Kategoria: ystävät

Nukuin viime yön aika huonosti, vaikka olin muistanut ottaa iltalääkkeeni. Minulle tuli tunne siitä että teki mieli syödä jotain suolaista, ja surffailla netissä, mutten halunnut häiritä äitiäni. Kuten mainitsin aiemmin, olin yökylässä vanhempieni kotona.

Näin unta jossa katsoin vanhoja Doctor Who– jaksoja. Unessa kaikki Gallifrey- planeetan asukkaat muuttuivat Mestarin juonen ansiosta samannäköisiksi kuin yksi Mestarin näyttelijä, Peter Pratt, joka näytteli Mestaria vahvasti maskeerattuna mädäntyneeksi ruumiiksi.
Unessa Dalekit hyökkäsivät kyseiselle planeetalle, ja söivät kuolleita lintuja. Se pelotti minua, vaikka Dalekit nyt eivät ole kovinkaan pelottavia.

Nousin kello seitsemältä aamulla ja menin katsomaan mitä äitini puuhailee, hän luki päivän sanomalehteä. Sanoin hänelle että aion nousta jo, sillä en saa enempää unta. Hän sanoi että okei.

Otin aamulääkkeet, harjasin hampaani, pesin kasvoni, rasvasin ihoni Aqualanilla, pukeuduin, ja nautin aamiaiseksi kaurapuuroa, kahvia, ja hiukan hedelmiä.

Ulkona oli sateisen näköistä. Ihan hyvä että välillä sataa, ilma raikastuu ja luonto kukkii.

Tarkistin Spotifyn kautta suositukset, ja huomasin että Kitkerät Neitsyet ovat julkaisseet uuden albumin, Akanasta tulee jyvä. Ihanaa!

Korvani olivat vieläkin tukossa, vasen korva puolittain ja oikea korva kokonaan.
Päätin että lähtisin samalla ovenavauksella äitini kanssa, matkustaisin bussilla kotiin, veisin matkalaukkuni kämpilleni, ja sitten kävisin terveyskeskuksessa tarkistuttamassa mikä korvissani on vialla.

Aamupäivän mittaan join kahvia, kirjoitin päiväkirjaani, surffailin netissä, ja autoin äitiäni viemään roskat kierrätykseen.

Myöhemmin päivällä lähdin omaan kotiini. Pakkasin kamppeeni ja romppeeni, halasin äitiä ja sanoin että tulen taas huomenna käymään.

Matkustin bussilla kotiin, laitoin matkatavarani paikoilleen, ja vaihdoin vaatteet.

Lähdin käymään terveyskeskuksessa. Jonotusnumeroni oli 43, ja minun edelläni oli 11 vuoroa.
Suvicita soitti minulle ja kertoi että hän on tänään menossa tapaamaan Eleclyaa hänen uudessa kodissaan. Soitin Miretelle ja sovimme yhdessä että menisimme kolmisteen.

Soitin myös Jipelle, paikallisen kirkon diakoniatyöntekijälle kysyäkseni järjestetäänkö seurakunnan nuortenryhmiä enää. Ne ovat kuulemma nyt kesätauolla, mutta alkavat taas syksyllä; ja että voin osallistua sinne vaikka olenkin jo 28- vuotias.
Soitin myös vakio- ompelimooni, ja sovin ompelijan vaimon kanssa että maksaisin korjatut Dirndl- mekkoni 22. päivä. Pahoittelin sitä että maksaminen venyy, vetosin pienituloisuuteeni ja siihen että yleensä maksan kaikki ompelutyöt viimeistä penniä myöten vaikka pitkän ajan päästä. Hän sanoi ymmärtävänsä tilanteeni, ja että oli hyvä että ilmoitin.

Kun minun vuoroni tuli, hoitaja kurkkasi korviini valosondilla ja kommentoi että molemmat korvakäytäväni ovat tukossa vaikusta. Hän neuvoi ostamaan apteekista korvatippoja, laittamaan niitä sekä lauantaina ja sunnuntaina molempiin korvakäytäviin, ja tulemaan maanantaina klo 11:00 lääkärille korvahuuhteluun. Asia selvä.
Kysyin voinko samalla varata ajan hammaslääkärille, hän sanoi että se pitää varata erikseen.

Kävin samalla sossussa viemässä pari laskua. Sitten menin apteekkiin ostamaan halvimpia korvatippoja.

Kävin Citymarketissa ja mietin mitä ostaisin, päätin ostaa vain yhden smoothien ja palata kotiin. Alan olla Innocent- terveyssmoothieisiin yhtä koukussa kuin Frezza Mocca- jääkahvijuomaan aikoinaan. Onneksi pääsin jälkimmäisestä yli.
Olin hieman allapäin.

Perillä kotona puuhastelin kaikenlaista; neuloin peittotilkkuja, teippasin kuvia seinille, kuuntelin musiikkia, kirjoitin päiväkirjaa, leikkasin kynteni, jaoin molemmat dosettini.

Myöhemmin Suvicita tuli luokseni, menimme yhdessä tapaamaan Miretteä joka odotti meitä kauppakeskuksessa. Kävimme lähimarketissa, minä ostin purtilon salmiakkivanukasta, creme brulee- vanukasta, ja suklaavanukasta jossa oli kermavaahtoa päällä. Ostin myös punaista maitoa Eleclyalle kun hän oli sitä nätisti pyytänyt ostamaan, ja itselleni kauralla täytettyjä karjalanpiirakoita noin niin kuin verensokeria nostamaan.

Suvicita kyyditsi meidät autollaan Eleclyan kotiin. Kuinkas ollakaan, Eleclya ei ollut vielä kotona, joten istuimme rappukäytävässä. Myöhemmin Eleclya saapui Odessan kanssa.

Meillä oli hauskaa yhdessä, myöhemmin päivällä menimme käymään Odessan luona. Hän asui ihan viereisessä kerrostalossa, siellä oli kans hauskaa.

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi minut ja Mireten juna- asemalle. Onneksi meidän molempien junat lähtivät samalta laiturilta; Mirette matkusti Helsinkiin, minä kehärataa pitkin.

Perillä kotopuolessa olin harvinaisen hyvällä tuulella kuunneltuani musiikkia koko matkan ajan, nyt kun minulla on hyvät kuulokkeetkin.
Päätin että jatkossa kuuntelisin aina musiikkia lähdettyäni ovesta ulos; silloin minulla ei ole aikaa kuunnella harhoja, eikä ärsyttävää meteliä, olen hyvällä tuulella, pystyn keskittymään. Eikä musiikki ole koskaan niin kovalla että vaurioittaisin kuuloani, tai etten kuulisi kenenkään puhetta tai vaikka auton tööttäystä. Ja parasta on se että kun minulla on näkyvästi kuulokkeet, ahdistelijat jättävät minut rauhaan.

Kävin supermarketissa ostamassa kolmen millin neulepuikot, niin voin paremmin neuloa peittotilkkuja. Olen ottanut osaa tällaiseen projektiin jossa neulotaan tilkkuja, joista ommellaan peittoja, jotka lahjoitetaan viluisille onnettomille.

Perillä kotona nautin hieman keittoa illalliseksi, ja otin iltalääkkeeni.

Huomenna aion heti ensi töikseni vaihtaa pyyhkeet, pestä ne lakanoiden kanssa, ja laittaa puhtaat lakanat omaan sänkyyni. Täytyy myös viedä roskat, silittää pyykit, ja tiskata astiat.
HoivaOnni- työntekijäni tulee käymään varttia vaille kello yksi iltapäivällä. Sen jälkeen menen käymään äitini luona, sen jälkeen menen käymään Kiasmassa.

Kyllä ystävät ovat se elämän suola

Heräsin tänä aamuna siihen että minulla oli valtava pissahätä, ottaen huomioon että olin eilen juonut ämpärikaupalla kahvia, ja jokaista ämpäriä kohden kolme ämpärillistä vettä. Ajattelin ottaa lääkärini kanssa puheeksi vesiholismini.
Kävin vessassa pisauttamassa, sillä tunsin kuinka virtsarakkoni pullisteli vatsanahkani läpi. Menin takaisin nukkumaan, ja jouduin suorastaan pakottamaan itseni nousemaan keskipäivän aikaan.
Otin aamulääkkeeni ja pukeuduin, ja rasvasin kasvoni Aqualanilla. Join liian paljon kahvia, kunnes sokeri loppui. Hyvä niinkin, nyt en ainakaan vedä kofeiiniövereitä ennen seuraavaa rahapäivää.

Olin menossa tänään Miretelle ”vaihtobileisiin”, joka oli alun perin Veeran keksimä termi. Se tarkoittaa että yksi kaveriporukkamme jäsen kutsuu kotiinsa ystäviä joista jokainen tuo vanhoja, tarpeettomia vaatteita, kenkiä, kirjoja, CD- tai DVD- levyjä, koriste- esineitä sun muita, ja niistä voi ottaa sen minkä haluaa ja loput viedään kirpputorilla.
Ensin piti raahata yksi suhteellisen kookas matkalaukku ja kaksi muovikassillista tavaraa Helsinkiin. Päätin mennä bussilla, sillä en jaksanut raahata kasseja juna- asemalle.
Suojatien yli kävellessäni toinen muovikassi repesi, mutta onneksi yksi arkienkeli pysähtyi auttamaan. Ja onneksi kannan aina rullallista kahvallisia muovikasseja mukanani, jos niitä sattuu tarvitsemaan.
Matkustin bussilla Helsinkiin, ja sieltä metrolla Miretelle.
Autoin Miretteä siivoamaan, sitten kävimme läheisessä LIDL- kaupassa palauttamassa monta kassillista tyhjiä pulloja ja tölkkejä. Ostimme sipsejä ja mehua jota tarjota bileissä.

Paikalle tuli Odessa, Suvicita, ja Eleclya, eikä ketään muuta. Lahjoitimme pois kassikaupalla tavaraa ja valitsimme mitä ottaisimme itsellemme. Oli kyllä mukavaa kun kiittelimme toisiamme, otimme kaveriselfieitä, söimme herkkuja, ja kävimme myöhemmin Mireten kotipihalla viemässä roskat ja otimme yhteiskuvia.
Tarjolla oli Eleclyan leipomaa porkkanakakkua, neljää erilaista sipsilaatua, mehua, limsaa, suklaata, ja irtokarkkeja.

Odessa lähti aiemmin, me neljä lähdimme yhdessä Eleclyalle ”kehvelöimään” nyt kun hänen äitinsä ei ollut kotona.
Matkustimme metrolla keskustaan, sieltä junalla Vantaalle, sieltä Suvicita kyyditsi meidät autollansa Eleclyan kotiin.
Joimme kahvia, silittelimme Hipsua, söimme juustovoileipiä, muut pelasivat ristiseiskaa ja panttina oli Kinder- yllätysmunasta saatu hyrrä. Minä otin iltalääkkeeni tasan kello yhdeksältä. Eleclya puki päällensä yhden marjapuuron värisen tunikan, jonka hän oli saanut minulta. Olin ylpeä siitä kuinka hyvältä hän näytti.

Suvicita lähti autollaan kotiin ruokkimaan koiriaan, Eleclya lähti käyttämään Hipsua iltapissalla ja minä ja Mirette matkustimme bussilla kotiin. Mirette tuli yökylään luokseni.

Perillä kotona pesin koneellisen pyykkiä ja ripustin ne. En jaksanut peseytyä, mutta jaksoin rasvata kroppani Aqualan Plus- voiteella. Olen ottanut tavakseni rasvata ihoni aamuin illoin, ettei se perkele kutise aamusta iltaan.
Oikea polveni tuli yllättäen kipeäksi.

Huomenna aion varmaan siivota koko päivän, en mene käymään vanhempieni luona sillä he palaavat lomamatkaltaan vasta myöhään yöllä.
Illalla menemme käymään Mireten kotona. Viemme ylijääneet vaatteet, kengät, CD- levyt, kirjat, ja muut lähimpään UFF- tai Fida- kierrätyslaatikkoon, ja sitten lähden omaan kotiini.
Jos olen kotona ennen kello kahdeksaa illalla, voisin käydä kuntosalilla ja kävellä tunnin verran reipasta hölkkää juoksumatolla. Aion käydä myös maanantai- iltana tekemässä saman, tiistai- iltana menen kuntosalipuolelle, keskiviikkona taas juoksumatolle, torstai- iltana uimahallille, perjantai- iltana hölkkäämään, lauantai- iltana kuntosalille, ja sunnuntai- iltana taas hölkkäämään.

Ikeasta, päivää

Heräsin aamulla siihen kun äiti soitti ja kysyi, olenko vielä menossa hänen kanssaan Ikeaan. Sanoin että olen, ja puhelun päätteeksi nousin ylös, otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin, ja menin paikallisen kauppakeskuksen kirjakaupan eteen odottamaan äitiä.

Matkustimme bussilla Ikeaan, ja menimme lounaalle ravintolaan. Minä valitsin ranskalaiset perunat, äiti valitsi lihapullat perunamuussilla.

