostin asematunnelin Indian Bazaarista joskus vuonna päärynä. Sillä nimenomaisella hetkellä se suojasi viileältä säältä, peitti vartaloani sopivasti, eikä minun tarvinnut pukea erillistä yläosaa ja alaosaa.

Sain muuten jääkaappini toimimaan; siirsin sen omilla käsivoimillani paikoiltaan, laitoin töpselin seinään, ja ihme super, se alkoi taas hurista.

Päätin lähteä Helsinkiin. Myöhästyin bussista %&=, joten matkustin bussilla %/” Mellunmäkeen, sieltä metrolla Hakaniemeen. Matkalla soitin vakiokampaamooni Salon Piitaan, sovin että tulisin keskiviikkona leikauttamaan tukkani. Pyysin myös että saisin opiskelija- alennusta, eli siis kampaajaksi opiskeleva leikkaa tukkani, ja maksan vain puolet normaalista hinnasta.
(Tukkani on kasvanut polkkatukasta kaulan juurelle, ja siitä pitäisi leikata nelisen senttiä kuivia latvoja pois. Sen jälkeen annan sen taas kasvaa.)

Perillä Hakaniemessä käväisin siellä mainitsemassani laukkukaupassa, kysyin onko näyteikkunan Hello Kitty- reppu myynnissä. On kuulemma, ja kaiken huipuksi kymmenen prosentin alennuksessa. Päätin että tulisin ostamaan sen keskiviikkona.

Poikkesin myös paikallisessa UFF- myymälässä, ja olin onnesta soikea kun huomasin että heilläkin on vintage- osasto, jossa oli kaiken huipuksi aivan ihkuja vaatteita! Lisäsin ostoslistalleni valkoisen pitsimekon, joka on samanlainen kuin Jerry Spinellin ihkussa kirjassa Tähtityttö, jossa kyseinen nimihenkilö käyttää samanlaista mekkoa ensimmäisenä päivänään yläasteella. Päätin että ostaisin myös vaaleankeltaisen kesämekon ja siihen vaaleanpunaraidallisen esiliinamekon, jotta voin pukea ne päällekkäin sillä keltainen mekko on harsomaisen läpikuultava; en ole vilauttelijatyyppiä.

Matkustin metrolla Kamppiin, ja kävin kauppakeskuksen K- Supermarketissa ostamassa pullollisen ekologista hajunpoistosuihketta, sellainen tulee tarpeeseen sillä omassa kylpyhuoneessani haisee milloin millekin reiästä tulevalle eritteelle, pissalle ja paskalle ja oksennukselle ja kuukautisverelle, enkä arvosta sellaisia hajustettuja ilmanraikastimia.

Kävin Tigerissä ja ostin sieltä kolme pientä pussillista värikkäitä muovihelmiä. Teen niistä helminauhan, jota pidän edellä mainittujen keltaisen kesämekon ja pinkkiraidallisen esiliinan kanssa.

Kävin myös Suomalaisessa Kirjakaupassa ja olin pyörtyä ihastuksesta kun huomasin että siellä oli myynnissä uusia Geepap- päiväkirjoja, ainakin neljää uutta kansikuviota. Lisäsin nekin ostoslistalleni.

Matkustin bussilla ¤”! Martinlaaksoon, sieltä junalla Myyrmäkeen, ja palasin kotiin.

Pesin kaksi koneellista pyykkiä, rullasin maton ja vein sen parvekkeelle.

Huomaa että kuukautiset alkavat ensi viikolla, ne ovat suunnilleen vuoden ajan alkaneet joka kuun toinen viikko. Rintani ovat turvonneet ja arat, ja minua kiukuttaa aivan mielipuolisesti.

Päivän aikana oli satanut kaatamalla, mutta nyt ulkona paistaa iltainen aurinko.

Huomenna on tiistai. Normaalisti menisin vanhempieni luo, mutta he ovat matkalla. Luulen että hoidan viikkosiivouksen loppuun asti, ja menen sitten kuntosalille.

Eilisiltana kun ystäväni Elyseé ja Samuli tulivat käymään, annoin Elyseélle kaksi lahjaa jotka minun oli tarkoitus lähettää postissa hänelle; vaaleanpunainen japanilaistyylinen aamutakki, sekä hiusharja jossa on sievän piirretyn tytön kuva ja teksti ”Glamour Girl”.

 

He lähtivät aikaisin aamulla, minä jäin vielä nukkumaan siihen asti kunnes äiti soitti. Olimme sopineet että tapaisin hänet tänään, hän antaisi minulle rahaa Pride- festivaalia varten.

Nousin, otin aamulääkkeet, pukeuduin ruskeaan kirjailtuun Dirndl- mekkoon ja siihen sopivaan oranssi- musta- raidalliseen puseroon.

Tapasimme Myyrmannissa, äiti antoi minulle 25 euroa, kävelimme kakkoskerroksessa; minulle jäi niin hyvä mieli, että tunsin tämän hetken muuttuvan ydinmuistoksi.

 

Kun oli tarkoitus lähteä Helsinkiin, I- junan lähtöaikaa siirrettiin neljä kertaa. Saavuin hiukan myöhässä, mutta Mirette ei pahastunut.

Käppäilimme Senaatintorille, josta marssi siis lähti. Meillä oli hauskaa, tunsin yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikkien eri ikäisten, rotuisten, sukupuolisten ihmisten kanssa, mutta hauskinta oli ehdottomasti se saarnamies joka huuteli epätoivoisesti ”Jesus saves! Believe in Jesus!”

 

Kulkue päättyi puistoon Kiasman edustalle. Istuimme nurmikolle syömään aprikooseja, sitten menimme Postitalon Supermarkettiin ostamaan safkaa; purkki vadelmahilloa, tiu kananmunia, kilo taloussokeria lettujen paistoa varten, ja paljon suklaata.

 

Matkustimme minun kämpilleni, laitoin kasan pyykkiä koneeseen ja aloin vatkaamaan munia. Täytyy todeta että minulla on jonkinlainen viha- rakkaus- suhde lettujen paistamiseen; sain jauhoja mekolleni, taikinasta tuli paakkuista, eikä letuista tullut mitään, kun apuna oli vain sisustuskaupasta ostettu sydämenmuotoinen paistinpannu.

Heitin sekä taikinan että paistinpannun mäkeen, ja käytyäni suihkussa vaihdoin päälleni Zombie- teepaidan ja mustat housut.

Tiskasin kolmen viikon tiskit, ja käteni olivat märät vaikka minulla oli ollut kumihanskat.

 

Kurjuuksien kukkuraksi jääkaappi- pakastimeni oli sammunut. Soitin huoltonaiselle, hän kertoi olevansa juuri sillä hetkellä puistossa ottamassa aurinkoa, ja palaisi asiaan vasta maanantaina.

 

Pelastava enkeli Mirette ehdotti että ottaisin ruokani mukaan ja tulisin hänelle yökylään, hänen jääkaappinsa ainakin toimi.

 

Pakkasin juustot, kananmunat, maidot ja voit, sen ohella täytetyn dosetin, päiväkirjan, vaihtovaatteet, läppärin, nettitikun, kännykkälaturin, ja lukemiseksi jättikirjan Sherlock Holmesin kootut seikkailut.

 

Matkustimme junalla Helsinkiin, sieltä metrolla Herttoniemeen.

Mireten kämpässä ihkutin hänen sisustustaitojaan.

 

Laitoin ruokatarvikkeeni hänen jääkaappiinsa, katselimme jalkapalloa televisiosta, illalla kävin viilentymissuihkussa, sitten olikin aika mennä nukkumaan.

Kesäkuun viimeisenä keskiviikkona olin niin kiukkupussi, että jouduin nielemään melkein kokonaisen foliolaudallisen rauhoittavia enkä siltikään saanut unta.

Heräsin joskus aamuyöstä siihen että polvitaipeitani särki oudosti, se on juuri rauhoittavien yliannostuksen sivuvaikutus.

Taivuttelin ja jännittelin polviani, nukuin eri asennoissa, enkä siltikään saanut tuskaista oloani helpotettua. Kävin kuumassa suihkussa, ja kipu hävisi.

 

Nukuin sinä päivänä kello kuuteen asti illalla, se on varmaankin ennätys.

Kävin pikaisesti suihkussa, puin mekon päälle, ja kävin Myyrmannin Citymarketissa ostamassa suklaalevyn, sitten palasin kotiin ja kuuntelin Painajainen Ennen Joulua– elokuvan soundtrackia Spotify- palvelussa.

 

Perjantai oli huomattavasti parempi päivä.

Aamulla näin mukavia unia, petyin herättyäni kun tajusin että ne olivatkin vain unia. Minun piti nousta aikaisin, sillä olin menossa morjenstamaan äitiäni niin kuin joka perjantai.

Kuinka ollakaan, olin juuri käppäilemässä bussipysäkille kun tapasin äitini. Matkustimme yhdessä kotikonnuille, äiti antoi minulle rahaa ja kahvia ja sellaisia Gifflar- kanelipullia joissa on sellaista ihkua suklaamömmöä sisällä.

Kauaa en kuitenkaan ehtinyt viipyä, olin menossa tapaamaan ystävääni Miretteä. Koska oli kuukauden ensimmäinen perjantai, Kiasmaan ja Luonnontieteelliseen museoon olisi molempiin ilmainen sisäänpääsy.

 

Matkustin junalla Helsinkiin, Mirette odotti minua Kiasmassa.

Olen oikeastaan nähnyt tämänhetkiset näyttelyt moneen otteeseen, mutta ystävän kanssa oli mukavaa. Otimme paljon kuvia toisistamme, ja taideteoksista (Kiasmassa on sallittua ottaa kuvia omaan ei- kaupalliseen käyttöön), Mirette otti kuvia järjestelmäkamerallaan ja minä Lumiallani josta alkoi olla akku lopussa.

 

Kävimme Luonnontieteellisessä museossa, jossa en ole käynyt ainakaan puoleentoista vuoteen. Suosikkejani olivat hylkeet, linnut, apinat, kengurut, lumiluola, maailmankaikkeuden eri kehitysvaiheet… Se oli hyvin opettavaista.

 

Kävimme Forumin kauppakeskuksen Arnold’s- kahvilassa, ostin kylmäsavulohibagelin ja lasillisen sitruunamehua hiukoon ja janoon.