Äiti tilasi minulle valkoisen Melltorp- ruokapöydän ja kolme punaista Marius- jakkaraa ja maksoi ne. Kyseiset huonekalut toimitetaan kotiini torstaina keskipäivän aikaan.

Katselimme vielä tuotteita, sen jälkeen matkustimme bussilla vanhempieni luokse.
Kyseisessä bussissa joku pieni tyttö osoitti minua ja kommentoi ”Äiti, toi tyttö on poika!” Luultavasti hän viittasi siihen että minulla on vieläkin lyhyet hiukset.

Perillä vanhempieni kotona join kupillisen kahvia ja lasillisen appelsiinimehua, söin cashew- pähkinöitä ja pisaratomaatteja. Äiti antoi minulle 20 euroa viikkorahaa.

Matkustin bussilla pääkaupunkiin ja kävin pankissa nostamassa rahaa. Odottaessani vuoroani paras ystäväni Suvicita soitti minulle ja kysyi, haluanko tavata tänään. Sanoin että joo, ja heti rahat nostettuani lähdin seuraavalla junalla kotipuoleen.

Tapasin Suvicitan kirpputorilla. Ostin sieltä violetin mekon, delfiinikuvioisen paidan, ja paketin pinssejä. Sen jälkeen menimme supermarkettiin, josta ostin paketin suodatinkahvia, kilon suklaata, ja paketin karjalanpiirakoita.

Menimme minulle kotiin, jossa laitoin kahvin valumaan ja otin pyykit pois kuivaustelineestä, lajittelin ne silitettäviin ja niihin jotka menivät suoraan kaappiin.
Suvicita antoi minulle levyn valkosuklaata vadelmilla, ja My Little Pony- pääsiäissuklaamunan.
Joimme kahvia, söimme karjalanpiirakoita, otimme kaveri- selfieitä, naureskelimme ja juttelimme.

Myöhemmin päivällä Suvicita lähti kotiin, kävelin hänen kanssaan hänen autolleen samalla kun hän pelasi Pokémon Gota. Olen huomannut että siihen on lisätty myös toisen sukupolven monsterit.

Suvicitan lähdettyä kävin supermarketissa ostamassa kaksi pakettia Kleenex- nenäliinoja, kuusi taskukokoista nenäliinapakettia, ja kaksi tiskiharjaa.
Sitten menin kuntosalille, tällä kertaa jaksoin urheilla puoli tuntia. Huomasin että käsivarteni tulivat nopeasti kipeiksi, mutta huomasin että jalkalihakseni kehittyivät.
Kuntoilun jälkeen kävin suihkussa. Juuri sillä hetkellä kun nostin käsiäni pestäkseni tukkani, tunsin kuinka niskaani tuli kramppi.

Suihkun jälkeen palasin kotiini, pesin koneellisen pyykkiä, ja otin iltalääkkeeni. Nautin iltapalaa, soitin pikaisesti äidilleni ja sovin että tulen viikonloppuna yökylään kun isäni on lähtenyt lomamatkalle.

En jaksanut käydä hammaspesulla enkä viedä biojätteitä roskikseen, mutta vein talvitakkini parvekkeelle tuulettumaan. Luulen että käytän seuraavaan takatalveen asti välikausitakkiani, ulkona on alkanut lämpenemään.

Huomenna saan lisää rahaa. Aion maksaa kuukausittaisen jäsenyysmaksun kuntosalille, ja hankkia itselleni mobiililipun elokuvaan A Cure For Wellness, ja ostaa uuden rahakukkaron, mieluiten Globe Hope- myymälästä. Loppurahat aion nostaa pankista, ja käydä lähimmässä supermarketissa ostamassa viikon ruuat ja hiukan hygieniatuotteita.

Mitäs tässä, Ritari Ässä

Keskiviikko oli poikkeuksellinen päivä; keskiviikko, jolloin saan sosiaalitoimen välitystililtä viikkorahat, ja 22. päivä, jolloin saan KELAsta takuueläkkeet. Yhteensä 215 euroa, eihän se varsinaisesti mikään lottopotti ole mutta kyllähän se silti virkistää.
Ajattelin mennä verikokeisiin, olin juuri sopivasti paastonnut kaksitoista sitä ennen. Valitettavasti edelläni oli peräti viisikymmentä asiakasta, joten päätin mennä sinne joskus toiste.
Kävin pankissa nostamassa rahat, eikä edelläni ollut kuin yksi asiakas.
Tällä kertaa en tuhlannut rahojani turhiin humputuksiin, vaan hain korjatut vaatteet ompelimosta, ostin apteekista kaksi pakettia Ketipinor- lääkettä ja tuubin Bemetson- ihottumavoidetta, ja humputtelin sen verran että ostin uudet pyjamahousut, harmaat joissa on sateenkaarien ja pandakarhujen kuvia.
Vein pari laskua sosiaalitoimistoon, palautin pinon kirjoja ja DVD- levyjä kirjastoon, ja ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta kymmenen taikamustekynää; kaksi pinkkiä, kaksi violettia, kaksi vihreää, kaksi sinistä, ja kaksi vaaleansinistä. Olin saanut tämän vuoden bonuskupongin.
Myöhemmin päivällä menin parhaan kaverini Mireten kanssa leffaan, menimme Kinopalatsiin katsomaan uuden Disney- Pixarin leffan Vaiana, suomeksi dubattu 2D- versio.
Arvostin elokuvassa sitä että prinsessa on vihdoinkin rotuvähemmistöä, ja kaiken huipuksi omatoiminen sankari joka ei tarvitse prinssiä pelastamaan itsensä.
Elokuvan jälkeen menimme minulle yöksi.

Torstai oli omistettu kokonaan Reaktorille, lasten ja nuorten ja lapsenmielisten talvilomatapahtumalle. Menimme sinne Mireten kanssa, tapasimme yhteisen ystävämme Aurelian.
Meillä oli mahdottoman hauskaa. Mirette osallistui DIY- pajoihin joissa muun muassa sai tehdä omia pinssejä, ja maalata NuTa- tiloihin tulevia biljardipöytiä ja hyllykköjä.
Kävimme hakemassa tavaramme kotoani, ja menimme Mireten kotiin nukkumaan.

Perjantaiaamuna Mireten sossutyöntekijä Minski tuli käymään. Kun olin nukkunut univelat pois, tiskasin Mireten astiat.
Mirette meni taas päiväksi Reaktoriin, minä menin omaan kotiini.
Vaihdoin pyyhkeet ja otin lakanat pois sängystä, pesin kyseiset liinavaatteet pesukoneessa.
Vein sijauspatjani, peittoni, ja tyynyni parvekkeelle tuulettumaan, hain sohvasänkyyn kuuluvan patjan, peitot ja tyynyt parvekkeelta, imuroin kyseisen patjan ja sängyn ja pahimmat roskat lattialta, pesin kolme koneellista pyykkiä, vein roskat, ja kun HoivaOnni- työntekijäni tuli käymään, tiskasin likaiset astiat ja silitin pestyt pyykit.
Kävin äitini luona, hän antoi minulle 20 euroa. Join hänen kanssaan iltapäiväkahvit.
Kävin supermarketissa ostamassa hieman taloustuotteita. Ostin Heidille syntymäpäiväkortin.
Illalla minä ja Mirette kävimme Riikalla, hänellä oli kotibileet. Paikalla oli myös Lauski, Viltsu, ja Ape. Meillä olisi ollut huomattavasti hauskempaa jos paikalla ei olisi ollut miehiä; Viltsu ja Ape ovat ihan kivoja mutta siellä oli paikalla kaksi miestä jotka käyttäytyivät omituisesti. Päätin lähteä vartin päästä kotiin, Riikka lupasi saattaa Mireten luokseni kun hän lähtee.
Kävin supermarketissa ostamassa kanisterin hienopesuainetta. Pesin toppatakkini sillä kun olin palannut kotiin, ja vein sen alakerran kuivaushuoneeseen.
Otin iltalääkkeet, harjasin hampaat (tai siis ensin harjasin hammasvälit, sitten hampaat, sitten puhdistin kieleni erityisellä kielenkaapimella, ja sitten käytin suuvettä), kävin suihkussa, laitoin Bemetson- reseptivoidetta ranteisiini ja muihin paikkoihin missä oli ihottumaa.

Ja siitä pääsemmekin tähän päivään.
Näin unta jossa olin Forssassa valtavassa roomalaistyylisessä kirjastossa, jossa luin The Ramones- aiheisia kirjoja.
Noustuani aamulla kello olikin vasta kymmenen, vaikka olin luullut sen olevan, no, sen verran että olimme myöhästyneet Heidin synttäripippaloista.
Huomasin että Mirette oli palannut ehjänä kotiin, ja kattolamppu oli ollut koko yön päällä. Minua lähinnä vain nauratti kun ajattelin miten hyvin saimme nukutuksi, vaikka keinovalo oli tillottanut koko yön.
Otin aamulääkkeet, harjasin hampaani, lätkin voidetta ihottumaani, puin uudet pyjamahousut päälle.
Vein viimeksi käytetyn päiväkirjani kellarikomerooni, ja hain sieltä uuden. Hain samalla talvitakkini ja liinavaatteet kuivaushuoneesta. Kotiin palattuani pyyhin keittiön tasot puhtaiksi.
Myöhemmin päivällä minä ja Mirette lähdimme Heidille. Ensin kävimme lähimmässä supermarketissa ostamassa sipsejä ja kevytkokista Heidille, ja laskiaispullia mantelimassalla meille jaettavaksi.
Matkustimme junalla lähemmäs Suvicitan kotia, tapasimme Eleclyan ja Odessan juna- asemalle josta Suvicita haki meidät autollaan ja kyyditsi meidät Heidille. Paikalla oli myös Jari, Heidin aviomies, ja yhteinen ystävämme Ansku, ja Suski saapui myöhemmin.
Meillä oli mukavaa, mutta minua alkoi väsyttämään kun kaikki puhuivat kovalla äänellä toistensa ylitse, ja pari juhlavierasta alkoi tiuskimaan toisilleen.
Illemmalla Suvicita kyyditsi meidät kaikki Vantaalle. Minä ja Mirette matkustimme bussilla lähimmälle juna- asemalle, sieltä matkustimme junalla kotiin.
Perillä kotonani otin iltalääkkeet ja peseydyin. Sen ohella vein biojätepussin kierrätykseen, ja laitoin talvitakkini parvekkeelle yöksi jotta se tuulettuisi. Nämä ovat siis jokailtaiset rutiinit.
Huomenna menen käymään vanhempieni luona, sitten menen kuntosalille. Sitten varmaan siivoan loppuun asti; enää pitää puleerata kylpyhuone, viedä kartonki-, paperi-, ja metallijätteet kierrätykseen, pyyhkiä kirjoituspöytä, imuroida ja mopata joka neliösentti lattiasta. Eiköhän siinä ollut kaikki.

Myöhäistä joulua!

Näin edellisenä yönä unta jossa olin tiedekeskus Heurekassa, ja sitten Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla, eli siis tutuissa maisemissa Tikkurilan suunnassa.

Heräsin siihen että Mirette katsoi YouTubelta Gordon Ramsayn kokkiohjelmaa, hetken luulin että kovaääniset repliikit kantautuivat unistani.

Nousin, otin aamulääkkeeni, rasvasin kasvoni, pukeuduin, ja join kahvia.
Kävin kellarikomerossa viemässä täyteen kirjoitetun päiväkirjan säilytykseen, ja hain samalla paketin talouspaperia. Säilytän sekä uusia että vanhoja päiväkirjoja kellarikomerossani, samaten kuin ylimääräisiä talous- ja vessapaperipaketteja.
Imuroin näkyvän osan kotini lattiasta ja pyyhin tahrat keittiön tasoista.

Myöhemmin päivällä ystäväni Suvicita ja Eleclya saapuivat tunnin myöhässä; järjestin tänään kotonani pienimuotoiset lahjojenvaihtojuhlat, jossa annoin kolmelle lähimmälle ystävälleni myöhästyneet joululahjat, kun en siis viime jouluna kyennyt niitä hankkimaan.
Suvicita sai Juhla Mokka- kahvia, ja ayurvedistä sweet chili- luomuteetä. Eleclya sai kirjan Harry Potter ja kirottu lapsi, osa 1 ja 2. Mirette sai kaksi kaulakorua, yin yang- kaveririipuksen ja sellaisen hipsteripöllö- riipuksen. Hän tykkää grunge- symboleista ja hipsteripöllörekvisiitasta.

Joimme kahvia, söimme suklaakakkua, irtokarkkeja, tilli- kermaviilisipsejä, ja korvapuusteja. Pesin kolme koneellista pyykkiä, tiskasin suurimman osan astioistani, pyyhin keittiön tasot ja hellan puhtaiksi, ja jynssäsin vessanpöntön puhtaaksi.
Juttelimme, naureskelimme, piereskelimme, ja otimme valokuvia.
Illemmalla Suvicita ja Eleclya lähtivät omiin koteihinsa.