Kyseisen raflan työntekijät ovat tulleet tutuiksi, vaihdoimme kuulumisia ja naureskelimme.

 

Päätimme että kävisimme myös Lasten Museossa, joka sijaitsee Sederholmin talossa Senaatintorin laidalla.

Kävimme myös matkamuistomyymälässä, ja Globe Hopen myymälässä.

 

Museoreissun jälkeen sovimme, että menisimme huomenna Helsinki Pride- marssille.

 

Siinä vaiheessa lähdimme molemmat kotiin; matkustimme metrolla Itäkeskukseen, jossa Mirette jäi pois, minä jatkoin Mellunmäkeen ja matkustin sieltä bussilla Myyrmäkeen.

 

Matkalla ystäväni Elyseé soitti minulle ja kysyi saako hän tulla yökyläilemään Samulin kanssa. Sanoin että he saavat tulla, minulla oli ollut jo ikävä häntä.

Juhannusaaton ilta kului riehakkaan hilpeissä merkeissä, heiluimme alasti ja tanssimme napatanssia ja nappailimme valokuvia toisistamme, illan tullen menimme saunomaan.
Myöhemmin iltayöstä muutamaan meistä iski hienoinen paniikki, kun Eleclyan adoptioäiti saapui ystävänsä kanssa kotia juhannustanssiaisista. Onneksi olimme kaikki naisia, joten ei tarvinnut hävetä, ja äitiä vain nauratti että täällähän on joukko alastomia tyttösiä.

Nautimme iltapalaa yhdessä, minä join vain kaakaota sillä minun ei pahemmin tehnyt mieli ruokaa; Eleclyan äiti laittoi lämpimiä voileipiä Miretelle, Suvicitalle, ja ystävälleen.
Eleclyalla oli vatsa hieman kuralla, mietimme kimpassa mikä siihen auttaisi; punainen Jaffa, mustikat, Asidofilus Bifidus- jugurtti, ei kun muussataan ne kaikki yhteen ämpärissä ja syötetään Eleclyalle lusikalla!
Juttelimme ja naureskelimme keittiön pöydän ääressä.

Otin iltalääkkeeni joskus ennen keskiyötä, ja menin läppärini kanssa petiin.
Olen valvonut melkein kolme yötä putkeen, olen kuitenkin nukkunut välillä univelkoja pois päiväsaikaan.
Mietin miten saisin itseni nukkumaan paremmin, kun öisin ei nukuta juuri ollenkaan ja päivisin on vähän höntön töntön- olo kun herää päiväunilta.
Pitäisikö pyytää lääkäriltä unilääkkeitä, alkaisinko sittenkin harrastamaan meditaatiota, vai tekisinkö niin kuin Fight Club – elokuvassa eli ensin osallistuisin erilaisiin tukiryhmiin ja sitten perustaisin naisille ja tytöille tarkoitetun ryhmän, jossa keskenään tappelun sijaan opetettaisiin itsepuolustusta raiskaajia ja ahdistelijoita ja muita pallinaamoja vastaan.
Saapa nähdä, saisinko paremmat yöunet sillä tavalla. Olisi kuitenkin ihan jees osallistua eri tukiryhmiin ja vastaaviin.

Joskus aamuyöstä sitten nukahdin, ja nukuin keskipäivään asti. Näin unta jossa minulla oli ”normaalit” vaatteet päällä, musta minihame ja harmaa trikoopusero ja vieläkin punaiset hiukset, ja näin myös unta American Horror Story: Asylum- televisiosarjasta.

Noustuani pukeuduin keltaiseen kesämekkooni, enkä tajunnut että rintaliivini näkyivät siitä läpi.

Söin lounaaksi spagettia juustoraasteella ja ketsupilla, ja porkkanaraastetta. Jälkiruuaksi oli kahvia ja mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeella.

Nukuin suurimman osan päivästä univelkojen vuoksi, samaan aikaan muut metelöivät ja naureskelivat kun Eleclyan äiti oli poissa, hän oli lähtenyt kyläilemään jonkun ystävänsä kanssa. Eleclyan koira Hipsu taas oli mennyt sängyn alle piiloon ja kyräili meitä sieltä, se ei tainnut arvostaa älämölöä.

Kyllähän minä pidän jonkin verran Eleclyan äidistä, hän on hyvin suoraselkäinen ja reipas nainen, saman ikäinen kuin oma äitini ja täten eläkkeellä. En vain arvosta sitä kuinka ankara hän on, ja kuinka hän saattaa moittia tyttärensä ystäviä ankarasti ja vihaisesti.
Ymmärrän kyllä että hänellä on rankkaa kahden huithapelin yksinhuoltajana.

Myöhemmin päivällä Suvicita lähti omaan kotiinsa, sitten minä ja Mirette matkustimme omaan kotiini. Olin kutsunut hänet yökylään.

Perillä kotona lämmitin mikrossa tomaatti- vuohenjuustopurkkikeittoa meille molemmille, sitten Mirette lähti ostamaan maitoa.

Suurin osa illasta kului netissä surffaillessa, ihastuin suunnattomasti Mummo- sarjakuviin.

Illan mittaan on ollut vähän hämmentynyt olo, arkielämäni on pitemmän päälle ollut samanlaista ja nyt kun on ollut hieman irtiottoa arjesta.

Illan tullen kävin pikaisella pesulla ja yritin meditoida itseni uneen.

Huomenna pitää hoitaa kotitöitä; viedä matto ja sijauspatja ulos tomutettavaksi, laittaa puhtaat lakanat sänkyyn, imuroida lattia, pestä koneellinen pyykkiä, tiskata astiat, palauttaa tyhjiä pulloja, viedä kartongit ja paperit ja metallit kierrätykseen, ja varmaan myös pitää räppänöitä auki tuulettaakseni.

Juhannusaatto

En sitten saanut edellisenäkään yönä unta, vaikka olin ottanut iltalääkkeeni ajallaan, harrastanut liikuntaa, ja välttänyt kahvinjuontia. Mikähän minua nyt sattuu vaivaamaan, kun koko ajan valvottaa?

Valvoin koko yön pelaten Pokémon: RED– peliä PlayR.org- sivustolla, olen päättänyt taistella Elite Fouria vastaan niin pitkään kunnes tienaan rahayksiköitä niin paljon että rahalaskurini yläkatto tulee täyteen, ja kunnes suosikkipokemonini, legendaariset linnut Articuno ja Moltres saavuttavat tason 70, ja keijutyypit eli Clefable, Chansey, ja Wigglytuff, saavuttavat tason 50.

Luin ystäväni Norsiksen blogista geokätköilystä ja ”magic yarn ball”- lahjoista. Ensimmäiseksi mainittu on sitä että piilotetaan maastoon pakkauksia joissa on mitä tahansa pientä tavaraa, ja muut sitten etsivät niitä, ja kaiken minkä löytää saa pitää.
Jälkimmäiseksi mainittu on sitä että jos tuntee jonkun joka tykkää neulomisesta, voi hankkia lankakerän ja pieniä lahjoja kuten koruja ja karkkeja ja kaikenlaista; ideana on purkaa lankakerä ja keriä se palloksi, ja laittaa sen sisälle niitä pieniä lahjoja.
Haluaisin ihan vain muiden iloksi laittaa geokätköjä, ja tehdä ystävilleni lahjalankakeriä kuten Norsikselle, Kieralle, ja vaikka äidilleni, hän tykkää neuloa.

Aamusella kävin kellarikomerollani järjestelemässä uusia ja vanhoja päiväkirjojani, ihan vain siksi että halusin katsella niitä. Minun piti myös valita seuraava päiväkirja, johon alkaisin sitten kirjoittamaan kun nykyinen tulee täyteen.

Myöhemmin aamulla kävin hammaspesulla ja suihkussa, olo parani huomattavasti.

Kuuntelin Corpse Bride– elokuvan soundtrackia samalla kun kirjoittelin, sitten minun oli pakko mennä aamupuotisnokosille sillä piti nukkua univelkoja pois.

Noustuani puolenpäivän jälkeen minulla oli hieman outo olo, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Minulla oli myös hieman vainoharhainen olo, että jotain ikävää tapahtuisi kun lähtisin viettämään juhannusta ystävien kanssa. Tiedän kuitenkin että se on vain tunne jonka pitkään kestänyt psykiatrinen sairauteni aiheuttaa, ja varmaan myös sekin että olin valvonut koko yön ja siksi minulla vähän viirasi päästä.

Myöhemmin päivällä Mirette tuli käymään, minä nappasin matkatavarani mukaan ja sitten lähdimme bussipysäkille. Olimme menossa Eleclyalle, sieltä menisimme Heidille juhannusbileisiin ja sitten Eleclyalle yöksi. Sinne tulisi myös ystävämme Suvicita joka antaisi meille kyydin Heidille, Odessa ei ollut tulossa sillä hän oli mennyt Linnanmäelle.

Minulla oli koko ajan kakkahätä, tuntuu kuin olisi ummetus mutta sitten kun kakkaa tulee, se tulee ripulina.

Matkustimme bussilla Veromieheen. Eleclya ja hänen äitinsä olivat kotona, Suvicita saapui myöhemmin.

Nautimme lounasta Eleclyan ja hänen äitinsä kanssa, uusia perunoita voilla ja maissintähkiä. Tarjolla oli myös makkaraa, mutta minä ja Mirette olemme kasvissyöjiä joten emme ottaneet sitä.

Suvicita kyyditsi minut, Mireten, ja Eleclyan Tuusulaan, jossa Heidi siis asuu puolisonsa Jarin kanssa. Paikalla oli myös Ansku ja Suski.

Söimme kolmea eri sipsilaatua, irtokarkkeja, kotona leivottuja mokkapaloja.
Ainoa harmi puoli oli se että Eleclya joi itsensä viskikolalla kaatokänniin, ja meidät häädettiin juhlista.

Perillä Eleclyan kämpillä hänen äitinsä moitti häntä ankarasti, mutta myöhemmin päivällä hän lähti juhannustanssiaisiin ja meno sen kuin villiintyi; riisuimme paidat ja rintsikat, yksi tuoli meni rikki ja kokista kaatui pöydälle.