Minä otin kaikista kaulariipuksistani ketjut pois ja laitoin ne metallinkierrätykseen, tietenkin säilyttäen kaikki riipukset. En tykkää metalliketjuista sillä ne sotkeentuvat aina toisiinsa, on parempi ratkaisu käyttää ohutta punosnauhaa johon pujottaa se kaulariipus mitä aina käyttääkään.

Kun olimme saaneet hengityksemme tasaantumaan, lähdimme yhdessä Mireten kanssa illan viimeisille ostoksille; kävimme lähimmän kauppakeskuksen tavaratalossa ostamassa ison tölkin maitoa, kaksi mansikkamaidon makuista pillijuomaa, ja purkillisen tomaatti- leipäjuustokeittoa.
Sen jälkeen kävimme apteekissa, Mirette osti paketin särkylääkkeitä ja minä kävin reseptipuolella viemässä asianmukaiset paperit jotta saisin erityislupalääkerumban pyörimään. Liityin samalla apteekin kanta- asiakkaaksi, ja join oman mansikkamaitoni. Se oli hyvää, maistui oikealle puutarhamansikalle.

Kävimme vielä lähimmällä aukiolevalla Ärrällä ostamassa Miretelle Spotify Premium- lahjakortin, huomasin että siellä myytiin joulun jälkeen tarjouksessa olevia suklaakonvehteja ja piparminttukarkkitankoja, sekä My Little Pony: Ystävyyden Taikaa– mallisia pehmolelu- avaimenperiä. Jäljellä oli enää Twilight Sparkle ja Applejack.

Poistuttuamme Ärrältä kuulimme kun joku nainen huusi autosta ”Hei tule tänne, mulla on asiaa!” En tiedä ketä hän tarkoitti, mutta kiiruhdimme äkkiä pois. Olemme sen verran katufiksuja, ettemme lankea tuollaiseen.

Perillä kotonani laitoin purkkikeiton ja maitotölkin jääkaappiin, ja otin iltalääkkeeni.

Mirette oli minulla yökylässä.
Olin hereillä kello yhdentoista aikaan ja päätin nousta, vaikka olisin halunnut köllötellä ja haaveksia, mutta tulin ajatelleeksi että köllöttely ei tee haaveitani todeksi.
Otin aamulääkkeeni ja join kahvia aamutakissa. Minun oli pakko mennä rasvaamaan kasvoni sillä aina kun revittelen naamalihaksiani, suuni ympärillä olevat halkeamat avautuvat ja niitä alkaa kirvellä.

Puin päälleni eiliset vaatteet, eli oliivinvihreän pitkähihaisen luomupuuvillapuseron ja asialliset mustat housut jotka sain Suvicitalta aiemmin. Laitoin kaulaani sydämenmuotoisen riipuksen, joka sopii hyvin niiden vaatteiden kanssa yhteen.

Sain postissa syntymäpäiväkortin puolalaiselta ystävältäni Monikalta, siinä oli myös muutamia nättejä kuvia jotka aion laittaa kollaasiseinälleni.

Koska oli perjantai, vaihdoin pyyhkeet ja otin lakanat pois sängystäni, ja vein sijauspatjan, peiton ja tyynyn parvekkeelle tuulettumaan.

Hoidin yhden arkipäiväisistä rutiineistani, eli tarkistin pankkitilini saldon. Kuinkas ollakaan, minulla oli ylimääräistä rahaa. Maksoin ensi kuun Netflix- tilauksen, ja päätin pistää loput rahat sileäksi saman tien.

Myöhemmin päivällä Mirette lähti, sen jälkeen työntekijäni Hoiva- Onnesta tuli käymään.
Täyttelimme joitain papereita, sen jälkeen tiskasin valtavan pinon astioita ja neuloin peittotilkkua.

Lähdimme samalla ovenavauksella. Matkustin junalla itään päin ja kävin pankissa nostamassa rahat. Siellä joku elämäm_koulu nainen jutteli kanssani, mutta hän oli oikein mukava minua kohtaan.

Matkustin junalla Helsinkiin ja menin Forumin kauppakeskuksen Menkkahaukkaan. Ostin mekon (tummanvihreä, hihaton, pitkä helma, pieniä neliönmallisia reikiä), topin (hihaton, harmaa, valkoisia ja pinkkejä kukkakuvioita, rinnassa violetti teksti ”Not My Fault”), puseron (poolomallinen, mustia & valkoisia & vaaleansinisiä & pinkkejä vaakaraitoja, koristeltu lureksilla eli sellaisilla kiiltävillä langoilla) merenneito- aiheisen kaulakorun itselleni ja kahdelle ulkomaalaiselle nettiystävälleni jotka tykkäävät merenneidoista, ja pari lahjaa toiselle ystävälle.

Palasin kotiin bussilla, matkalla Emjuso soitti minulle ja kysyi saako hän ja Elyseé tulla minulle yöksi. Sanoin että saavat, olisi mahtavaa tavata Elyseé taas. Minulla on ollut ikävä häntä.

Kävin ostamassa tölkin appelsiinimehua, sitten palasin kotiin. Pesin kolme koneellista pyykkiä, ja hain tyynyni, peittoni ja sijauspatjani parvekkeelta, mutten jaksanut kuitenkaan laittaa lakanoita sänkyyn. Ehkä huomenna.

Suunnitelmiin tuli muutos; tapaankin Elyseén ja Emjuson huomenna, he tulevat kello kahdeksi luokseni juomaan kahvit. Sen jälkeen menen Mireten ja Riikan kanssa Helsinkiin katselemaan uuden vuoden juhlintaa.

Valvoin melkein koko viime yön odottaessani niitä kahta melukallea kotiin karaokebaarista, eli tässä tapauksessa ystäviäni Eleclyaa ja Suvicitaa.

Minä ja Mirette valvoimme omissa sängyissämme, omien läppäriemme ääressä.
Melukallet saapuivat puoli kahden aikaan aamulla, ja heillä oli ollut ilmeisen kivaa. Juttelimme ja naureskelimme ja Suvicita kävi suihkussa, sitten menimme nukkumaan; Mirette nukkui minun sängyssäni, Suvicita ja Eleclya nukkuivat sohvasängyllä, minä patjalla lattialla.
Nukuin aika huonosti, ottaen huomioon että patja oli aika litteä ja minun teki mieleni surffailla netissä, ja minulla oli vielä aikamoiset täpinät edellisestä hauskasta päivästä. Olipa hyvä että järjestin juhlat, vaikka minulla oli aluksi hieman epävarma fiilis.

Olimme kaikki hereillä ennen kello kahdeksaa, istuimme patjallani juttelemassa paitsi Eleclya, joka yritti kiskoa unta palloon ja kiukutteli meille sillä metelöitsemisemme häiritsi häntä. Hän sanoi ettei hänellä ole koskaan ollut krapulaa, mutta nyt hän kuulosti hyvin krapulaiselta sanoessaan että valo särki hänen silmiään, tietokoneen näppäimistön naksuttelu särki hänen korviaan, ilma oli tunkkaista… Nyt kun täällä oli neljä ihmistä vajaan neljänkymmenen neliön yksiössä hengittämässä samaa happea, avasin ikkunan. Sitten hän valitti että asunnossa on liian kylmä, vaikka ulkona oli nollakeli.
Minua pieretti kovasti eilisen herkuttelun jälkeen.
Tuntuu että joka- aamuiseen rutiiniini kuuluu se, että revittelen kasvolihaksiani niin että suupielieni halkeamat aukeavat.

Pelasin Pokémon: RED- peliä netissä, onnistuin selvittämään Pokemon Towerin mysteerin ja saamaan sieltä kiinni Cubonen ja Gastlyn, ja myöhemmin pelissä sain kiinni Snorlaxin, ja kasvatin Blastoiseni tasolle 52.

Otin aamulääkkeet ja kävin pesulla ja pukeuduin raitapaitaan ja Halinalle- pyjamahousuihin.

Vein roskat. Pesin koneellisen lakanoita ja pyyhkeitä, vein ne alakerran kuivaushuoneeseen. Vein peittoni, tyynyni, ja sijauspatjani parvekkeelle tuulettumaan. Pesin toisen koneellisen pyykkiä. Silitin puolet silitettävistä pyykeistä.

Ennen keskipäivää kun nautimme kahvia, satuin päästämään äänettömän mutta haisevan pierun ja Eleclya raivostui ja haukkui minut lyttyyn, minua nauratti niin että silmistä lensi vesi ja olin vähällä pissata pyjamahousuihini! Ainakin sain päivän hyvät naurut.

Kuinka ollakaan, kahvimaito loppui, ja mietimme miten saisimme lisää. Mietimme kävisimmekö palauttamassa pulloja saadaksemme käteistä, tilaisimmeko Alepan Kauppakassista muutaman maitolitran, mutta tulimme siihen tulokseen että Mirette antoi minulle hieman käteistä ja kävin paikallisen kauppakeskuksen tavaratalossa ostamassa ison tölkin maitoa, litran punaista maitoa, persikan makuista jääteetä, ja kaksi puolentoista litran kokispulloa.

Kun palasin kotiini, siellä oli päässyt helvetti valloilleen; parvekkeen ovi oli mennyt takalukkoon, mutta onneksi kukaan ei ollut jäänyt sinne. Siellä oli vain sijauspatjani, peittoni ja tyynyni tuulettumassa.
Muut likat olivat suorastaan itkuhuutoraivaripsykoosin partaalla, minä mietin miksi he olivat sellaisessa paniikissa vaikka minua asia ei haitannut yhtään, ja kyseessä oli siis minun parvekkeeni. Soittaisin maanantaina huoltoyhtiöön ja asia olisi sillä selvä.
Sitä paitsi, sain kammettua parvekkeen ikkunan auki niin että siitä pääsee kömpimään parvekkeelle ja takaisin asuntoon.

Myöhemmin päivällä Odessa saapui kyläilemään koiransa Kaapon kanssa. Joimme kahvia, söimme syntymäpäiväkakkua, paijasimme Kaapoa, minä pesin pyykkiä ja järjestelin tavaroitani.
Odessa lähti Kaapon kanssa myöhemmin päivällä, sitten lähti Eleclya, sitten Suvicita. Minä laitoin kotiani järjestykseen ja vein muutaman koneellisen pyykkiä alakerran kuivaushuoneeseen.

Mirette nukkui univelkojaan pois, myöhemmin illalla lähdimme käymään paikallisessa kauppakeskuksessa katselemassa vaatteita ja muuta mukavaa. Kävimme Hennes & Mauritzissa ja kirpputorilla miettimässä mitä kaikkea ostaisimme ensi viikolla, ja sitten kävimme Starbuck’sissa.

En ole tässä vähään aikaan viitsinyt päivittää, sillä olen suurimman osan ajasta nukkunut tai potenut jouluangstia ja identiteettikriisiä. En tiedä olenko sittenkin katkera ja kyyninen nihilisti, vai iloinen ja onnellinen pikku tonttutyttö? Haluaisin olla viimeksi mainittu, vaikka taidan olla enemmän edellä mainittu.

Vaikka olenkin boheemi, olen iloinen etten ole riippuvainen huumeista, alkoholista, tai tupakasta.

 

Keskiviikkoiltana olin ottanut iltalääkkeeni ja neljä rauhoittavaa, enkä siltikään saanut unta. Harhailin pitkin kotiani ja pengoin kaappejani etsiessäni tavaroita joita lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

 

Torstaiaamuna olin niin aikaisin hereillä, että menin käymään terveyskeskuksessa varaamassa ajan terveystarkastukseen muutamasta hyvästä syystä; Miksi ihoni kutisee ja punoittaa? Miksi vatsani menee helposti sekaisin? Voinko saada sitä ihonkutinan vastaista voidetta reseptille? Onko minulla minkäänlaisia allergioita? Miksi nenäni vuotaa joka päivä? Onko minun mahdollista päästä lääketieteen avulla eroon Frezza Mocca- jääkahviriippuvuudestani?

Sen ohella aion käydä vuosittaisessa terveystarkastuksessa tarkistuttamassa silmät, korvat, nenän, suun, hapenottokyvyn, ja verenkuvan.

Samana päivänä kävin Helmi- talolla joulupuurojuhlassa, siellä oli ihan mukavaa. Sen jälkeen kävin Forumissa ihkuttamassa vaatekauppoja ja olin heittää kärrynpyöriä silkasta ilosta kun huomasin että kaupoissa on alennusmyynti, ja aika moni suosikkivaatteeni oli tarjouksessa. Päätin että ensi viikolla kun saan takuueläkkeeni, ostan Hennes & Mauritzista, Monkista, ja Gina Tricotista kaikki ihkuttamani vaatteet.

 

Perjantaiaamuna heräsin outoon psykoosinomaiseen tunteeseen, jossa kuulin outoja hälyääniä ja näin väräjäviä kuvia. Nousin sängystä, otin aamulääkkeet, ja kävin takaisin pitkäkseni.

HoivaOnni- työntekijäni tuli käymään, hänen lähdettyään kävin takaisin pitkäkseni ja nukuin iltaan asti, kun tuli aika ottaa aamulääkkeet ja mennä takaisin nukkumaan.