Nyt meininki on vähän rauhallisempaa, minä ja Mirette chillailemme tietokoneillamme. Minä lataan ilmaisia fontteja ja Mirette muokkailee ottamiaan valokuvia.
Saapa nähdä millainen meininki huomenna on kun Eleclya on krapulassa.

Tuutilulla, suruun auttaa pulla

Muistaakseni päätin joskus aikaisemmin että päivittäisin blogejani aiheesta ”arkielämä” joka päivä ainakin tuhannen sanan verran (sanojen laskeminen käy kätevästi Microsoft Wordin alareunassa), mutta sehän on juuri arkielämä joka estää bloggaamisen. Taitaa Äiti Teresa- peittojen neulominen ja Doctor Who:n katsominen kiinnostaa enemmän. Jos nyt yrittäisi ryhdistäytyä näissäkin asioissa.

 

Syynä taitaa olla se että minulla on yleensä aikaa blogata vain iltaisin, ja silloin olen jo valmis menemään yöpuulle. Sen ohella pitää päivitellä sekä englannin- että suomenkieliset blogit ja kirjoittaa vielä päiväkirjaa käsin ja pyörittää arkirumbaa.

 

Ongelmallinen ihoni on palannut kuosiin, ranneihottuma ja päänahkaihottuma ovat reseptivoiteiden ansiosta hävinneet ja kasvoissanikaan ei ole enää finnejä eikä ihottumaa tai muuta. Iho suorastaan kuultaa.

 

Oikeanpuoleisen korvalehteni keskimmäisessä lävistysreiässä on sellainen ”hevosenkenkä”- rengas, jossa on kaksi lukkopalloa joista se taaimmainen irtoaa ja tippuu vähän väliä, aivan kuin se olisi kirottu tekemään aina sama temppu.

 

Menin tänään morjenstamaan äitiäni, söimme lounaaksi kaalipataa joka oli yllättävän hyvää. Jälkiruuaksi oli kahvia ja korvapuusteja. Sanoin äidille että tykkään hänestä, äiti sanoi tykkäävänsä minusta kans. Awww.

 

Myyrmäkeen palattuani menin Myyrmannin apteekkiin ostamaan pienen putelin Aqualan Duo- emulsiovoidetta jota voin kantaa kosmetiikkapussissani, ja pienen paketin Buranaa sillä se oli vastikään päässyt loppumaan.

Kävin myös Myyrmannin Citymarketissa ostamassa kaksi pakettia hammasväliharjoja, ne olivat tarjouksessa.

 

Kotona vaihdoin pyyhkeet puhtaisiin, otin kaksi viikkoa vanhat lakanat pois sängystä, pesin peräti kolme koneellista pyykkiä, vein sijauspatjani ja tyynyni ja peittoni ja mattoni tuulettumaan parvekkeelle. Jossain vaiheessa pitäisi hankkia toinen pyykinkuivausteline huusholliini, mieluiten sellainen pienempi jossa ei ole pikkupyykille tarkoitettuja siivekkeitä.

Tarvitsisin myös astianpesukoneen, sellaisen minikokoisen jonka voi sijoittaa keittiötason päälle, jalkalampun eteiseen, pienen pöydän jonka ääressä ruokailla ja sitä varten vähintään kaksi jakkaraa, ja jonkinlainen pöytä asunnon keskelle siihen kohtaan jota kutsun olohuoneeksi. Oikeastaan asuntoni on yksiö joka on ikään kuin yksi iso huone jossa on iso parveke, keittokomero, syvennys jossa pidän sänkyäni, siivouskomero, vaatekaappi ja semmoinen isompi kaappi, ja kylpyhuone jossa on suihku ja pesukoneliitäntä. Tarvitsen myös uuden toimistotuolin, ja uusia pyyhkeitä. Onneksi on IKEA.

 

Kävin Horror Shopissa, jonka yhteydessä Tattoo Dungeon siis sijaitsee, Pärkele laittoi korvaani uuden renkaan.

 

Lähdin käymään Helsingissä, kävin Fredrikinkadun UFF- myymälässä tarkistamassa onko ihkuttamani vaatteet vielä paikallaan seuraavaa rahapäivää varten. Suurin osa oli, mutta sinistä Dirndl- mekkoa ei enää löytynyt. Ajattelin kuiteskin positiivisesti; nyt sentään säästin rahaa ja voin ostaa muitakin vaatteita.

 

Kävin Fredrikinkadun kirjakaupassa jonka nimeä en muista, siellä myytiin Jack Kerouac- pinssejä ja kerrassaan ihastuttavia muistikirjoja. Kävin myös Iso- Roobertinkadun UFF- myymälässä josta löytyi kans ihastuttavia vaatteita.

 

Illalla kun palasin suhteellisen myöhään kotiin, minun teki mieli katsoa jotain Netflixiltä mutta tarjontaa oli niin paljon ettei mikään oikein napannut. Katsoin pätkän elokuvaa <i>Mad Max 3: Beyond Thunderdome</i> ja <i>Uuden Sherlockin</i> erityisjaksoa <i>Karmiva morsian</i>, ja sitten pätkän <i>Doctor Who</i>:ta, mutta ei vaan sattunut hotsittamaan.

 

Heittäydyin oikein filosofiseksi ja mietin niitä fandomeja, jotka ovat eniten napanneet minua tähänastisen elämäni aikana. <i>Starlight Express- musikaali</i>, <i>Team Fortress 2</i>- peli, ja kaikki mikä liittyy <i>Transformers</i>- jatkumoon. Nyt olen iki- ihastunut <i>Doctor Who</i>- televisiosarjaan, mutta minulla on haikea tunne siitä että jonakin päivänä kyllästyn siihen niin kuin kyllästyin Transformers- fandomiin. Nyyhcis.

Sitten mietin milleniaalisukupolvea isovanhempina; omilla isovanhemmillamme on mahonkikaapeissa posliinifiguureja, meillä on jeesusteipillä kasattuja IKEA- kaappeja joissa on muovisia Gundam Wing- hahmoja, ja neulomme Spurdo Spärde- kuvioisia villapaitoja lapsillemme.

Olen ottanut tavakseni katsoa ainakin yhden jakson Doctor Who:ta Netflixiltä per vuorokausi. Onneksi olen onnistunut paaduttamaan sydämeni, joten en saa niin paljon tunnehyökyjä kyseisestä sarjasta, en edes siitä jouluspesiaalista jossa esiintyy Mestari. Katsoin sen männäviikolla DVD:ltä, koska sitä ei ollut saatavilla Netflixiltä.

 

Jossain vaiheessa pitäisi katsoa Uuden Sherlock:in viktoriaaninen jouluspesiaali Karmiva morsian ja Supernatural:in kausista ensimmäinen, sillä kaikki Supernaturalin kaudet 1 – 6 ovat deletoitu Netflixiltä jostain anteeksiantamattomasta syystä.

Joudun katsomaan jaksot yleensä iltaisin, sillä päivisin minulla on paljon touhuja ja kaikenlaisia projekteja.

 

Eilen, tai siis tänään, jouduin suorastaan pakottamaan itseni menemään nukkumaan pikkutunneilla ja jätin Tohtorin tuskailemaan Clara Oswaldin kanssa.

 

Ihme ja kumma, heräsin tasan kello viideltä aamulla, mikä tarkoittaa sitä että olin nukkunut vain kaksi ja puoli tuntia. Ihan ensimmäiseksi minua kiukutti että olin hereillä niin aikaisin, en olisi voinut tehdä mitään ilman että naapureita alkaisi kiukuttamaan samaten.

 

Heitin aamulääkkeet hetulaan ja menin takaisin petiin. Onnistuin nukkumaan viisi tuntia, yleensä jos menen pitkäkseni mille tahansa vaakasuoralle alustalle heti aamulääkkeiden oton jälkeen niin nukkua posotan iltaan asti.

 

Näin unta jossa minä ja 11. Tohtori pidimme juoksukilpailun Kellokosken keskustassa heinäkuisena iltapäivänä, tarkoituksena oli ehtiä ensimmäisenä kauppaan jossa myytiin artesaanityönä valmistettuja kynttilöitä ja tuohivirsuja. Minä ehdin ensimmäisenä, mutta en onnistunut hidastamaan ja tärskäytin nenäni kaupan lasioveen. Siinä kun hämmästelin, tohtori ehti ohitseni ja tanssi iloisena voitettuaan minut. Se oli ihan kiva uni.

 

Noustuani peseydyin ja pukeuduin ja menin vielä aamupuotisnokosille, noustuani huomasin että oikeanpuoleisen korvani lävistysrenkaasta oli irronnut lukkopallo.

 

Menin nostamaan käteistä, sitten kävin Myyrmannin Citymarketissa ostamassa hieman popsimista jotta sain rahani rikottua.

Kävin ompelimossa hakemassa mekkoni, jonka olin ostanut torilta ja josta oli heti ensimmäisen käyttökerran aikana lähtenyt nappi. Olin pyytänyt ompelijaa leikkaamaan irti kaikki napit, ja ompelemaan ne napakasti takaisin sen irronneen napin ohella.

Kävin apteekissa hakemassa asianmukaiset reseptivoiteet ihoni hoitoon, sitten kävin Cittarissa ostamassa viikon ruuat.

Kotiin palattuani heitin ripulit pari kertaa, sillä vatsani oli mennyt löysälle juotuani muutaman jääespresson. Sijoitin ruuat jääkaappiin, voiteet kylpyhuoneen kaappiin, ja vaatteet pyykkikoriin.

 

Sain postissa paketin, se oli Booky.fi- nettikaupasta tilaamani Jerry Spinellin kirja <i>Love, Stargirl</i> jonka aion lähettää ystävälleni Zoyalle. Paketoin sen nätisti, ja lähdin käymään postitoimistossa lähettääkseni paketin johon olin laittanut muitakin lahjoja, koruja ja suihkugeeliä ja kirjoja ja pehmoleluja ja muuta.

 

Sitten kävin samassa ompelimossa viemässä Marimekkomekon korjattavaksi; sitä piti leventää rinnan kohdalta, persetaskut piti siirtää eteen, ja napit piti irroittaa ja ommella vahvemmin takaisin.

Kävin Pelastusarmeijan kirpputorilla ostamassa Marimekon pitkähihaisen puseron, tummansininen jossa on isoja valkoisia täpliä. Olisin halunnut ostaa sellaisen ”pallopaidan”, eli tummemman sinisen jossa on pienempiä valkoisia täpliä, mutta sitä ei juuri nyt ollut saatavilla.