 

Lauantaina podin angstia suurimman osan aamupäivästä. Myöhemmin päivällä ystäväni Lauski tuli käymään, hän toi hedelmäkarkkeja ja vaahtokarkkeja.

Seuraavaksi saapui Mirette, sitten Odessa. Lauski joutui lähtemään, sillä hänellä oli vielä joululahjaostoksia tekemättä.

 

Eleclya ja Suvicita saapuivat myöhemmin, he toivat kassikaupalla ruokaa; kahvijauhetta, maitoa, marenkeja, sipsejä, karkkeja, piparkakkuja, mokkapaloja, pitsapasteijoita; ja vanhoja vaatteita. Minä sain esiliinan ja kaksi mekkoa.

 

Söimme ja joimme napamme täyteen, kuuntelimme musiikkia, juttelimme, piereskelimme, nauroimme, lauloimme, otimme valokuvia.

 

Kello kahdeksan aikaan otin iltalääkkeeni ja kävin suihkussa.

 

Mirette, Suvicita, ja Eleclya jäivät yöksi, Suvicita ja Eleclya lähtivät käymään karaokebaarissa ja minä ja Mirette surffailimme netissä omilla läppäreillämme.

 

Huomenna aloitan jokavuotisen joulusiivouksen; käyn läpi kaapit ja laatikot, ja jokaisen sauman ja nurkkauksen.

Nukuin perjantain ja lauantain välisen yön sohvasängylläni, joka normaalisti on vieraiden käytössä. Tämä siksi, että peittoni, tyynyni, ja sijauspatjani olivat parvekkeella tuulettumassa niin kuin joka viikonloppu. Toivoin että kirpeä pakkasilma raikastaisi ne, ja tappaisi pölypunkit jos niitä siis sattuisi vuodevaatteissa olemaan.

 

Heräillessäni keskipäivän aikaan jouduin nousemaan vähän väliä katsoakseni kelloa, etten nukkuisi pommiin. Olin menossa Suvicitan luokse Mireten ja Eleclyan kanssa, ennen kuin menisimme Heidin pikkujoulujuhliin.

 

Noustuani otin aamulääkkeet, peseydyin, pukeuduin The Ramones- fanipaitaan ja jouluisiin legginseihin. Nautin aamiaisen ja kävin kauppakeskuksessa palauttamassa pulloja, tapasin Lauskin ja Viltsun samalla.

 

Matkustin junalla lähemmäs Suvicitan kotia, tapasin juna- asemalla Mireten ja Eleclyan.

Suvicita poimi meidät kyytiinsä, menimme käymään hänen kotonaan.

Söimme juuresmuussia, suklaavanukasta, ja suolakeksejä, joimme kaakaota ja kahvia.

 

Kun lähdimme Heidin bileisiin, sattui niin ikävästi että Suvicitan saksanpaimenkoira Jofa puri Miretteä kyynärpäästä niin että siihen jäi haava. Laitoin siihen laastarin, ja lohdutimme Miretteä sanomalla että huomenna veisin hänet ensiapuun paikattavaksi ja hankkimaan jäykkäkouristusrokotuksen, ja että kohta olisi tiedossa juhlat jossa on herkkuja ja ystäviä.

 

Perillä Heidin luona Mirette piristyi. Söimme ja joimme paljon herkkuja, otimme valokuvia, kuuntelimme hevimetalli- versioita suomalaisista joululauluista, naureskelimme ja juttelimme.

 

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi Eleclyan kotiinsa, ja minut ja Mireten omaan kotiini, Mirette jäi siis yökylään.

 

Seuraavana aamuna oli aikainen herätys. Peseydyin ja pukeuduin ja nautin aamiaisen, sitten lähdimme yhdessä bussilla Haartmaniin päivystykseen, jossa Miretelle annettiin rokotus ja paikattiin hänen haavansa.

 

Palasin kotiin ja huomasin kuukautisteni alkaneen.

Myöhemmin päivällä lähdin tapaamaan ystävääni Riikkaa, en ollut ehtinyt eilispäivänä hänen pikkujouluihinsa joten tänään menin ihan muuten vaan käynnille.

Ihastuin hänen upeaan kaksikerroksiseen pientaloonsa, ja siihen että hänellä oli valtavasti kaikenlaisia herkkuja tarjolla. Hänellä oli myös suloinen pieni koira.

Katselimme hieman televisiota, sitten kun X- Factor alkoi, lähdin käymään Mireten kotona sillä hän oli unohtanut hieman omia tavaroitaan minulle.

 

Matkustin junalla Helsinkiin ja sieltä metrolla Mireten kotikulmille.

Jäin hänelle yöksi. Söimme margarita- pitsaa ja Ben & Jerryn jäätelöä jossa on suklaahippukeksitaikinan palasia.

 

Nukuin yllättävän hyvin Mireten vierassängyllä, minua ei paleltanut eikä ollut levoton olo.

Näin hauskoja fandom- aiheisia unia, nousin vasta kello yhden aikaan iltapäivällä.

Mireten sosiaaliohjaaja tuli käymään ja auttamaan siivoamisessa. Kättelin häntä ja esittelin itseni hänelle, hän oli mukava nuori nainen ja hyvin ystävällinen minua kohtaan.

 

Lähdettyäni kävin Helmessä, join kahvia ja praatailin muiden kanssa, sitten palasin junalla kotiin.

Huomasin että olin unohtanut keittokomeron ikkunan auki, olihan se ihan jees että ilma oli raikastunut. Olin myös jättänyt vierassängyn peitot, tyynyt, ja sijauspatjan parvekkeelle tuulettumaan, hain ne sieltä ja puistelin peitot ja tyynyt ja imuroin patjan ja sohvan.

 

Jaksoin käydä saman päivän aikana kuntosalilla. En tosin jaksanut kävellä juoksumatolla kuin viisitoista minuuttia, mutta jaksoin käyttää pohjelihaslaitetta jota en ole ennen huomannut. En viipynyt salilla kuin ehkä puoli tuntia, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

 

Tiistaina nukuin kello puoli kolmeen iltapäivällä, noustuani pukeuduin ja heitin aamulääkkeet hetulaan, sitten lähdin käymään nuorten aikuisten ryhmässä Myöhätuulessa.

 

Matkustin paikan päälle bussilla. Paikan päällä sain tietää että Irina ja Kim olivat lopettaneet, ja uudet ohjaajat Riikka ja Pia (siis eivät Myyrmäessä asuvat kaverini, vaan saman nimiset ohjaajat) olivat juuri aloittaneet työharjoittelunsa. He vaikuttivat kivoilta.

 

Join niin paljon kahvia ja kaakaota että mahassa alkoi pyörimään. Tämän päivän ryhmän aihe oli tähtitorttujen leipominen, olin yllättynyt kuinka taidokkaasti osasin leipaista omat torttuni. Sain viedä ne kotiin, tosin söin ne matkan aikana.

 

Matkustin bussilla Helsinkiin. Kävin yhdessä vintage- vaatteita myyvistä UFF- myymälöistä bongailemassa uusia vaatteita jotka voisin ostaa ensi viikon rahoilla, ja onneksi löysin niitä; oranssi- ruskea- mustavalkoinen esiliina, josta saisi helposti työstettyä hameen. Punainen minimekko jossa on ohuita valkoisia ristiin rastiin- raitoja, ja tilavat taskut. Tummansininen pitkähelmainen lyhythihainen mekko jossa on pienenpieniä valkoisia kukkakuvioita ja pinkit tereet. Musta tirolilaismekko, jossa on puiset napit. Ajattelin hankkia myös farkkukankaisen minimekon johon voisi piirtää mustalla kangastussilla.

 

Kävin myös parin kadunvälin päässä sijaitsevassa toisessa vintage- vaatteita myyvässä UFF- myymälässä, mutta sieltä ei löytynyt mitään minua kiinnostavaa.

 

Palasin junalla kotiin, hyvillä mielin siitä että huomenna olisi rahapäivä. Kävin illan tullen suihkussa, pesin siilitukkani shampoolla ja käytin sitä apteekista ostamaani vartalovoidetta jonka pitäisi auttaa kutinaan. Ajattelin pyytää lääkäriäni kirjoittamaan sen reseptille.

 

Heti aamulla herättyäni tarkistin nettipankin kautta tilini saldon. Rahaa siellä oli, selvähän se. Lähdin saman tien käymään pankissa Helsingissä asti.

 

Nyt kun minun pitää venyttää penniä pituus- ja leveyssuunnassa, olen päättänyt lakata käyttämästä Visa Electron- korttiani sillä kyseinen pankki veloittaa vallan mahdottomia summia automaatilla asioinnista, käteisnostoista ja saldokyselyistä.

Hyvä puoli siinä on se, että tulee lähdettyä kotia pidemmälle, saan inhimillistä kontaktia, ja säästän rahaa.

 

Matkustin junalla takaisin kotiin ja ostin kauppakeskuksen tavaratalosta viisi Kleenex- nenäliinapakettia. Vaikka ne eivät ole kotimainen tuote, ne tulevat sellaisessa kompaktissa paketissa, samalla tavalla kuin käsipyyhkeet; kun yhden repäisee irti, toinen on valmiina.

Ostin myös kolme pakettia Vuokkoset- pikkuhousunsuojia, jotka ovat sentään suomalainen tuote ja myös hyvin laadukas sellainen.

 

Ostin myös kirjakaupasta onnittelukortit jokaiselle ystävälle, jolla on synttärit ja nimipäivät tässä kuussa. Ostin myös kaksi rullaa lahjapaperia, sellaista kullanväristä jossa on kiiltäviä tähtiä.

 

Ostin myös uuden lakanan Pelastusarmeijan kirpputorilta, ja halvat lapaset Tokmannilta.

 

Kotiin palattuani olin hieman kiukkuinen, mutta sain purettua sen siivoamiseen.

Postiluukku kolahti, sain joulun ensimmäisen joulukortin yhdeltä suomalaiselta LiveJournal- ystävältä, ja ilmoituksen siitä että olin saanut paketin! Tiesin heti että se olisi ystävältäni Zoyalta.

 

Heti kun kello tuli neljä iltapäivällä, menin postiin hakemaan paketin. Se oli tosiaan kyseiseltä ystävältä, ja siinä oli seuraavat tuotteet:

Pieni kiivilintu- pehmolelu

Värityskirja jonka aiheena on Uusi- Seelanti

Neljä pientä pussillista Nescafe- jauhetta

Reilun Kaupan suklaalevy

Kaksi Organik Orangutan- palasaippuaa

Vaaleanpunainen hiusharja jossa on mukana pieni kompakti peili ja kuva yksisarvisesta

Kolme paria nilkkasukkia

Kiinalaista lohikäärmettä esittävä hopeoitu kaulariipus

Pinkkiä kissaa esittävä kuulakärkikynä

Kaksi pinssiä, Hello Pirate Kitty ja Harambe: Never Forget

Hello Kitty- kaulakoru, rannekoru, ja sormus

Oransseja kuminauhoja joista voi tehdä pienen avaimenperän neulomismenetelmällä

Kaksi punavihreää mansikkaa esittävää nappikorvakorua

Irvikissaa tuolin päällä esittävä hopeoitu kaulariipus

Niin ja onnittelukortti, hyvää syntymäpäivää, hyvää joulua ja uutta vuotta.

 

Olin suorastaan yllättynyt lahjojen määrästä, ja olin hyvin ilahtunut ja kiitollinen.

Valitettavasti hyvä tuuleni ei kestänyt koko loppupäivää; olin tietoinen siitä että kaikki rahat olivat menneet, eikä lisää tulisi ennen ensi viikkoa. Lauantaina olisi minun ja parhaan ystäväni Suvicitan yhteiset synttärijuhlat ja pikkujoulut jonne tulisi ystäviä, miten ikinä saisin hankittua heille syötävää ja juotavaa ja joululahjat kasvojani menettämättä?

Itkin itseni uneen, päästyäni pahimman hyöyn yli päätin mennä ruokakauppaan ostamaan suklaakonvehteja. Perillä kotona söin ne ja päätin että kyllä tästä yli päästään.

 

Torstaina menisin varmaan Helmeen, ottaen huomioon että Lappari on kiinni joulunpyhiksi. Voisin myös käydä Kiasmassa ja Tennispalatsin taidemuseossa.

Olin laittanut herätyskelloni soimaan kello puoli kymmeneltä aamulla. Heräsin joskus kello puoli kuudelta nähtyäni unta jossa yritin fillaroida Vihdintietä pitkin Rautalammille, ohjaten fillariani jaloillani ja polkien käsilläni.

Nousin käydäkseni pissalla, kirjoitin hieman blogipohjaa ja sitten menin takaisin nukkumaan.

 

Harmitti joutua nousemaan kun kello soi, minulla oli kiehtovat unet kesken.

Otin aamulääkkeet ja pukeuduin. Kävimme Mireten kanssa Myyrmannin Citymarketissa ostamassa uuden Anna- lehden johon meitä kahta on haastateltu Tyttöjen Talosta kertovaan artikkeliin, ostimme myös jotain juotavaksi kelpaavaa, minulle jääkahvia ja Miretelle jääteetä.