 

Kävin viemässä yhden vaatekappaleen UFF:in keräyslaatikkoon, sitten matkustin bussilla #!! Pägyyn ja kävin paikallisessa supermarketissa ostamassa kaksi purkkia O’boyn kaakaojauhetta. Toisen kävin viemässä Myöhätuuleen joka oli juuri menossa kiinni, kellohan oli jo kolme iltapäivällä.

Keskustelin muiden kanssa kannibalismista ja albatrosseista, sitten matkustin bussilla #”” Konalaan ja kävin Horror Shopissa.

Perkele laittoi lävistysrenkaaseen uuden lukkopallon, ostin myös neljä CD- levyä; kaksi Punk: The worst of total anarchy– kokoelmaa jossa esiintyy The Ramones, X- Ray Specs, Cockney Rejects; Major Accidentin kokoelma- albumin joka on saanut inspiraatiota Kellopeliappelsiinista, ja yhden venäläisen hevimetallialbumin jota Perkele suositteli.

 

Matkustin bussilla Malminkartanoon, kävelin Honkasuon kautta Myyrmäkeen ja palasin kotiin.

Kotona laitoin uuden Marimekko- puseroni pyykkikoriin, CD- levyt eteisen piirongin laatikkoon, ja päivittelin hieman blogejani. Päätin etten menekään kuntosalille, alkaa olla myöhä ja sitä paitsi minulla on ollut paljon muutakin duunia tänään.

 

Huomenna aion heti aamusta pestä tukkani, kuivateltuani sen laitan siihen emulsioliuosta ihottuman hoitoon.

Ajattelin mennä Tyttöjen Talolle ja viedä sinne toisen O’boy- kaakaopurkin. Ajattelin käydä myös Kiasmassa tai WeeGeessä tsekkaamassa uudet näyttelyt.

Johan nyt on kumma, en ole päivitellyt suomiblogiani sitten vapun jälkeen. Tilanne pitää korjata ja hetimiten, eli siis pikakelaus viime viikon pöhinöihin

 

Maanantaina menin parhaan kaverini Elyseén kanssa Tyttöjen Talolle.

 

Tiistaina aloitin uuden paperipäiväkirjan, sillä edellinen tuli täyteen. Minulla oli tapaaminen psykpolilla äidin, omahoitajan, lääkärin, toimintaterapeutin, psykologin, ASPA- työntekijän ja hoitaja- opiskelijan kanssa. Äiti itki, minä häpesin äidin itkua, muut sanoivat minusta niin positiivisia asioita että minua hävetti vielä enemmän. Kävin Myöhätuulen nuorten ryhmässä ja sitten menin kuntosalille, kävelin juoksumatolla puoli tuntia.

 

Keskiviikkona alkoi kuukautiset. En ole vieläkään oppinut käyttämään kuukautiskuppiani. Menin sushibuffettiin Elyseén, Outikan, Suvicitan ja Eleclyan kanssa. Friteerattu tofu maistui aivan vappumunkilta. Hunajameloni oli hyvää. Söin niin paljon että oli vähällä lentää laatta. Opin että kahvi maistuupi paremmalta kerman kuin maidon kanssa. Menin shoppailemaan, ostin tarroja, koruja, vaatteita, astioita, päiväkirjoja, lahjoja ystäville. Tapasin äidin Myyrmannissa. Tapasin myös Outikan, Eleclyan ja Suvicitan, annoin kahdelle viimeksi mainitulle ”kaverikorut” eli sellaisen Glitteristä ostetun setin jossa tuli kolme kaulariipusta. Suvicita lähti kotiin, ostin Outikalle ja Eleclyalle jäätelöt ja kutsuin heidät kahville. Outikka poimi minulle kukkia.

 

Torstai on toivoa täynnä, eli eräästä minun ja äitini välillä tapahtuneesta ihmissuhdefibasta johtuen makoilin koko päivän sängyssä, itkin ja harkitsin itsemurhaa, mutta tulin siihen tulokseen etten tiedä mitään pätevää keinoa aikaistaa lähtöäni, sillä pelkään että jos hyppään parvekkeelta alas, niin halvaannun loppuiäkseni, tai jos yritän hirttäytyä, saan aivovamman ja vietän loppuikäni letkuissa. Sitä paitsi minua pelottaa mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, ei hotsittaisi joutua ikuiseen kadotukseen vain siksi etten tiennyt mille jumala(ttare)lle ripittäytyä.

Ei kai minun sitten auta muu kuin elää vaan kunnes viikate- Ville tulee minut korjaamaan. Soitin omahoitajalleni, sovimme että tulen huomenna käymään. Piristyin sen verran että söin kahdeksan purkkia soijapohjaista kookosvanukasta, jota olin siis luullut jugurtiksi. Sain postissa Etsystä tilaamani shampoopullon. Aloin neulomaan pieniä neliönmuotoisia ”tilkkuja” joista aion tehdä peiton jonka lahjoitan hyväntekeväisyyteen. Kuuntelin Spotifyn kautta Gwen Stefanin kappaletta ”What You Waiting For”, ja Lordin albumia ”Get Heavy”.

 

Perjantaina siis tapasin hoitsuni, ja minusta tuntui siltä etten ansainnut yhtään siitä hyvyydestä ja laupeudesta joka hänestä loisti. Söin kaksi isoa levyä suklaata, kävin Tennispalatsin taidemuseossa, pesin kaksi koneellista pyykkiä, vein roskat, imuroin lattian ja tuuletin.

 

Lauantaina kävin vanhempieni luona juomassa heidän appelsiinimehunsa, sitten kävin kuntosalilla. Kävelin juoksumatolla 20 minuuttia.

Sunnuntaina minun olisi pitänyt mennä Mireten kanssa Roihiksen hanami- juhlaan, mutta nukuin sohvalla klo 16 asti ja näin pornahtavia unia. Katsoin Doctor Who:ta Netflixiltä.

 

Maanantaina oli jälleen kerran yksi tapaaminen äitini, omahoitajani, ja toimintaterapeutin kanssa psykiatrian poliklinikalla. Tällä kertaa minä vuodatin enemmän kyyneliä kuin äiti.

Menin Tyttöjen Talolle ja sain kaksi pakettia ilmaista leipää. Minulla oli aivan jumalaton makeannälkä.

Illalla kävin kävelyllä ennen kuin suuntasin uimahallille, mutta minulle tuli jotain ihmeen verensokerihäikkää, kutsun sitä ”härökohtaukseksi”. Polvet tärisivät, näkö sumeni, hampaat kalisivat ja minulle tuli pakokauhuinen olo, tunne siitä että näin samanlaisia näkyjä kuin Dante Alighieri tai Hieronymus Bosch konsanaan. Se siitä uintireissusta sitten, mutta ainakin sain käytyä kirjastossa lainaamassa kaksi DVD:tä, ”Onnelin ja Annelin talvi” sekä ”Mielensäpahoittaja”.

 

Tiistaina minulla oli aikaisin aamulla tapaaminen omalääkärini kanssa. Olin hereillä jo puoli seitsemältä aamulla, mutta kolmen tunnin päästä kun älypuhelimeni herätyskello piipitti, torkutin sitä puoli tuntia ja vasta sitten sain jalat lattiaan.

Tapaamisen aiheena oli huonokuntoinen ihoni. Päänahkani on kutissut päälaen ja takaraivon kohdalta jo viime syyskuusta asti niin paljon että siihen on tullut sellaisia kudosnesterupia, suupieleni halkeilevat, oikean käteni ranneihottuma on palannut Apolar- kuurista huolimati, rintojeni päällä on aknea ja alla on ihottumaa, nenänaluseni on myös ruvella, puhumattakaan siitä että Aqualan L on liian kevyttä iholleni. Lekru kirjoitti asianmukaiset reseptit.

Tapaamisen jälkeen menin morjenstamaan äitiäni. Hän maksoi yhden laskuistani, sen jonka olin saanut Saunalahden korjaajan kotikäynniltä, kun virustorjuntani oli päivitetty ja nettiyhteyteni kytketty. Kinusin äidiltä myös rahaa siihen että pääsisin Tennispalatsiin katsomaan Shakespearen 400. kuolinpäivän kunniaksi näytettävää videoitua teatterishow’ta jossa näyttelee kaksi suloista nöpönenää, David ”10. Tohtori Kuka” Tennant ja Benedict ”Uusi Sherlock” Cumberbatch.

Laitoimme yhdessä lounasta, minä tein kreikkalaista salaattia ja äiti laittoi munakokkelia, sitten joimme iltapäiväkahvit.

Kotiin palattuani pesin koneellisen pyykkiä, tiskasin astiat, silitin yhden mekon, hain pyykit kuivaushuoneesta.

Illalla kävin Myöhätuulen nuortenryhmässä. Sain köyhäinavusta ruskean vakosamettitakin, josta kovin mielissäni hyrisin. Suvicita soitti minulle, suunnittelimme kesän menoja.

Vappubileet

Joskus aamun pikkutunneilla, kun ulkona oli vielä hämärää, heräsin siihen että naapuriasunnosta kuului särkyvän lasin ääni ja joku nainen huusi kerta toisensa jälkeen ”kato nyt mitä teit, vitun homo!”. Sen jälkeen kuului paljon haukkumista ja ”vitun homo”- huutelua. Käy sääliksi naapurin miestä.

 

Nousin kello puoli yhdeltätoista aamulla, ihmettelin miksi kello oli niin vähän kun olin olettanut sen olevan jo kaksi iltapäivällä.

Olin nähnyt aivan mahtavaa unta kaikesta mikä elämässäni on hyvää. Yleensä kun näen hyviä unia, herättyäni olen murheellinen kun tajuan niiden olleen vain unta, ja kun näen pahoja unia, herättyäni olin iloinen siitä että ne olivat vain unta.

 

Otettuani aamulääkkeeni tarkistin kaksi kertaa että olen varmasti ottanut ne. Unohdin perjantaina ottaa aamulääkkeeni ja melkein unohdin ottaa iltalääkkeeni, joten olen ottanut tavakseni tarkistaa monta kertaa etten ole unohtanut niitä.

Jaksoin peseytyä sen verran että huuhtelin rähmät silmistä ja rasvasin kasvoni Nivean kreemillä. Pukeuduin raidalliseen puseroon ja ruskeaan, kirjailtuun Dirndl- mekkoon, ajattelin että ne sopivat vapputunnelmaan. Kävin kaupassa tekemässä muutamia viime hetken ostoksia, on hyvä että aukioloajat on vapautettu joten lähin Citymarket on auki vuoden joka päivä. Kotiin palattuani vein roskat.

Kuuntelin musiikkia Spotifyssa, olen tykästynyt Guns ’n Roses- bändiin.

 

Järjestin tänään vappubileet omassa kodissani. Olin kutsunut kaikki likellä asuvat ystävät; sinne tuli Eleclya, Outikka, Lauski, Mirette, Pinkki ja Suvicita.

Meillä oli mahdottoman hauskaa, söimme herkkuja, otimme valokuvia, juttelimme ja naureskelimme, ja kuuntelimme musiikkia.

Outikka haki myöhemmin koiransa, bichon havanese nimeltään Kaapo joka näyttää aivan karitsalta, pienikokoinen ja valkokiharainen turkki.

 

Suvicita toi paketin joitain halpoja vapputorvia, jokainen sai yhden ja he alkoivat puhaltelemaan niihin, minä heitin ne parvekkeelta alas sillä niistä tuli aivan hevonhelvetillinen meteli.

 

Lahjoitin Miretelle vanhan kissankorvahupparini, en ole pitänyt sitä pitkään aikaan sillä minulla on jo My Little Pony goes rock– huppari joka on minulle niin tavattoman rakas.

 

Illan tullen muut lähtivät yksi kerrallaan. Minä siivosin jäljet, tiskasin astiat, otin iltalääkkeet, ja kävin hammas- ja kasvopesulla.

 

Minulla on parempi mieli nyt kun talvi on ohi ja kesä on tulossa.

Huomenna on kuntosalipäivä, minulla on myös psykiatrian poliklinikalla tapaaminen kello kahdelta iltapäivällä. Ajattelin mennä sen jälkeen Amos Andersonin taidemuseoon ja sitten Tyttöjen Talolle. Pitää myös pestä koneellinen pyykkiä, imuroida lattia ja viedä matto ulos tomutettavaksi, ja vietävä roskat ja silitettävä pyykkiä.

Vappubileet

Sunnuntaina siis palasin mummolasta, minun on ollut tarkoitus päivittää monta kertaa mutten ole vain jaksanut.

Olen tapaillut vanhempiani ja ystäviäni (paras kaverini, siis ei paras ystävä vaan kaveri, muuttaa piakkoin pääkaupunkiseudulta pois ja minun pitää täten tapailla häntä useammin), valmistautunut vapun juhlintaan (inhoan sellaista kaatokänni- kreisibiletystä, mutta sisäpiknik lähimpien ystävien kesken on parempaa), kastunut sateessa (juu, pääkaupunkiseudulla on satanut räntää), käynyt yksityisellä kuntosalilla (jossa on huomattavasti paremmat puitteet kuin kunnallisella, sanonpahan vaan) ja kunnallisella uimahallilla, niin ja asumistukeni lakkautettiin ja elämä se on kuin samettia vaan.

 

Eilen lähetin paketin amerikkalaiselle ystävälleni Michellelle, minun olisi pitänyt lähettää se jo viime vuoden jouluksi mutta tokkopa se haittaa. Toivottavasti hän tykkää siitä.

 

Perjantaina unohdin ottaa aamulääkkeeni, ja olin vähällä unohtaa ottaa iltalääkkeeni.

Kävin ystäväni Elyseén kanssa Myöhätuulen vappujuhlissa, hän myös oli ostanut kirpputorilta paidan joka kuulemma muistutti häntä minusta. Olin hyvin liikuttunut, niin kuin yleensä olen kun minua muistetaan sillä lailla.

 

Elyseé tuli minulle yökylään. Onnistuin tiskaamaan astiat ja pesemään kaksi koneellista pyykkiä sekä laittamaan puhtaat lakanat sänkyyn.

 

Sain aamulla tekstiviestin Eijalta, hän toivotti minulle hyvää nimipäivää ja iloista vappua. Toinen tekstiviesti tuli Veeralta, hän toivotti minulle samaten hyvää vappua. Sain tekstiviestin myös isältä, hän sanoi antaneensa minulle hieman rahaa nimipäivän kunniaksi.

 

Tänään Elyseé lähti kotiin, hän ei voinut tulla minun, Suvicitan ja Eleclyan kanssa Heidin ja Jarin vappubileisiin sillä hänelle oli puhjennut flunssa.

 

Suvicita ja Eleclya tulivat tapaamaan minua. Tänään on Eleclyan syntymäpäivä, olimme menossa Horror Shoppiin hankkimaan hänelle nenälävistyksen. Hän aikoi hankkia renkaan nenänsä oikealle puolelle, eli siis samanlaisen lävistyksen mikä minullakin on ollut viimeiset kymmenen vuotta.

 

Suvicita kyyditsi meidät Horror Shoppiin, jossa Eleclya siis hankki lävistyksensä. Suvicita antoi Perkeleelle levyn Fazerin pähkinäsuklaata, joka on siis hänen suosikkiaan.

Kuulin Perkeleen kertovan asiakkaalleen että kauppa käy huonosti ja hänellä on pulaa rahasta, joten päätin että yrittäisin ryhtyä ahkerammaksi asiakkaaksi ja ostaa ainakin yhden tuotteen per viikko.

 

Suvicita kävi Motonetissä ostamassa kunnollisen pyöränlukon ja hieman karkkia.

Hän kyyditsi meidät kotiinsa ja kävi hakemassa isänsä vanhan polkupyörän, jonka hän aikoo myydä Jarille.

 

Perillä Heidin luona Jari tuli meitä vastaan, yllätyin huomatessani että hän oli ajellut pitkän aaltoilevan hevilettinsä siilitukaksi.

Vappujuhlissa oli myös Suski, muita sinne ei tullut. Söimme mokkapaloja, pasteijoita, suolaista piirakkaa ja sipsejä, ja joimme kahvia.

 

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi Eleclyan kotiinsa, kävin morjenstamassa hänen äitiään ja silitin heidän koiraansa Hipsua. Suvicita jäi vielä kyläilemään, itse päätin palata kotiin sillä alkoi olla jo myöhä.

 

Tajusin että lähimmässä risteyksessä on ainakin neljä pysäkkiä, joista on vaikea löytää bussia joka menisi Myyrmäkeen. Matkustin bussilla Aviapolikseen, sieltä junalla lapsuudenkodin kulmille ja kävin vanhempieni kotona hakemassa nimipäivärahani.

Tyhjensin ja täytin astianpesukoneen, sitten matkustin bussilla Myyrmäkeen.

Illalla jaksoin peseytyä ja käydä suihkussa.

 

Huomenna järjestän vappubileet omassa kodissani.

Joskus kello kymmenen aikaan aamulla mummo tuli oven taakse huhuilemaan, että eikö minun pitäisi nousta jo. Ihmettelen miten hän on niin virkeä, vaikka onkin reippaasti yli 80- vuotias.

 

Nousin, otin aamulääkkeet, peseydyin ja pukeuduin oranssi- violettiraidalliseen puseroon ja päälle laitoin violetin Dirndl- mekon. Yleensä kun menen mummolaan, otan vaatteikseni vain Dirndl- mekot ja niihin sopivat puserot.

Otin mukaani myös korun, mustassa nahkanauhassa minikokoisen pronssinvärisen kuunsirpin jolla on silmä, nenä, ja suu.

 

Aamupäivällä päänjomotus tuli taas takaisin. Söin kunnon aamiaisen, join kupin kahvia, ja kävin kävelyllä.

Kävelin Ukkijärven luonnonsuojelualueella johon olen tykästynyt, järven pinta oli hieman noussut ja maassa sulamatonta räntää. Siellä kasvaa myös paljon ketunleipää, sellaista kasvia jota voi kuulemma syödä. Yhteen aikaan söin sitä kuin salaattia ja sain nokkosihottumaa, voi jee.

Kävelin pellon viertä pitkin takaisin keskustaan.

 

Myöhemmin päivällä autoin mummia laittamaan lounaaksi kalakeittoa, minä kuorin perunat, kuorin porkkanan ja raastoin sen, ja leikkasin lohifileen suuhun sopiviksi palasiksi.

Mummo opetti minulle laulun; ”Panepas soppaan pippuri, ettei se soppa happane, ja soppaan pantiin pippuri, ja kuitenkin se happani…”

 

Mummo opetti minulle toisenkin laulun; ”Pienenä tyttönä, pienenä tyttönä, pääsi miulta paukku/ Mie se vain kattelin ikkunasta, kylläpä halli haukku”

 

Kävin paikallisessa kirjastossa lainaamassa Anja Kaurasen kirjan Syysprinssi, jonka luen aina mummolassa. Se ei ole ihan sellainen kirja jota luetaan mummon katseen alla, mutta se muistuttaa minua kun menimme mummon kanssa Tampereelle tapaamaan Leea- tätiä, löysin hänen kirjahyllystään monta Anja Kaurasen romaania. Aluksi yritin lukea Egyptiin sijoittuvan kirjan Tushka, mutta tushkastuin kuinka graafisesti siinä kuvattiin kyyhkysen tappamista paljain käsin. Luin kirjan Syysprinssi kannesta kanteen, ja muistan siitä aina sen unisen helmikuun iltapäivän jolloin makoilin sohvalla lukemassa kyseistä kirjaa.

 

Myöhemmin päivällä menin mummon kanssa saunaan, sen jälkeen mummo paistoi lettuja.

 

Sovin mummon kanssa että palaisin huomenna kotiin, mummo ymmärtää sen että nyt aikuisena ei enää pahemmin viihdy mummolassa. Onhan täällä mukava käydä virkistäytymässä, mutta oma koti on kyllä se kaikkein paras paikka.

Mummolasta, morjens!