 

Matkustimme bussilla Eleclyan kotikulmille, myöhemmin päivällä Suvicita saapui myös. Oli juuri sopivasti lämpöä ja auringonpaistetta.

 

Kävimme paikallisessa elokuvateatterissa katsomassa elokuvan Ihmeotukset ja niiden olinpaikat. Elokuva oli taidokkaasti toteutettu, ajatuksia ja tunteita herättävä.

Leffan päätyttyä oli jo pimeä. Kävimme muutamassa kaupassa, sitten menimme Eleclyan kotiin.

Söimme pinaattilettuja raejuustolla ja kahdella eri hillolla, epätavallisen hyvänmakuista paahtoleipää, joimme kaakaota ja kahvia, luimme Aku Ankkaa.

Suvicita oli tuonut kassillisen vanhoja kirjojaan, joista saimme muutaman ja loput menivät kirjastoon kierrätykseen.

 

Myöhemmin illalla Suvicita ja Eleclya lähtivät ulkoiluttamaan Hipsua, minä ja Mirette matkustimme bussilla Aviapolikseen, sieltä junalla Myyrmäkeen, kävimme kaupassa ostamassa jotain popsittavaksi kelpaavaa ja palasimme minun kämpilleni.

 

Huomenna menen tapaamaan vanhempiani. Toivottavasti isä ei järkyty nähdessään kuulakalloni.

Jossain vaiheessa pitäisi myös hoitaa kotityöt loppuun; silittää pyykit, puleerata kylpyhuone, imuroida ja mopata lattia myös huonekalujen alta, hakea sijauspatja parvekkeelta ja imuroida se ja sänky, pöyhiä tyyny ja peitto ja laittaa puhtaat lakanat sänkyyn, pyyhkiä kirjoituspöytä ja keittiön tasot. Kaikki nämä duunit on saatava hoidettua ennen ensi viikon keskiviikkoa.

Tykkään kirjoittaa listoja, tässä siis muutama

Mitä mukaan mummolaan:
🍀 Yöpaita (ostan ihan uuden, pesen ja kuivaan ja silitän ja viikkaan sen juuri ennen lähtöä, ja jätän sen mummolaan seuraavia visiittejä varten)
🍀 Kaksi Doctor Who– DVD:tä, Colony in Space ja Frontier in Space
🍀 Kummeli Jackpot– DVD (aion katsoa sen englanninkielisillä tekstityksillä nyt kun on aikaa)
🍀 Anja Kaurasen kirja Syysprinssi (luen sen aina mummolassa käydessäni)
🍀 Kolmet vaihtovaatteet, tässä tapauksessa kolme Dirndl- mekkoa ja niihin sopivat pitkähihaiset puserot, ja alusvaatteet eli pikkuhousut, rintaliivit, leggingsit, ja nilkkasukat
🍀 Kolme asuihin sopivaa kaulariipusta
🍀 Läppäri
🍀 Älypuhelimen laturi
🍀 Lämmin huppari (Hämeen suunnassa on yleensä kylmempi ilmasto kuin pääkaupunkiseudulla)
🍀 Mummin syntymäpäiväkortti ja -lahja
🍀 Ja sitten ne mitä yleensä kannan mukanani, eli päiväkirja, nettitikku, täytetty dosetti, pikkuhousunsuojia, kirjoitusvermeet, kuulokkeet…
🍀 Tällä hetkellä työn alla olevat neuletyöt

Mitä kaikkea pitää ostaa ennen lähtöä:

🐞 Uusi yöpaita, jota käyttää nimenomaan mummola- yöpaitana, aion siis jättää sen sinne.
🐞 Pullo shampoota, tuubi hammastahnaa, ja palanen saippuaa. Ottaen huomioon että minulla ja mummolla on eri tottumukset hygieniatuotteista, ja hän joutuu sitäpaitsi elämään pienellä eläkkeellä, on ihan reilua että tuon sinne omat hygieniatuotteeni.
🐞 Matkaevästä, eli kylmäsavulohibageli ja pullo jääkahvia tässä tapauksessa

Mitä kaikkia duuneja minun on hoidettava ennen mummolaan lähtöä:
☂️ Käytävä pankkiautomaatilla tarkistamassa pankkitilini saldo. Jos minulle on tullut rahaa, käyn pankissa nostamassa ne.
☂️ Käyn äidin luona hakemassa viikkorahat ja musiikkialbumin jonka veljeni on kopioinut minulle.
☂️ Tiskataan astiat ja laitetaan ne juuri ennen lähtöä astiakaappiin
☂️ Pestään koneellinen pyykkiä ja viedään ne talonyhtiön kuivaushuoneeseen ja haetaan ennen lähtöä, viikataan ja laitetaan paikoilleen
☂️ Silitetään eiliset pyykit ja viikataan ne kaappiin
☂️ Viedään kaikki roskat; kylpyhuoneroskat, yleisjätteet, biojätteet, ja paperit, kartongit ja metallit kierrätykseen, kotiin ei siis saa jäädä ainuttakaan roskaa
☂️ Viedään matto lähimpään pesulaan, ja sovitaan että haen ja maksan sen puhdistamisen kun palaan perjantaina
☂️ Käydään psykiatrian poliklinikalla uusimassa yksi lääkeresepti, ja terveyskeskuksessa uusimassa toinen resepti
☂️ Käydään sosiaalitoimistossa viemässä kaksi laskua maksettavaksi
☂️ Lopputarkistus, eli otetaan töpselit irti seinistä, laitetaan parvekkeen ovi ja keittiön ikkuna lujasti kiinni, ja tarkistetaan että kaikki tavarat ovat mukana ja laukkujen vetoketjut kiinni, ja matkaliput tallessa

Mitä minun pitää ostaa perjantaina:
🦄 Tarjottavat ja koristeet Halloween- juhliin, jotka järjestän lauantaina kotonani

🦄 Ne vaatteet joista myydään viimeisiä kappaleita, eli oranssi taskullinen haalari- minimekko Monkista, ja turkoosi- pinkki yksisarvis- fleecehaalari Hennes & Mauritzista

🦄 Loppuvuoden syntymäpäivä- ja nimipäiväkortit, sekä isänpäiväkortti, Halloween- kortit, ja onnittelukortti ystävälle jolla on häät marraskuussa

🦄 Minun pitää myös ostaa jemmaan hygieniatuotteita, sekä kotihygieniaan että henkilökohtaiseen hygieniaan

Mihin kaikkiin tapahtumiin osallistun lähiaikoina:

🍬 Omat Halloween- juhlat

🍬 I Love Me!- messut

🍬 Ystäväpariskunnan Halloween- juhlat

🍬 Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit

🍬 Mielenterveysmessut

🍬 Käydään katsomassa elokuva Syysprinssi

🍬 Heurekan Halloween- juhlat

🍬 Tsekataan Kiasman uusi näyttely

Olen päättänyt etten enää mainitse blogissani paikannimiä, ihan vain suojellakseni itseni ja blogissani mainittujen ihmisten yksityisyyttä.

 

Perjantai- iltana nukkumaan mentyäni otin mukaani DVD:n jossa on Doctor Who– televisiosarjan jakso Frontier in Space, joka on siis niitä klassisia jaksoja. Tuli kyllä vähän sellainen #torillatavataan ilmiö kun kyseisessä jaksossa mainittiin että vuonna 2450 Helsingissä on Draconia- planeetan suurlähetystö joka poltetaan maan tasalle.

Kello yhden aikaan aamulla piti mennä nukkumaan, kun selkää kivisti seinään nojaamisesta ja silmät kuivuivat päähän.

 

Näin unta jossa minä ja Overwatch– nimisen mmorpg- pelin hahmot asuimme jonkinlaisessa hippikommuunissa metsien, peltojen, ja niittyjen keskellä.

Olin naimisissa Jamison ”Junkrat” Fawkes- nimisen pelihahmon kanssa, kun hän sai tietää että odotin lasta hänelle, hän juoksi riemuissaan pitkin maita ja mantuja hihkuen ”Minusta tulee isäpappa!”

 

Minä ja ystäväni Mirette, Eleclya, ja Suvicita osallistuimme ”Kuteet kiertoon!” (kirjoitin vahingossa ”kieroon!”)- tapahtumaan. Sain pitkän vaaleansinisen hameen, legginsit mustilla ja tummanvihreillä vaakaraidoilla, ja mustavalkoisen ”Muumit Rivieralla”- teepaidan.

Menimme käymään Eleclyan kotona. Söin Sorsan laittamaa perunamuussia joka sai minut piereskelemään koko viikonlopun.

 

Minä ja Mirette vietimme viikonlopun yhdessä. Sunnuntaina kävimme uimahallilla, sillä aikaa kun Mirette pellehyppi niin minä uin 175 metriä.

 

Nukuin yöni sohvasängyllä, sillä Mirette nukkui minun sängyssäni.

Noustuani otin aamulääkkeet, pesin ja rasvasin kasvoni, puin päälleni mustat housut ja uuden poolopuseron jossa on värikkäitä vaakaraitoja, laitoin korviini yksinkertaiset nappikorvakorut ja kaulaani tummanpunaista viisisakaraista tähteä esittävän kullatun riipuksen nahkanauhassa, sillä kyseisen riipuksen mukana tullut ketju katkesi.

 

Minulla oli sosiaalitoimistossa tapaaminen kello yksi iltapäivällä eli klo 13:00. Kävimme Mireten kanssa marketissa ostamassa pullokaakaota, ja sitten menin sossuun.

Tapaamisen aihe oli se että kuntoutuspalvelujeni tarjoaja vaihtuu ASPA- palveluista Hoiva- Onneen. Saan kuitenkin asua nykyisessä asunnossa, vaikka se on ASPA:n omistama.

Käytännössä se tarkoittaa sitä että luonani käy kerran viikossa tietty henkilö jonka kanssa esimerkiksi juttelen mieltä painavista asioista ja joka auttaa minua siivoamaan tai hoitamaan arkisia asioita.

Tapaaminen meni oikein hyvin. Halasin ASPA- työntekijääni viimeisen kerran, sitten lähdin lähimpään kauppakeskukseen hengailemaan.

 

Supermarketissa on jo myynnissä jouluvalot. Ajattelin hankkia parvekkeen ikkunaan jonkun uskonnollisesti neutraalin symbolin, kuten sydän tai tähti tai lumihiutale.

 

Kotiin palattuani tiskasin astiat ja juttelin Suvicitan kanssa puhelimessa.

Sain postissa kaksi laskua Saunalahdelta, vien ne huomenna sossuun. Sain myös ilmoituksen siitä että olen saanut paketin postissa.

 

Lähdin käymään perheryhmässä, jossa käyn siis maanantaisin.

Perillä join kaksi kuppia kahvia, söin satsuman ja viinirypäleitä ja kolme suklaapisarakeksiä.

Ryhmän aiheena oli psykoosisairauksien hoito lääkkehillä. Ryhmä oli ihan okei, sen jälkeen minä ja äiti matkustimme samalla junalla kotipuoleen.

 

Hain postitoimistosta saamani paketin, se oli Halloween- lahjapaketti uusseelantilaiselta ystävältäni Zoyalta.

Avasin paketin kotiin päästyäni ja hihkuin riemusta! Siellä oli neljä suklaapatukkaa (sokeritonta luomusuklaata, yksi maitosuklaa, yksi tumma minttucrisp, yksi mantelicrisp, ja yksi tumma suklaa), käsin tehty pehmolelu- avaimenperä joka esitti Pepper- nimistä mikrokefalista naista joka on tuttu televisiosarjasta <i>American Horror Story</i>, tuotantokausista <i>Asylum</i> ja <i>Freakshow</i>. Sain myös kaksi hyväntuoksuista saippuapalaa, kaksi kaulakorua joista toinen on hopeoitu keijua esittävä riipus ja keraaminen Tiki- toteemihahmo, keltaisia pääkalloja esittävät korvakorut, Organik Orangutan- nimistä hyväntekeväisyysjärjestöä tukevat pinssi ja rannerengas. Laitan kuvia myöhemmin.

 

Ihmeellistä kuin se onkin, sain sekä imuroitua että mopattua lattian huonekalujen alta, ja mopattua kylpyhuoneen lattian.

 

Huomenna käyn äitini luona hakemassa viikkorahan, ja haen yhden isoveljeni kopioiman CD:n.

Ostan rahoilla yöpaidan mummolaa varten, sekin pitää vielä pestä ja kuivata ennen kuin lähden mummolaan. Sen ohella minun pitää pestä vielä yksi teemuki ja lusikka, viedä roskat, uusia yksi lääkeresepti ja viedä matto pesulaan.

Linja- auto lähtee iltapäivällä, Mirette lupasi pitää minulle seuraa.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä en saanut sitten millään unta, vaikka olin ottanut iltalääkkeeni enkä ollut juonut kahvia kuin pari mukillista käydessäni äidilläni kylässä.

 

Syypää unettomuuteeni saattoi olla se että minulla oli ollut aika hauska päivä, Mireten kanssa Korkeasaaressa ja sen jälkeen vanhemmilla kylässä, ja olin vieläkin ihan täpinöissä, tai sitten se että saisin seuraavana päivänä rahaa enkä jännitykseltäni saanut unta.