Nukuin viime yön paremmin kuin sitä edellisen, mutta näin harvinaisen ikävää unta; olin Variston metsäisellä puolella ja näin siellä kaksi tyyristä omakotitaloa, ihastuin niihin ikihyviksi ja kirjoitin listan mistä musiikkikappaleesta tai taidekuvasta kukin talo muistutti minua. Toisessa talossa asui omahyväinen tyttö joka luki listat ja rupesi parjaamaan minua siitä hyvästä, että kuka mukamasboheemi sekopää oikein liittää musiikkikappaleet taloihin, ja millä oikeudella kyylään hänen kotiaan. Minä pistin paremmaksi, huidoin häntä keittiöveitsellä ja haukuin häntä vittupäiseksi perseenreikähuoraksi.

Onneksi heräsin painajaisestani siihen että kännykkäni piippasi, äiti ilmoitti että olin unohtanut maatuskahuivini heille. Päätin nousta ja lisätä päivän askareisiin sen että hakisin huivini kotikotoa.

Onneksi mieltäni piristi se että minulla oli vielä suklaata jäljellä eilisen jälkeen.

Unesta jäi ihmeellinen deja vu- tunne, vaikka en ole nähnyt sitä aiemmin.

 

Noustuani menin ensi töikseni suihkuun ja peseydyin niin hyvin kuin osasin jotta näyttäisin sievältä mummolassa. Unohdin harjata hampaani, mutta tuskin mummi sitä huomaisi. Puin ylleni Nanson punaisen puuvillaisen pitkähihaisen paidan jossa on valkoisia sydänkuvioita, ja ruskean kirjaillun Dirndl- mekon.

 

Kävin viemässä kassillisen turhaa tavaraa UFF:in keräyslootaan, ja palautin tyhjiä pulloja.

Matkustin bussilla kotikotiin, olisin kylläkin voinut fillaroida lyhyen matkan mutta täksi päiväksi oli ennustettu takatalvea, en halunnut vilustua toista kertaa kuukauden aikana.

Menin siis hakemaan huivini, se oli jäänyt naulakkoon kun kävin eilisiltana heillä kylässä.

Äiti oli kotosalla ja halasi minua omasta aloitteestaan, rutisti oikein lämpimästi, ja pyysi menemään varovasti ja sanomaan terveisiä mummille.

 

Matkustin bussilla takaisin Myyrmäkeen, ihmettelin suuresti ettei oloni ollut kärsimätön vaikka bussia joutuikin odottamaan vartin ajana.

Kävin Myyrmannin kauppakeskuksen Cubus- myymälässä ostamassa uuden kevättakin, jonka olin käynyt eilen varaamassa. Se on persikanpinkki anorakki, jossa on vetoketju edessä ja monta kätevää taskua jotka voi sulkea napeilla tai vetoketjuilla. Hyvä sijoitus.

 

Hankin myös jäsenyyden Fitness24Seven- kuntosalille, se on parempi sijoitus kuin kunnallinen kuntosali; halvempi kuukausihinta, tehokkaammat ja teknologisesti edistyksellisemmät laitteet, siellä tuskin haisee homeiselle perunakellarille, ja sitä paitsi voin samalla kortilla käydä kaikissa kotimaan Fitness24Seven- kuntosaleilla ihan mihin tahansa kellonaikaan päivästä.

Hankin myös jäsenyyden kunnan uimahallille, sain sinne maksukupongin Martinristin diakoniatoimistolta ja se siis kelpasi maksuvälineeksi. Nyt kun olen vielä parantunut flunssasta ja polkupyöräni on korjattu ja lumet ovat sulaneet huithelkkariin, voin alkaa taas kuntoilla.

 

Tiskasin astiat ja pesin koneellisen pyykkiä, mukaan lukien sen anorakin. Vein sen alakerran kuivaushuoneeseen, jotta se olisi päälle puettavassa kunnossa kun lähden.

 

Myöhemmin iltapäivällä minulle tuli tylsää, joten lähdin etuajassa. Matkustin bussilla Helsinkiin, sieltä metrolla Kamppiin, ja sieltä siis linjuribussilla Kangasalalle.

 

Matkan aikana kauan kadoksissa ollut ystäväni Shamaani lähetti minulle tekstiviestin, soitin hänelle ja juttelimme paljon. Kerroimme toisillemme nykyiset osoitteemme, ja sovimme että tapaisimme pian.

Soitin myös Elyseélle ja Emjusolle, sovin molempien kanssa miten vietämme vappua ja sovin myös Emjuson kanssa ensi viikon keskiviikosta, olemme menossa Helsinkiin kirpputori- ja kissakahvilareissulle.

Soin ajatuksen myös äidille, olemme sopineet että lähetämme toisillemme tekstiviestejä jatkuvien puhelinrinkuttelujen sijaan.

 

Linjuribussi ei mennyt ihan sitä samaa reittiä mitä se on aiempien vuosien aikana mennyt, mutta pääsin kuitenkin perille. Matkan aikana dösä pysähtyi Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Pälkäneellä, ja varmaan jossain muuallakin.

 

Mummolassa minulla oli vähän päänsärkyä, oli ilmeisesti verensokeri mennyt liian matalalle. Mummo laittoi illallista (löysäksi keitetty muna, kirsikkatomaatteja, kurkunsiivuja, karjalanpiirakoita) kahvia ja antoi yhden vahvan Buranan, se helpotti oloani.

 

Iltasella peseydyin, olin unohtanut ottaa perusvoidetta mukaan mutta onneksi mummolla oli Tummelia. Se tuoksuu hyvälle, vähän niin kuin se peltipurkeissa myytävä Nivea jota siis käytän kasvovoiteena.

 

Nukuin mummon makuuhuoneessa, mummo nukkui sohvasängyllä olohuoneessa. Hänellä on omistuskaksio jossa on pieni keittiö, tilava olohuone ja tilava parveke, makuuhuone, ja kylpyhuone jossa on suihkukoppi ja pyykkikone.

 

Huomenna aion varmaan käydä kävelyllä ja paikallisessa kirjastossa.

Valvoin melkein koko edellisen yön, olin vieläkin aivan täpinöissä varsin puuhakkaan päivän jälkeen. Onneksi minua ei sentään kiukuttanut eivätkä harhat kiusanneet.

 

Nyt kun en keksinyt parempaa tekemistä, pesin koneellisen pyykkiä. Jostain syystä ne tulivat pesukoneesta valuvan märkinä, olin varmaan vahingossa laittanut linkousohjelman pois päältä valitessani pyykkiohjelmaa. Laitoin ne uudelleen koneeseen ja muistin valita linkousohjelman, tällä kertaa ne olivat kunnossa.

 

Join hieman teetä kun en parempaa tekemistä keksinyt, ja huomasin että tee maistuu aivan tavattoman hyvältä; join yhden mukillisen piparminttuteetä, toisen banaani- vaniljateetä, ja kolmannen suklaakakun makuista. Pitäisi ostaa lisää muita makuja, varsinkin niitä joista ystäväni tykkäävät.

 

Kello oli jo kolme aamulla kun päähäni pälkähti että voisin ruveta nukkumaan; menin pitkäkseni sohvasängylle jossa siis tällä hetkellä punkkaan, ja nukuin aamukahdeksaan asti. Näin unta saimaannorpista ja Pokémon- pelistä ja Kuortin kartanosta, lomakeskuksesta jossa viihdyin lapsena.

 

Kävin Myyrmannissa palauttamassa pulloja ajankuluksi.

Kotiin palattuani harjasin hampaani, muistin myös käyttää hammasväliharjaa ja suuvettä. Pesin myös kasvoni ja rasvasin ihoni. Olen päättänyt että nyt kun olen parantunut flunssasta, aion alkaa taas pitämään huolta hygieniastani. Sitä paitsi minulla olisi tänään hammaslääkärin vuositarkastus.

 

Kävin hakemassa vaatteeni kuivaushuoneesta ennen siivousaikaa, ne eivät olleet ihan kokonaan kuivuneet mutta ne saattoi silti viikata ja laittaa kaappiin.

 

Kun kello oli juuri sen verran että kaupat olivat auenneet, matkustin bussilla Helsinkiin.

Elielinaukiolla oli Hare Khrisna- liikkeen edustajia jakamassa ilmaista lämmintä vegaaniruokaa ja kasviksia. Minä otin muutaman sitruunan, joita siis luulin satsumiksi, ja pussillisen avokadoja.

 

Kävin Kiasman myymälässä aikomuksenani ostaa uusi päiväkirja, mutta sieltä ei löytynyt mitään kiinnostavia. Parhaimmat taitavat olla jo myyty pois. No, säästypähän nekin rahat.

 

Kävin Kampin kauppakeskuksen Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa neljä uutta taikamustekynää, kaksi vihreää ja kaksi vaaleansinistä. Olen päättänyt luopua pinkeistä mustekynistä, niiden muste on aivan liian vaaleaa niin että kirjoittamastani tekstistä ei aina saa selvää.

Ostin myös kaksikymmentä ensimmäisen luokan postimerkkiä.

 

Kävin BodyShopissa ostamassa kamomilla- pitoista kasvojenpuhdistusöljyä, sitten kävin Marimekon myymälässä ostamassa punavalkoraidallisen tyynyliinan.

 

Nyt kun minulla oli käteistä rahaa, kävin Matkahuollon pisteessä ostamassa edestakaisen linja- autolipun Kangasalalle huomista mummolan reissua varten.

 

Matkustin metrolla takaisin keskustaan, sieltä junalla Myyrmäkeen. Kävin Myyrmannin Cubus- myymälässä ostamassa uuden hupparin, vaaleanharmaan jossa on vaaleanpunaisia ruusuja ja vetoketju edessä.

 

Palasin kotiin ja laitoin tavarat asianmukaisille paikoilleen, sitten kävin vielä Cubus- myymälässä ostamassa kunnolliset aurinkolasit joissa on UV- suoja, ne olivat kaiken huipuksi alennuksessa ja maksoivat vain vajaa viisi euroa. Huomasin että siellä myytiin kunnollisia parka- tyyppisiä kevättakkeja, voisin ostaa huomenna yhden.

 

Minulla oli tänään vuositarkastus hammaslääkärissä klo 14:10, ehdin sinne juuri ajoissa. Tapaaminen sujui hyvin, en ole koskaan jännittänyt hammaslääkärillä käyntiä. Ainoa vika oli alaetuhampaisiin kertynyt hammaskivi ja ikeneni olivat vetäytyneet, mutta minulla ei ole mitään särkyjä tai vihlontaa, eikä reikiäkään ollut ainuttakaan. Ihme super.