 

Ihan vain ajankuluksi pesin kolme koneellista pyykkiä ja vein roskat.

Tein kasvo- ja niskajumppaa, katsoin Netflix- palvelusta Doctor Who– ja American Horror Story– televisiosarjoja, luin kirjoja ja neuloin.

 

Aamusella tarkistin nettipankista tilini saldon, olin saanut rahaa. Maksoin Linnanmäen Valokarnevaali- lipun, ja vastustin houkutusta tilata tavaraa Etsystä.

 

Menin parvekkeelle katselemaan tähtiä, siitä on pitkä aika kun viimeksi näin ne. Tunnistin Orionin vyön, mutten löytänyt Otavaa.

 

Kun en keksinyt enää ajankulua, menin aamupuotisnokosille.

Heräsin keskipäivällä kun kännykkäni soi, siellä oli Odessa joka kysyi voiko hän ja Eleclya tulla käymään ja tuoda koiransa samalla. Sanoin että he ovat tervetulleita.

 

Vartin päästä oveeni koputettiin, siellä oli Odessa ja hänen koiransa Kaapo, Eleclya ja hänen koiransa Hipsu, ja joku nuori nainen joka oli kuulemma Eleclyan koulutoveri.

 

Lähdimme yhdessä käymään kaupoissa. Kävin pankkiautomaatilla nostamassa rahaa ja ostin Odessalle valkosuklaa- Magnumin.

 

Kun he olivat lähteneet, ostin uuden Geepap- merkkisen päiväkirjan ja kaksi taikamustekynää.

 

Myöhemmin päivällä lähdin tapaamaan Kaisaa, olimme sopineet että tulisin hänen luokseen kyläilemään.

 

Matkustin junalla Helsingin puolelle, hän tuli hakemaan minut juna- asemalta.

Matkalla hänen kämpilleen tapasimme yhden hänen ystävistään ja juttelimme hänen kanssaan.

Kaisan luona juttelimme RuPaul’s Drag Race– televisiosarjasta. Joimme kahvia, laitoin omaani suklaan makuista kookosmaitoa, siitä tuli tavattoman hyvää.

 

Lähdimme kävelylle ja poikkesimme lähimmässä kauppakeskuksessa. Ilahduin huomatessani että sielläkin oli väliaikainen Finlayson- myymälä, olen jo suunnitellut mitä aion ostaa sieltä. Ja Hennes & Mauritzissa oli mahtava valikoima, parempi kuin Myyrmannissa ja Forumissa.

Flying Tiger oli myös mahtava paikka, sain monta hyvää ideaa mitä ostaa ystävilleni lahjoiksi, ja mitä hankkia Halloween- juhliini.

 

Käppäilimme takaisin Kaisalle, olin nimittäin unohtanut käsineeni sinne. Hain ne, ja sitten hän saattoi minut juna- asemalle.

 

Päätin matkustaa kehärataa pitkin Helsingin keskustaan, sieltä toisella junalla omille kotikulmille, jotta minulla olisi aikaa kirjoittaa päiväkirjaa.

 

Torstaiaamuna heräsin siihen että sohaisin kyynärpäälläni villalankakerän yöpöydältäni lattialle. Mielessäni välkähti täysin absurdi ajatus siitä, että kyseinen tapahtuma oli pahinta mitä voi tapahtua.

 

Nousin myöhemmin ja olin huonolla tuulella. Päätin lähteä käymään Lapinlahden Lähteessä jotta saisin edes jotain tekemistä.

Soitin Mellalle ja sovin että tulisin tänään käymään. Matkustin junalla keskustaan ja kävelin Baanaa pitkin Lapinlahteen.

 

Paikan päällä silitin yhden pöytäliinan, juttelin muiden kanssa, join kahvia ja söin pullaa. Poistuin huomattavasti paremmalla tuulella.

 

Kävelin Hietaniemen hautausmaan viertä ja olin suorastaan hämmästynyt kaikesta kauneudesta ympärilläni.

 

Kotiin palattuani lähdin saman tien kuntosalille. Jaksoin kävellä juoksumatolla vain seitsemäntoista minuutin verran, mutta jaksoin käyttää kaikkia kuntosalilaitteita enemmän kuin kaksikymmentä nostoa.

 

Pukuhuoneessa harhat kiusasivat minua taas, elin uudelleen muistoja yläasteen liikuntatunneilta. Jaksoin kuitenkin käydä suihkussa.

 

Kotiin palattuani oli jo pimeää. Laitoin tavarat paikoilleen, otin iltalääkkeet ja menin nukkumaan, ja tulin ajatelleeksi että olen viime yöt valvonut myöhään läppärin, älypuhelimen, päiväkirjan ja muun median kanssa.

 

Yöllä näin taas unia kesämökistä, ne tuntuivat hyvin todellisilta vaikka olivatkin absurdeja.

 

Kävin sosiaalitoimistossa tulostamassa pari kuittia tositteeksi siitä että olen maksanut lipun Nuorisoasuntosäätiön yksityistilaisuuteen Valokarnevaaleille, sen jälkeen tein toimeentulotukihakemuksen ihan vain kokeeksi, jos saisin ylimääräistä rahaa.

 

Lähdin tapaamaan äitiäni. Matkustin bussilla kotikotiin, perillä join hieman kahvia ja sain äidiltä rahaa.

 

Matkustin bussilla takaisin kotikulmille. Ostin kirjakaupasta uuden päiväkirjan ja apteekista pari huulirasvaa.

 

Lähdin tapaamaan Miretteä, olimme menossa Linnanmäen Valokarnevaaleille.

Matkustin junalla Helsinkiin ja tapasin Mireten vakituisessa tapaamispaikassamme.

 

Matkustimme ensin metrolla, sitten ratikalla Linnanmäelle, ja ehdimme paikalle juuri kun ovet avattiin.

 

Mireten ansiosta uskalsin käydä ”hurjissa” laitteissa, meillä oli aivan tajuttoman hauskaa! Kävimme ravintolassa syömässä kierreranskalaisia, saimme sopivasti energiaa ja lämpöä jatkaaksemme huvittelua.

 

Lähdimme vasta sulkemisaikaan, matkustimme bussilla keskustaan ja kävimme supermarketissa ostamassa ruokaa illaksi.

 

Menimme Mireten kämpille yöksi, laitoin mozzarellatikkuja ja juustomakaronivuokaa illalliseksi.

 

Seuraavana päivänä menimme minun luokseni, olimme siellä yötä.

 

Sunnuntaina hain polkupyöräni kirjaston nurkilta ja fillaroin kotikotiin tapaamaan porukoita.

Valvoin viime yönä melkein kello puoli kahteen aamulla, oli niin maaninen olo. Onneksi sain päättäväisesti sammutettua läppärini (noin puoli tuntia kestäneen päivityksien asentamisen jälkeen) ja laskettua älypuhelimen ja päiväkirjan käsistäni, sitten sammutin valot ja painoin pään tyynyyn.

Nenäni oli totaalisesti tukossa, enkä kyennyt niistämään sitä. Jouduin hengittämään suun kautta koko yön.

Mietin pitäisikö minun hankkia nenähuuhtelukannu, mutten varmastikaan jaksaisi olla aina täyttämässä sitä suolavedellä ja sitä paitsi pelkään että se valuu kurkkuuni. Luulen että hankin Vicks Sinex- nenäsumutetta, se on auttanut minua aiemminkin. Säilytän yhtä pullollista aina yöpöytäni laatikossa.

 

Näin unta jossa pankkitililläni oli 3555 euroa ja 99 senttiä. Sen jälkeen näin unta novellista jota kirjoitan parhaillaan, sitten näin unta jossa harhailin autotien viereisellä kalliolla jossa asusti viikinkejä, sitten tapasin ystäväni Eleclyan ja Suvicitan ja päätimme pitää piknikin keskellä autotietä.

 

Heräsin aamulla kello seitsemän aikoihin, ja hetken minulla oli sellainen olo kuin olisin ollut paperista tehty, mutta ainakin minulla oli suhteellisen terve olo. Sitten nesteet lähtivät taas liikkeelle, nenäni alkoi vuotamaan kuin ränni ja yskin aika ikävästi. Ihmeellistä kuinka yhteen ihmiseen mahtuu melkein tonnikaupalla räkää.

 

Noustuani kello kymmenen aikaan aamulla menin kylpyhuoneeseen ottamaan aamulääkkeet, ja huomasin olevani harvinaisen hyvässä kuosissa; eilen pesty tukkani näytti olevan vieläkin kuin vastapesty ja se asettui siististi paikalleen kun olin kammannut sen, ja kasvojeni iho oli kuulas ja persikkainen kun olin pessyt ja rasvannut sen. Huuletkin olivat suorastaan kirsikanpunaiset kun olin laittanut niihin huulirasvaa.

 

Otin aamulääkkeet ja pukeuduin, surffailin hieman netissä, ja sen jälkeen lähdimme Mireten kanssa käymään Myyrmannin Citymarketissa. Ostimme Juhlapöydän konvehteja ja suosikkijuomiamme; jääkahvia, jääkaakaota, ja jääteetä.

Ulkona oli aurinkoista mutta kylmää, arvelin että myöhemmin päivällä olisi tietysti taas kuuma.

 

Perillä kotona otin pyykit pois kuivaustelineistä ja silitin ne, sen jälkeen kun Mirette lähti käymään ulkona imuroin lattian ja siirtelin huonekaluja saadakseni imuroitua lattian niiden alta. Sinne olikin kertynyt aika paljon pölyä ja muuta rojua.

Vielä pitäisi mopata lattia, luulen että teen sen huomenna.

 

Puistelin eteisen maton parvekkeella ja etsin lisää poislahjoitettavaa tavaraa.

 

Myöhemmin päivällä soitin Eleclyalle ja kysyin saammeko minä ja Mirette tulla käymään. Hän sanoi että saamme, ja että Suvicita olisi kanssa kylässä.

Lähdimme käymään Ärrällä lataamassa Mireten matkakortin, sen jälkeen matkustimme bussilla Eleclyan kotikulmille.

Kuinka ollakaan, Eleclya ja Suvicita olivat lähteneet käymään kaupassa, eikä Sorsakaan ollut paikalla. Kostoksi kävin pihakoivun juurella kyykkypissalla.

 

Istuimme rottinkisissa puutarhatuoleissa, sitten puisessa pihakeinussa, sitten Eleclya ja Suvicita saapuivat ja päästivät meidät sisälle.

Söimme hedelmäkarkkeja, suklaata, nacho- sipsejä ja joimme kaakaota ja limsaa.

Myöhemmin päivällä Sorsa saapui kotiin sienimetsästä. Laitoin astiat astianpesukoneeseen ja roskat roskikseen ja lehdet siistiin pinoon, sitten menimme Eleclyan huoneeseen jossa laitoin nenäni alle Vicks Vaborub- voidetta. Se itse asiassa auttoi minua hengittämään paremmin, vaikka kyseinen voiteen viimeinen käyttöpäivä oli ollut vuoden 1993 joulukuussa.

 

Lähdimme ulkoiluttamaan Eleclyan koiraa Hipsua, sen piti käydä iltapissalla.

Otimme valokuvia ystäväporukastamme ja kävimme muutamassa leikkipuistossa, meillä oli aivan mahdottoman hauskaa.

 

Eleclyalle palattuamme joimme kaakaota, sitten lähdimme kotiin. Minä ja Mirette matkustimme bussilla Myyrmäkeen.

Perillä kotona toteutin pitkäaikaisen unelmani, eli katsoin elokuvan Silent Hill: Revelation. Vaikka olenkin jo ohittanut kauharifanityttövaiheeni, elokuva oli silti viihdyttävä.

 

Huomenna on taas maanantai, aion hoitaa ne kotityöt joita en ehtinyt tehdä viikonlopun aikana.

ASPA- työntekijäni tulee käymään kello puoli kolmelta iltapäivällä, sillä aikaa voisin tiskata astiat ja silittää pyykit. Tapaamisen jälkeen lähden käymään Tyttöjen Talolla ja sitten Amos Andersonin taidemuseossa.

Olen viettänyt parin viime viikon ajan pääosin tympeää sairastupaelämää nyt kun olen sairastunut flunssaan. Onneksi minulla ei ole kuumetta eikä sellaista ihan pihalla- oloa, eikä kipeää kurkkua eikä päänsärkyä, ainakaan enää. Nyt olen saavuttanut sen vaiheen jossa yskin vähän väliä.

 

Torstaina olin Mireten kanssa UFF- kierroksella, siellä on taas alennukset. Parin viikon päästä kun on taas uusi valikoima ja tuotteita voi varata, aion käydä puhdistamassa kaikki vintage- vaatteita myyvät UFF:it eli Fredrikinkadun, Iso- Roobertinkadun ja Hakaniemen osastot suosikkivaatteistani ^_^

Fredrikinkadun UFF- myymälästä löysimme juuri vintage- osastolta kaksi mustaa kukkamekkoa, viimeistä piirtoa myöten samanlaisia paitsi että toinen oli kokoa 36 ja toinen 42. Minä sain sen isomman, jee vähänx ollaan samiksii

Menimme juuri avatulle Tyttöjen Talolle, söimme paljon viinirypäleitä sillä tarjolla oli iso maljallinen rypäleitä ja sitä paitsi olimme juuri ostaneet paketin viinirypäleitä.

Menimme Pasilan kirjastoon, siellä oli taidenäyttely aiheena saamelaiset mytologian hahmot kuten kufittaret ja vesiraukat. Tapasin ystäväni Juha Jyrkäksen siellä. Söin monta salmiakin makuista tikkaria, niitä oli sattumoisin tarjolla.

 

Perjantaina makasin koko päivän sängyssä, oli kurja olo flunssan vuoksi eikä mitään tekemistä. Onneksi Mirette pelasti viikonloppuni tulemalla yökylään, niin kuin olimme sopineet.

 

Nousin lauantaina keskipäivän aikaan, otin aamulääkkeet ja pukeuduin.

Lähdimme käymään Myyrmannissa. Myyrmäen asemarakennukseen ollaan maalaamassa muraalia.

 

Kävimme Citymarketissa ostamassa jääteetä, jääkahvia, jääkaakaota, ja pari Maraboun suklaalevyä.

 

Kotiin palattuamme kävin suihkussa ja laitoin oikeanpuoleisen ranteeni ihottumaan Bemetson- voidetta, ja päänahkaani Bemetson- liuosta.

Kotitöitä hoidin sen verran että jynssäsin vessanpöntön puhtaaksi parin varpusparvipaskan jälkeen, pesin kolme koneellista pyykkiä, silitin viikon verran odottaneet pyyhkeet ja vaatteet, otin sängystäni lakanat pois ja vein sijauspatjan, peiton, ja tyynyn parvekkeelle tuulettumaan.

 

Myöhemmin päivällä lähdimme uudelleen käymään Myyrmannissa ostamassa illallistarpeita.

Kävimme Jungle Juice Bar- nimisessä mehubaarissa, Mirette osti marjapirtelön ja minä porkkana- appelsiinimehua.

Kävimme postitoimiston viereen avatussa Flying Tiger- myymälässä, se muistuttaa vähän Tiimaria silloin kun se ei ollut vielä mennyt konkurssiin.

 

Kävimme Citymarketissa ostamassa pitsatarvikkeita; pitsapohjia, tomaattimurskaa, ja juustoraastetta. Ostimme myös pussillisen viinietikan makuisia perunalastuja, tai ”sipsuja” niin kuin sanomme ystäviemme kanssa.

 

Kotiin palattuamme vein roskat ja pesin pyykkikoneessa ne muovikangaskassit, joissa pidän kierrätettäviä jätteitä kuten lasia, pienmetallia, paperia, ja kartonkia.

Illan tullen toin sijauspatjan sisään ja imuroin sen molemmilta puolilta. Puistelin tyynyn ja peiton parvekkeella; pitäisi muuten hankkia uusi tyyny, edellinen on muuttunut rusehtavan keltaiseksi ja täyte on muhkuraista. Uusi peittokin tulisi tarpeeseen, samaten kuin uudet peitot yökylävieraille; pitäisi ostaa niitä neljä, niin niitä on sekä sohvasängylle että pumpattavalle patjalle.

Laitoin puhtaat lakanat sänkyyn, sitten tiskasin astiat ja jynssäsin kirjoituspöytäni puhtaaksi.

 

Illan tullen minä ja Mirette kuuntelimme musiikkia ja söimme pitsaa.

 

Huomenna vanhempani palaavat Amerikan matkalta, mutta he tulevat myöhään illalla ja ovat varmaan vielä maanantainakin aika väsyneitä matkasta ja jet lagista, joten menen tapaamaan heitä vasta tiistaina. Olemme muutenkin sopineet äitini kanssa että viralliset tapaamispäivämme ovat tiistai, perjantai, ja sunnuntai.

Luulen että vietän suurimman osan päivästä siivoten; minun pitää imuroida ja mopata jokainen neliösentti asuntoni lattiasta, myös huonekalujen alta ja kylpyhuoneesta ja keittokomerosta.

Näin tänä aamuna niin kivoja unia, ettei minun tehnyt mieli nousta sängystä.

Minulla on maatessani tapana taivutella oikeaa polvitaivetta, niin että siitä kuuluu tyydyttävä naksahdus.

 

Noustuani kello oli varttia vaille puolenpäivän. Otin aamulääkkeet, pesin kasvoni ja pukeuduin sellaiseen 50- luvun kotirouva- tyyppiseen mekkoon jonka olin ostanut Kampin Morticiasta, se oli ollut juuri minun kokoani ja maksoi vain kymmenen euroa.

Jouduin pukemaan alle urheilurintaliivini, sillä minulla ei ollut puhtaita rintaliivejä. Tai siis oli minulla yhdet, mutta olin unohtanut ripustaa ne kuivumaan pyykkikonepesun jälkeen.

 

Lähdin käymään Myyrmannissa, minun oli noudettava pari pakettia postista.

Myyrmannissa oli meneillään Myrrikaani- tapahtuma. Kävin postissa hakemassa pakettini, sitten osallistuin arvontaan. En voittanut lahjakorttia enkä kahvipaketti- suklaalevy- yhdistelmää, mutta kannatti yrittää. Yksi mies oli osallistunut viidellä eri kupongilla, joissa oli kaikissa sama nimi. Sain myöhemmin kuulla, että pääpotti eli viidensadan euron verran kattavan lahjakortin oli voittanut joku henkilö joka oli lahjoittanut sen köyhälle perheelle jolla oli viisi lasta. Olihan se tietysti hyvä teko, mutta jos minulla olisi ollut niin paljon massia käytettävissä, olisin ostanut Citymarketista ruokaa, hygieniatuotteita, vaatteita, pyyhkeitä, ja pari ylimääräistä peittoa ja tyynyä yökylävierailleni.

 

Palasin kotiini hieman allapäin. Minulla oli tuhat ja yksi tehtävää tekemättä, mutten jaksanut tehdä mitään.

Vaihdoin mekkoni pyjamahousuihin ja t- paitaan, sillä minulla ei ollut sopivia legginsejä kyseisen mekon kanssa, oli raivostuttavaa kun pikkuhousut vilkkuivat ja kylmä syystuuli nuoleskeli paljaita reisiäni.

 

Laitoin herätyskellon soimaan klo 14:50. Kun se oli soinut, lähdin Myyrmanniin tapaamaan ystäviäni; Mirette, Odessa, Eleclya, ja Suvicita saapuivat paikalle. Siinä vaiheessa iltapäivää oli jo helteistä ja aurinkoista, verrattain keskipäivään kun oli ollut pilvistä ja viileää.

Menimme yhdessä Starbucksiin, siellähän on tapana että kertakäyttöisiin muoviastioihin kirjoitetaan ostajien nimet; jostain syystä minun kahvittomasta frappuccinostani tuli ”Piia”, Mireten taas kirjoitettiin ”Pirette”. Eipä siinä mitään, saimme makeat naurut ja makeat juomat.

 

Matkustimme junalla Pasilaan, sieltä kävelimme Linnanmäelle. Matkan aikana Suvicita pelasi Pokémon Go!- peliä ja pyydysti Jynx- pokemonin.

 

Perillä Linnanmäellä istuimme hetken kallioilla paistattelemassa aurinkoista iltapäivää.

Etuportilla ystävällinen vartija tarkisti kaikkien laukut, onneksi meillä ei ollut mitään hälyttävää.

 

Kävimme muutamissa laitteissa, suosikkini oli ehdottomasti Panoraama. Oli mahtavaa nähdä auringonpaisteisen kaupungin yli, ja vatsasta sieppasi mukavasti.

En kyllä ymmärrä mikä logiikka siinä on, että Linnanmäen huvipuiston tulot menevät köyhien lapsiperheiden tukemiseen kun ottaa huomioon että köyhillä lapsiperheillä ei edes ole varaa käydä niin kalliissa mestassa. Itse päätin että seuraavan kerran kun saan tukiaiset, menen ostamaan rannekkeen Linnanmäelle ja SeaLifeen, ostan hattaran ja burriton ja metrilakua ja ranskanperunoita, ja varmaan niitä ihkuja rentoutusmusiikkilevyjä SeaLifen myymälästä

 

Illemmalla Eleclya ja Odessa menivät jonottamaan Halloween- aiheista kasvomaalausta. Minä, Mirette ja Suvicita istuimme penkeillä, söimme happaman omenan makuista hattaraa ja kiemuraisia ranskanperunoita.

 

Minä ja Mirette lähdimme yhdessä kotiini. Ohitimme matkalla kivijalassa sijaitsevan kauneushoitolan, joka vaikutti ammattimaiselta eikä sellaiselta aasialaisten maahanmuuttajien ylläpitämältä halpishoitolalta. Päätin että menisin sinne joskus.

 

Matkustimme ratikalla Hakaniemeen, sieltä metrolle Mireten kämpille, kävimme matkan aikana Alepassa ostamassa ruokaa.

 

Perillä Miretellä autoin häntä siivoamaan. Lähdimme yhdessä minun kämpilleni yöksi, lainasin samalla Mireteltä korkean jakkaran jonka avulla saisin kiinnitettyä verhot kotonani, ne ovat irronneet muutamasta klipsistä.

 

Matkustimme metrolla Rastilaan ja sieltä bussilla Myyrmäkeen. Kello alkoi olla jo kymmenen illalla.

 

Perillä kotonani Mirette laittoi margarita- pitsaa, minä kiinnitin verhot paikoilleen.

 

Huomenna minulla ja Miretellä on aikainen herätys, menemme kymmeneksi yhteen ilmaiseen koiranäyttelyyn Odessan, Eleclyan, ja Suvicitan kanssa, sen jälkeen menemme Eleclyan luo, ja sen jälkeen (jos vain jaksamme) käymme Helsingissä kuvaamassa luontoa. Minun pitää myös pestä monta koneellista pyykkiä ja siivota ja päivitellä blogeja.

 

Ai niin, niissä postipaketeissa oli netistä tilaamani Anna & Elsa– reppu, hyvin nätti ja käytännöllinen mutta liian pieni minun tavaroilleni. Toisessa paketissa oli mustavalkokeltaisia Haisuli- kuvioisia Finlayson- minipyyhkeitä, jotka on tarkoitettu ystävilleni käsipyyhkeiksi.

Eilisiltana kävin kuntosalilla; jaksoin kävellä juoksumatolla 30 minuuttia Manual- ohjelmalla, sitten 2 minuuttia Cool Down- ohjelmalla. Sitten käytin kaikkia lihaskuntolaitteita 20 liikkeen verran.

Ilmoitustaululla saattoi ilmoittautua ilmaiselle vartille, jossa laaditaan ilmaiseksi yksilöllinen kunto- ohjelma. Siitä olisi minulle apua, joten kirjoitin nimeni ja jäsenyyskorttini numeron paperiin.

Yleensä kun käyn kuntosalilla, ensimmäiseksi on vuorossa puolen tunnin reipas kävely juoksumatolla. Sitten käytän kaikkia kuntolaitteita, pyrin harjoittamaan jokaista ruumiinosaa.

 

Illalla jaksoin peseytyä kunnolla, olin siitä iloinen sillä en ole oikein jaksanut huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastani viime aikoina.

En saanut nukutuksi, joten järjestelin hieman tavaroitani ja heitin vanhaa roinaa pois. Sitten katsoin Doctor Who– televisiosarjaa Netflixiltä. Tällä kertaa ehdin siihen jaksoon jonka nimeä en muista, mutta siinä esiintyy viikinkityttö Ahlsdir.

Menin nukkumaan klo 1:13 yöllä. Aiempina öinä olen mennyt nukkumaan klo 1:18 ja 1:15, kun olen katsonut edellä mainittua televisiosarjaa, aika ihmeellinen yhteensattuma.

 

Näin unta jossa kävin koulua, ja unta jossa kävin pitkillä polkupyöräreissuilla. Nukuin kello puoli neljään asti iltapäivällä. Noustuani otin aamulääkkeet ja pukeuduin, oli niin myöhäinen iltapäivä etten jaksanut peseytyä.

 

Päätin mennä tapaamaan vanhempiani, vaikka olin käynyt heillä jo eilen, mutta perjantai oli yleisesti sellainen päivä jolloin vanhemmat odottivat minua kylään.

Soitin äidille ja kysyin saanko tulla käymään, hän sanoi että saan. Matkustin bussilla kotikotiin, molemmat vanhemmat olivat kotona.

 

Kun lähdin ulos, huomasin että sää oli niin kaunis että se sai sydämeni sykähtämään; oli ihanteellinen kesäsää, aurinko paistoi ja tuuli tuntui mukavalta iholla ja sai puiden lehdet havisemaan, ja oli juuri sopiva lämpö, ei kuuma eikä kylmä.