 

Kotiin palattuani minulla alkoi olla tekemisen puutetta, joten päätin siivota. Imuroin lattian, järjestelin tavaroitani, etsin lisää poislahjoitettavia turhakkeita, pyyhin pölyjä, ja pesin koneellisen pyykkiä.

 

Myöhemmin päivällä lähdin uudelleen käymään Myyrmannissa, kävin postitoimistossa ostamassa kaksi postipakettia. Aion lähettää paketit Zoyalle ja yhdelle läheiselle ystävälle, joka siis muuttaa pääkaupunkiseudulta pois.

 

Kävin Cubus- myymälässä varaamassa yhden kevättakin, menen huomenna ostamaan sen. Se on Extra Large- kokoa sillä Medium oli liian tiukka minun päälläni.

Kävin myös Citymarketissa varaamassa ylioppilaslakin, se on tulevia vappujuhlia varten ja myös sitä nostalgia- angstia varten, ettei minun ylioppilasjuhliani koskaan juhlittu, nyyhcis.

Kävin samalla Suomalaisessa Kirjakaupassa varaamassa parin Skullcandy- nappikuulokkeita, joissa luki että erityisesti naisia varten suunniteltu. En ihan ymmärrä.

 

Perillä kotona paketoin yhden lahjan ja sovittelin paketit Zoyalle ja poismuuttavalle ystävälle tarkoitettuihin postituslootiin.

 

Olin sen verran ahkera että kävin pihalla tomuttamassa mattoni, se pitäisi jossain vaiheessa viedä jonnekin pesulaan.

 

Huomenna pitää käydä heti aamusta suihkussa ja tukkapesulla ja hammaspesulla ja puleerata itsensä sellaiseen kuntoon, että kehtaa mennä mummolaan.

Heti läppärin ääreen päästyäni uusin Netflixin tilauksen, sen jälkeen pitää viedä kassillinen tavaraa UFF:in keräyslaatikkoon ja yksi Saunalahdelta tullut lasku sosiaalityöntekijälle ja palauttaa pulloja ja vaikka sun mitä, menen Myyrmanniin ostamaan ne varaamani tuotteet eli kevättakin, ylioppilaslakin ja nappikuulokkeet ja samalla myös ostan Spotify Premium- lahjakortin jotta saan kyseisen palvelun kuukaudeksi eteenpäin.

Sitten käyn Myyrmäen kuntotalolla hankkimassa erityisuimakortin vuodeksi eteenpäin, vihdoinkin. Kortti maksaa viisi euroa, ja olen saanut maksusitoumuksen kortin lataamiseen.

Kotiin palattuani pitää pakata loput matkatavarat ja siivota asunto loppuun asti; viedä roskat, tiskata astiat, hakea pyykit kuivumasta ja viikata ne siististi kaappiin, ja viedä sijauspatjani ulos tampattavaksi.

Sovimme myös Emjuson kanssa tapaamisen huomenna iltapäivällä Helsingissä. Menemme kissakahvilaan ja UFF- kierrokselle.

Poliisi ja paniikki kioskissa

En ymmärrä miksi tämän viikon ajan minulla on ollut niin raivostunut olo, että olen ollut miltei <s>murhan</s> paniikkikohtauksen partaalla. Kuukautisteni viimeinen päivä oli viikko sitten, joten ei se ainakaan voi olla PMS. Olen muistanut ottaa lääkkeeni joka aamu ja ilta. Ehkä pitäisi vähentää kahvinjuontia, vaikka olenkin suuremmaksi osaksi juonut kofeiinitonta kahvia. Luulen että juon tästä lähtien maitokaakaota, se ei sentään sisällä kofeiinia.

 

Tänä aamuna noustuani minulla oli parempi olo. Otin aamulääkkeet ja yhden särkytabletin, sillä päässä tuntui lievä kivistys. Pesin kasvoni ja rasvasin ne Nivean kreemillä. Puin päälleni pupukuvioiset pyjamahousut ja valkoisen collegen jossa on luurankojen muodostaman hipsteribändin kuvia, ja muutamia kellertäviä tahroja joita en osaa enkä tahdokaan analysoida sen enempää.

 

Lähdin heti aamusta asioille; kävin Niman ompelimossa hakemassa korjatut vaatteeni, eli mustan trikoopuseron jonka oikean ranteen päärme oli purkautunut, ja neonpinkit vinyylikynsikkäät jotka olivat nekin purkautumassa sieltä sun täältä.

 

Kävin Iso- Myyrin Tokmannilla ostamassa kaksi paria rintaliivejä, nyt minulla on niitä yhteensä kahdeksan eli tarpeeksi. Ne olivat kaiken huipuksi viimeiset kappaleet ja tarjouksessa, ja maksoivat yhteensä 6 euroa. Ihme super.

 

Kävin Myyrmannin Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa uuden päiväkirjan, ajattelin ostaa myös toisen mutta pidän kiinni siitä periaatteesta että ostan vain yhden päiväkirjan per viikko.

Palasin kotiin ja laitoin rintaliivit pyykkikoriin, päiväkirjan sijoitin lipaston päälle odottamaan kunnes jaksan/viitsin viedä sen alakerran varastohuoneeseen, trikoopuseron viikkasin ja laitoin kaappiini muiden puseroiden seuraksi, ja kynsikkäät laitoin naulakkoon odottamaan lämpimämpää säätä.

 

Lähdin uudelleen liikkeelle; matkustin P- junalla Helsinkiin ja sieltä metrolla Kamppiin, kävin Fredrikinkadun UFF- myymälässä ostamassa vintage- osastolta uuden mekon, ruskeanharmaata viskoosia jossa on pastellivärisiä pikkukukkia.

 

Löysin myös uuden ihkun mekon samalta vintage- osastolta, joka on Marimekon Puketti- kuvioinen; samanlainen a- linjainen retromekko jonka ostin viime viikolla, paitsi tämä on kirkkaanpinkki jossa on valkoisia kukkia.

 

Vaistoni kertoo minulle että UFF- liikkeiden viikkoalennus on tulossa, toivottavasti ei sillä se tarkoittaa sitä että kaikki ihkut vaatteet on myyty pois ennen kuin saan itse ostettua ne. Oi kohtaloa julmaa. Onneksi sen jälkeen tulee uusia vaatteita, jotka saattavat olla vielä ihkumpia.

 

Matkustin metrolla Hakaniemeen ja kävin Ekolossa ostamassa kaksi Humble Brush- hammasharjaa, yksi valkoinen ja yksi sininen, sitten kävin paikallisessa UFF- myymälässä ostamassa, enpäs paljastakaan, se oli lahja yhdelle ystävälle joka muuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

 

Matkustin metrolla Mellunmäkeen ja sieltä bussilla 560 Myyrmäkeen, on se mukava että kyseinen bussi kulkee arkisin kymmenen minuutin välein.

Kävin Myyrmannin apteekissa ostamassa paketin laastareita ja sitten kävin Citymarketissa ostamassa kaksi purkkia Niveaa. Ostan aina kaikki hygieniatuotteeni kaksin kappalein, etteivät ne lopu liian sukkelaan.

 

Kotiin palattuani laitoin uuden mekkoni pyykkikoriin, hygieniatuotteet keittiön kaappiin, ja kirjoittelin hieman nettipäiväkirjaa.

 

Yhtäkkiä tajusin että olin varmaan viimeisen puolen tunnin ajan väännellyt naamaani omituisesti, se on selkeä merkki siitä että minulla on mölyjä mahassa.

Hengitin pari kertaa syvään, sitten harrastin hieman naamajumppaa, sitten nielin neljä rauhoittavaa, ja tein pari voileipää. Ja niin siinä sitten kävi, että olin taas paniikkihäiriön partaalla.

 

Soitin äidilleni ja kysyin saanko tulla käymään, äiti sanoi että saan. Mietin etten ainakaan pönttöilisi vanhempieni valvovan silmän alla, en ainakaan paljoa.

Dösää odottaessani käyttäydyin selkeästi mielipuolisesti, muikistelin suutani ja potkin tyhjää ja ynisin itsekseni. Mietin pelkäävätkö ohikulkijat minua yhtä paljon kuin minä pelkään heitä.

 

Perillä kotikotona olin rauhallisempi. Juttelin niitä näitä vanhempieni kanssa, söin herneitä ja cashewpähkinöitä ja suklaavohveleita ja ruisleipää ruohosipulin makuisella creme bonjourilla ja join kahvia, mutta lopulta oli pakko lähteä kotiin sillä alkoi olla myöhäinen ilta.

 

Matkustin bussilla 574 Myyrmäkeen, kotiin palattuani minulla oli jo huomattavasti parempi olo.

Pesin kaksi koneellista pyykkiä ja vein ne kuivumaan alakerran kuivaushuoneeseen. Normaalisti käytän kuivaushuonetta vain lakanoiden kuivaamiseen, sillä ne eivät mahdu muualle sen jälkeen kun onnistuin hajottamaan suihkuverhotankoni, jonka päälle ne siis yleensä ripustin, mutta tällä kertaa halusin pyykkini kuivuvan ajoissa ennen mummolaan lähtöä.

Kuivaushuoneen ovessa on ilmoitus siitä että kyseinen huone siivotaan joka torstai aamukymmenen ja iltapäiväkahden välillä. Laitan herätyskellon soimaan puoli yhdeksältä huomisaamuna, menen hakemaan pyykit ja sitten palaan taas kotiini röhnöttämään. Olen ennenkin jättänyt pyykkiä sinne siksi ajaksi, mutta en viitsi ottaa riskiä.

 

Nyt oloni on parempi.

Sain tilattua nettikaupasta unelmieni kumppanin, eli höyrymopin (huom! häpeämätöntä mainostusta!). Se on sähköllä ja kraanavedellä toimiva vempele jota käytetään kuin moppia, jos sitä käyttää oikein niin minun ei tarvitse vuosiin ostaa erikseen lattiasaippuaa, hankausnestettä, wc- ankkaa, puhdistussuihketta, moppeja, rättejä, tai muuta roinaa.

Sain myös maksettua laskuja ja muutenkin hoideltua bisneksiä.

 

Huomenna menen siis heti aamusta hakemaan pyykit, minulla on myös kymmentä yli kahdelta vuosittainen tarkastus hammaslääkärillä. Pyydän heiltä jotain neuvoa hampaiden narskutteluun.

En ehdi ASPA:n ryhmään, enkä haluakaan, tällä viikolla on vuorossa biljardin pelaaminen.

Luulen että vietän päivän lukien kirjoja ja siivoskellen kotiani lomaltapaluu- kuntoon.

Nyt vasta olen tajunnut miten paljon vaatii taitoa pitää englanninkielisen blogin ohella suomenkielistä blogia ja siihen vielä kirjoittaa päiväkirjaa.

 

Näin unta Starlight Express- musikaalista, ja varmaan jostain muustakin. Heräsin aamulla kun oli vielä pimeää, kurkussa oli polttava tunne joten join lasin vettä ja menin takaisin petiin.

 

Nousin iltapäivällä kello puoli yhden aikoihin, otin aamulääkkeet, kävin suihkussa ja pesin tukkani, se oli taas päässyt rasvoittumaan. Pukeuduin pyjamahousuihin ja raidalliseen puseroon.

 

ASPA- työntekijäni soitti ja kertoi että hänellä on niin paha migreeni, ettei hän voi tavata tänään. Siirsimme tapaamisen huomiselle kello puoli kolmen aikaan.

 

Lähdin käymään asioilla, kävin viemässä Viljamin syntymäpäiväkortin postilaatikkoon ja palautin muutaman kirjan kirjastoon.

 

Käppäilin Louhelan asemalle ja haistelin kevättuulia. Olin valtavan huonolla tuulella, vaikka olin ottanut aamulääkkeeni ja kuukautiseni olivat tältä kuulta ohi. Mietin onko mahdollista että heti kun verenvuoto päättyy ja seuraava munasolu irtoaa, PMS- oireet alkavat saman tien. Ainakin minun tapauksessani.

 

Matkustin P- junalla Helsinkiin, sieltä metrolla Hakaniemeen ja pistäydyin paikalliseen Ekoloon katselemaan tuotteita.

 

Menin Tyttöjen Talolle joka oli juuri avattu, join kupin kaakaota, kirjoitin päiväkirjaani, ja sain peräti kolme pakettia ilmaista leipää; ruispaloja, kaurapuikuloita, sekä punajuuri- porkkana- kaurasämpylöitä.

 

Myöhemmin päivällä poistuin, matkustin metrolla keskustaan, sieltä bussilla 322 Vantaankoskelle, sieltä bussilla 574 Myyrmäkeen. Matkan aikana minua alkoi yhtäkkiä unettamaan ihan käsittämättömällä tavalla, perillä kotona rojahdin sohvalle otettuani repun selästä, kengät jalasta ja takin päältä, ja nukuin kaksi tuntia putkeen.

 

Nousin hieman ennen kello seitsemää illalla, ja kävin Myyrmannin apteekissa ostamassa paketin laastareita, sitten kävin Citymarketissa ostamassa hieman herkkuja päivän piristykseksi. Yksi ikäiseni nainen kehui nörttimäistä pukeutumistani, siinä oli toinen päivän piristys.

 

Kotiin palattuani laitoin tavarat paikoilleen ja surffailin netissä ennen kuin otin iltalääkkeet ja peseydyin. En vieläkään voi harjata hampaitani sillä en halua tartuttaa flunssapöpöjäni hammasharjaani.

 

Huomenna ASPA- työntekijäni tulee käymään, sen jälkeen menen Myöhätuulen nuortenryhmään, ja jossain vaiheessa käyn varmaan myös kotikotona. Jossain vaiheessa pitäisi myös hoitaa siivous kotona, jotta se on miellyttävässä kunnossa kun palaan kotiin mummolasta.

Aamu on iltaa viisaampi

Ihme super, en herännytkään aamulla pikkutunneilla, ehkä siksi että valvoin kello kahteen tänä aamuna päivitellen blogejani.

Nukkua posotin keskipäivään asti. Noustuani otin aamulääkkeet, pukeuduin isoäidinruuduista tehtyyn minimekkoon ja grunge- henkiseen mustaan paitaan jossa on kuva sydämen muotoisesta päivänkakkarapunoksesta. Alle laitoin violetit legginsit, enkä viitsinyt laittaa koruja.

 

Lähdin sen siliän tien vanhempieni luo, en välittänyt edes peseytyä vaikka alapääni haisi myrkylle ja tukka oli länässä. Tiesin vain että äiti antaisi minulle vanhan perinteen mukaan 80 euroa, sillä 15. päivä oli äidin palkkapäivä ennen kuin hän jäi vanhuuseläkkeelle.

 

Bussipysäkillä yksi vanha rouva kysyi minulta, onko haitallista jos unohtaa kännykän laturiin niin kuin hänelle oli käynyt. Rauhoittelin häntä sanomalla ettei se haittaa jos unohtaa muutamaksi tunniksi. Juttelimme hetken niitä näitä ja sitten bussi saapui.

 

Perillä kotikotona isä sovitti päälleen frakkia, hän kertoi saavansa ensi viikolla Suomen Leijonien kunniamitalin. Se sai minut iloiseksi, olen niin ylpeä isästäni.

 

Myöhemmin päivällä lähdin äidin kanssa vanhalle ostarille. Ulkona oli kylmää kuin jääkarhun pehvassa ja minua vitutti kun olin lähtenyt baanalle kisuhupparissa ja PLO- huivissa ja ilman käsineitä.

En antanut sen haitata minua, juttelin äidin kanssa keväisestä säästä ja luonnosta.

 

Ostarilla oli joku nainen joka rähisi ohikulkijoille, mukaan lukien pyörätuolissa kulkevalle miehelle ja hijabiin pukeutuneelle naiselle. Onneksi hän ei rähissyt äidille.

Nainen oli varmaan vaan joku onneton sieluparka joka ei näe muuta keinoa purkaa pahaa oloaan. En ole tietenkään sitä mieltä että rähiseminen ja ventovieraiden haukkuminen olisi oikeutettua, mutta niin se vain on, maailmassa tapahtuu paljon ei- oikeutettuja asioita eikä sille voi mitään.

 

Äiti nosti minulle 90 euroa ja kutsui sitä palkankorotukseksi.

Menin Ärrälle lataamaan matkakorttiini seutua, 17. huhtikuuta alkaen ja 15. toukokuuta päättyen. Sen jälkeen käppäilin uudelle ostarille ja kävin ostamassa kaksi levyä Marabou Japp- suklaata ja kaksi pulloa Frezza Moccaa.

Matkustin bussilla Myyrmäkeen ja kävin Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa onnittelukortin ystävälle. Kävin myös Bella- kirpputorilla ostamassa housut (college- kankaasta tehdyt lököttävät polvihousut, persikanpunainen ja mintunvihreät tereet), paidan (oliivinvihreä jossa pieniä mustia täpliä ja rinnassa hopeanvärisistä strassikivistä muodostettu kaunoteksti ”journey”), ja pari hiuspampulaa (käsintehdyt silkkikukat joissa leppäkertun malliset puunapit).

 

Perillä kotona laitoin tavarat paikoilleen, avasin parvekkeen oven ja keittiön ikkunan, pesin koneellisen pyykkiä, söin suklaata ja join kahvia, kirjoitin päiväkirjaani, vaihdoin pyyhkeet, otin lakanat pois sängystä, vein peittoni ja tyynyni ja patjani parvekkeelle tuulettumaan yöksi, pesin tukkani kylpyhuoneen lavuaarissa, puristelin finnejä leuasta, leikkasin kynteni, lueskelin hieman, ja piakkoin kello oli jo kuusi illalla enkä tiennyt mitä tekisin loppupäivän.

On alkanut tuntumaan melkein normilta että käyn kotonani vain nukkumassa; jos olen monta tuntia sisällä ilman mitään ulosmenosuunnitelmia, minusta tulee valtavan levoton, melkein ahdistunut. Syynä on varmaan nuorelle ominainen kokemusten ja elämysten jano.

Joskus voisi olla ihan hyvä opetella vain viihtymään omassa kodissa, kunhan en sentään jämähdä sisälle koko päiväksi.

 

Pukeuduin lämpimästi ja otin päiväkirjani ja taikamustekynät mukaani. Läjheli matkustin bussilla 560 Vuosaareen ja kävin paikallisella ostarilla. Sielläkin oli joku rähisijä, vanha mies joka oli kyrpiintynyt Saunalahti- liittymän tyrkyttäjälle. Ihmisparka.

 

Kävin Tigerissä ostamassa vyölaukun (vaaleansininen valkoisilla pilkuilla ja punavihreillä mansikka- ja kirsikkakuvioilla), pienen laatikon (valkoinen jossa kuvioita hajuherneen kukista ja herneenpaloista), nenäliinapaketin, ja muistikirjan.

 

Matkustin metrolla Sörnäisiin, jossa äitini vanhemmat asuivat kun he vielä elivät. Dallasin katuja pitkin ja verestin vanhoja muistoja.

Ajattelin käydä joskus kesällä venäläisessä ravintolassa blineillä, ja sitten jamaikalaisessa mehubaarissa pirtelöllä.

 

Kävelin Hakaniemeen ja ihqutin pikkukauppoja, sitten matkustin metrolla keskustaan.

 

Päätin käydä vielä yhden kerran vanhempieni luona, lähinnä siksi että seuraava lähtevä bussi menisi heidän kotikulmilleen. Soitin matkalla äidille ja kerroin tulevani iltakahveille.

 

Perillä kotikotona oli mukavaa, juttelin äidin kanssa ja joimme kahvit.

 

Onnistuin rikkomaan talvitakkini vetoketjun, mutten välittänyt mököttää moisesta. Nyt voin hyvällä omatunnolla käyttää kirpputorilta hankittua ulsteria.

 

Matkustin bussilla Myrtsiin ja olin hyvällä tuulella, varsinkin kun tiesin että kotona odotti suklaalevy.

 

Loin uuden suomiblogin osoitteeseen smekkleysa.blogaaja.fi.

 

Minulla on ihan hyvä fiilis tällä hetkellä, on mukava olla kotona perjantai- iltana. On kuitenkin hieman epävarma olo, sellainen ”jos teen näin tai noin, joudunko kuulemaan siitä ivailua”, mutta olen oppinut hyväksymään sen osaksi psyykkisen sairauteni aiheuttamaa vainoharhaisuutta.

Huomenna on uusi päivä.