Jostain ihmeen ja kumman syystä olin niin huonolla tuulella että olin melkein murhanhimoinen; senhän nyt ymmärtää että kun on mielenterveyskuntoutuja niin tunteet heittelehtivät syystä tai toisesta, syynä saattaa olla myös hormonit tai verensokeri. Mutta tällä kertaa melkein säikähdin kuinka raivoissani olin, ihan ilman mitään syytä.

 

Äiti keitti kahvia ja leikkasi minulle pullaa. Myöhemmin päivällä sää kävi synkemmäksi, pian aurinko vetäytyi pilveen.

 

Myöhemmin päivällä käppäilin asemalle ja matkustin bussilla Myyrmäkeen. Ei huvittanut vielä palata kotiin, joten menin Myyrinkiin mutta siellä oli niin vähän ihmisiä etten viihtynyt siellä.

Päätin palata kotiini. Kävin suihkussa ja laitoin tukkaani kamomilla- hiustenhoitoainetta ja öljyseerumia.

 

Viihdyn nykyisessä asunnossani paremmin kuin edellisessä, mutta en aina jaksa olla siellä pitkiä aikoja. Minulla on aina pakottava tarve lähteä ulos, jonnekin muualle.

Tiesin että minun olisi pitänyt siivota, mutta ei huvittanut. Päätin soittaa Miretelle ja kysyä saanko tulla käymään, hän sanoi että saan.

 

Matkustin junalla Helsinkiin ja sieltä metrolla Mireten kämpille. Kävimme yhdessä kaupassa ostamassa herkkuja.

Myöhemmin kun olimme palanneet Mireten kämpille, päätimme että Mirette tulisi minun kotiini yöksi.

Mirette pakkasi tavaransa, sitten lähdimme metroon. Perillä keskustassa oli tyypillinen perjantai- illan meininki.

Matkustimme junalla Myyrmäkeen, perillä kotona otin iltalääkkeet ja peseydyin. Tunsin viihtyväni kotonani tällä kertaa paremmin.

 

Yritin tehdä oloani mahdollisimman mukavaksi, minulla on yleensä iltaisin hieman alakuloinen olo.

 

Huomenna minä ja Mirette menemme yhteen feministiaiheiseen tapahtumaan Helsinkiin, minun pitää myös siivota ja käydä uimahallilla.

En ymmärrä miksi olen herännyt viime viikon ajan joka aamu joskus kello kahden tai kuuden välillä virkeänä, kun joskus saatan nukkua yli keskipäivän ja olen silti väsynyt.

Onhan se rasittavaa herätä aikaisin, kun ei voi tehdä juuri mitään etteivät naapurit häiriinny. Voisinhan tietysti neuloa Äiti Teresa- peittoja varten neliöitä, lukea Sherlock Holmesin seikkailuista, tai katsoa Netflixiä.

 

Joka tapauksessa, perjantaiaamuna nousin kello viiden jälkeen, otin aamulääkkeet ja tarkistin nettipankista että olin saanut rahaa; siellähän ne Brysselin rahayksiköt makoilivat ja oikein naureskelivat minulle. Menin takaisin nukkumaan ja nousin kännykän herätyskellon soitua kello kymmeneltä, olin kylläkin jo silloin hereillä joten nouseminen ei tuottanut mitään vaikeuksia.

 

Peseydyin ja heitin päälleni yksinkertaisen mekon, ja lähdin käymään Myyrmannissa. Nostin automaatilta rahaa ja kävin ostamassa ruokaa ja hygieniatuotteita ja hieman namiskuukkelia, ainakin maitoa ja kaakaojauhetta ja putelin Nivea- kasvojenpesuainetta ja paketin sieniliinoja, sen ohella kahdet pohjalliset, yhden yksinkertaiset hiilikuituiset Converse- tennareihini, ja yhdet kumiset Scholl- pohjalliset buutseihini, sekä tuubin pikaliimaa jotta saisin viimeksi mainitut pohjalliset pysymään viimeksi mainituissa buutseissa. Onhan se nyt piru kun ne Scholl- pohjalliset olisivat juuri ihanteelliset buutseihin, mutta ne liukuvat aina paikoiltaan. Ei siihen auta muu kuin teollinen pikaliima. ¨

 

Palasin kotiin ja laitoin tavarat paikoilleen ja nautin hieman aamupalaa.

Kello oli siinä vaiheessa sen verran että minulla alkoi olla kiire; olin menossa ystäväni Eleclyan kanssa Helsinkiin katsomaan 3D- elokuvaa Liisan seikkailut Peilimaassa Kinopalatsiin, elokuva näytettäisiin kello yhdeltä iltapäivällä.

Matkustin kehärataa pitkin junalla Tikkurilaan, sieltä bussilla Eleclyan kotiseuduille jossa hän hyppäsi samaan bussiin. Matkustimme Aviapolikseen ja sieltä junalla Helsinkiin, ja jouduimme juoksemaan ehtiäksemme Kinopalatsiin. Onneksi ehdimme ja saimme revittyä huumoria tilanteesta. Ostimme kaksi lippua vakipaikoillemme keskiriville, ja yhden pänikän popcorneja jonka jaoimme.

 

En ole siis nähnyt ensimmäistä Tim Burtonin ohjaamaa Liisa Ihmemaassa– elokuvaa, mutta päätin varata sen kirjastopalvelusta DVD:llä. Tämänkertainen elokuva oli positiivinen yllätys, joten ensimmäinen elokuva on varmasti myös hyvä.

 

En oikeastaan olekaan niin vastarannankiiski kuin kuvittelin, 3D- elokuvat ovat ihan yhtä jees kuin vaikka 2D- versiotkin.

Tunsin sympatiaa Punaista Kuningatarta kohtaan, vaikka hän oli tarinan pahis. Andrew Scott, joka näytteli Jim Moriartya BBC:n Uusi Sherlock– sarjassa, oli myös karismaattinen mielisairaalan lääkärinä, vaikka hänellä oli vain ihan lyhyt rooli elokuvassa. Loppu oli myös mahtava, mutta en spoilaa sitä niille jotka eivät ole sitä vielä nähneet.

Bechdelin testi ei varsinaisesti toteutunut, mutta elokuvassa oli valtavasti naisenergiaa. Arvostin myös viittausta Michael Bayn Transformers– elokuvasarjaan.

 

Leffan jälkeen menimme Kiasmaan odottamaan Miretteä, ostin myymälästä postikortin.

Mireten saavuttua maksoin hänelle yhden velan sen jälkeen kun hän oli ostanut minulle Fiorellasta parin nilkkasukkia Pride- kulkuepäivänä, ja myöhemmin levyn Marabou- suklaata.

Sen jälkeen menimme käymään Kaisaniemen Fiorellassa ja Hakaniemen UFF:issa. Kyseisessä myymälässä on taas viikkoalennus, mikä yleensä harmittaa minua sillä kaikki parhaimmat vaatteet ovat myyty alta aikayksikön. Onneksi ensi viikolla myymälöihin tulee uudet valikoimat, aion mennä koluamaan kaikki vintage- vaatteita myyvät UFF- kaupat läpi.

 

Treffasimme myös Odessan kanssa, hän toi koiransa Kaapon paikalle. Menimme Mäkkäriin päivälliselle, kutsuin samalla Mireten yökylään luokseni.

 

Odessa ja Eleclya lähtivät muualle, minä ja Mirette kävimme Hakaniemen Basaarissa josta ostin oranssit pyöräilyshortsit. Kyseinen kauppa osallistui positiiviseksi yllätykseksi, löysin sieltä paljon upeita vaatteita.

 

Kävimme myös laukkukaupassa, löysin sieltä hienon repun jossa on paljon taskuja, se on myös sen verran uuden näköinen ettei se varmasti ihan heti hajoa niin kuin edellinen reppuni.

Lisäsin sen ostoslistalleni, pitäisi ostaa myös uusi lompakko ja korttikukkaro.

 

Lähdimme käymään Mireten kämpillä hakemassa hänen yökyläilytavaransa. Olimme valtavan hyvällä tuulella, nauroimme ja lauloimme ja huidoimme ja steppailimme.

 

Teimme hieman maakuntamatkailua, eli matkustimme metrolla Rastilaan ja sieltä bussilla Myyrmäkeen. Matkalla otimme kaveriselfieitä ja naureskelimme ”starter pack”- meemeille.

 

Perillä Myyrmäessä menin Mireten seuraksi Myyrmanniin kun hän osti hieman ruokaa, sitten menimme minun kämpilleni.

 

Perillä kotona liimasin ne kumiset Scholl- pohjalliset buutsieni pohjiin, ja lahjoitin tennarini ja ne hiilikuitupohjalliset Miretelle.

 

Vietimme illan surffaillen netissä, minä tilasin CDON- nettisivulta kaksi ladattavaa Scholl- jalkaraspia, yhden Miretelle synttärilahjaksi ja yhden minulle, Deadpool– elokuvan ”limited edition”- DVD:llä metallikansissa, ja pienen Disneyn prinsessa- figuurin.

Juhannusaaton ilta kului riehakkaan hilpeissä merkeissä, heiluimme alasti ja tanssimme napatanssia ja nappailimme valokuvia toisistamme, illan tullen menimme saunomaan.
Myöhemmin iltayöstä muutamaan meistä iski hienoinen paniikki, kun Eleclyan adoptioäiti saapui ystävänsä kanssa kotia juhannustanssiaisista. Onneksi olimme kaikki naisia, joten ei tarvinnut hävetä, ja äitiä vain nauratti että täällähän on joukko alastomia tyttösiä.

Nautimme iltapalaa yhdessä, minä join vain kaakaota sillä minun ei pahemmin tehnyt mieli ruokaa; Eleclyan äiti laittoi lämpimiä voileipiä Miretelle, Suvicitalle, ja ystävälleen.
Eleclyalla oli vatsa hieman kuralla, mietimme kimpassa mikä siihen auttaisi; punainen Jaffa, mustikat, Asidofilus Bifidus- jugurtti, ei kun muussataan ne kaikki yhteen ämpärissä ja syötetään Eleclyalle lusikalla!
Juttelimme ja naureskelimme keittiön pöydän ääressä.

Otin iltalääkkeeni joskus ennen keskiyötä, ja menin läppärini kanssa petiin.
Olen valvonut melkein kolme yötä putkeen, olen kuitenkin nukkunut välillä univelkoja pois päiväsaikaan.
Mietin miten saisin itseni nukkumaan paremmin, kun öisin ei nukuta juuri ollenkaan ja päivisin on vähän höntön töntön- olo kun herää päiväunilta.
Pitäisikö pyytää lääkäriltä unilääkkeitä, alkaisinko sittenkin harrastamaan meditaatiota, vai tekisinkö niin kuin Fight Club – elokuvassa eli ensin osallistuisin erilaisiin tukiryhmiin ja sitten perustaisin naisille ja tytöille tarkoitetun ryhmän, jossa keskenään tappelun sijaan opetettaisiin itsepuolustusta raiskaajia ja ahdistelijoita ja muita pallinaamoja vastaan.
Saapa nähdä, saisinko paremmat yöunet sillä tavalla. Olisi kuitenkin ihan jees osallistua eri tukiryhmiin ja vastaaviin.

Joskus aamuyöstä sitten nukahdin, ja nukuin keskipäivään asti. Näin unta jossa minulla oli ”normaalit” vaatteet päällä, musta minihame ja harmaa trikoopusero ja vieläkin punaiset hiukset, ja näin myös unta American Horror Story: Asylum- televisiosarjasta.

Noustuani pukeuduin keltaiseen kesämekkooni, enkä tajunnut että rintaliivini näkyivät siitä läpi.

Söin lounaaksi spagettia juustoraasteella ja ketsupilla, ja porkkanaraastetta. Jälkiruuaksi oli kahvia ja mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeella.

Nukuin suurimman osan päivästä univelkojen vuoksi, samaan aikaan muut metelöivät ja naureskelivat kun Eleclyan äiti oli poissa, hän oli lähtenyt kyläilemään jonkun ystävänsä kanssa. Eleclyan koira Hipsu taas oli mennyt sängyn alle piiloon ja kyräili meitä sieltä, se ei tainnut arvostaa älämölöä.

Kyllähän minä pidän jonkin verran Eleclyan äidistä, hän on hyvin suoraselkäinen ja reipas nainen, saman ikäinen kuin oma äitini ja täten eläkkeellä. En vain arvosta sitä kuinka ankara hän on, ja kuinka hän saattaa moittia tyttärensä ystäviä ankarasti ja vihaisesti.
Ymmärrän kyllä että hänellä on rankkaa kahden huithapelin yksinhuoltajana.

Myöhemmin päivällä Suvicita lähti omaan kotiinsa, sitten minä ja Mirette matkustimme omaan kotiini. Olin kutsunut hänet yökylään.

Perillä kotona lämmitin mikrossa tomaatti- vuohenjuustopurkkikeittoa meille molemmille, sitten Mirette lähti ostamaan maitoa.

Suurin osa illasta kului netissä surffaillessa, ihastuin suunnattomasti Mummo- sarjakuviin.

Illan mittaan on ollut vähän hämmentynyt olo, arkielämäni on pitemmän päälle ollut samanlaista ja nyt kun on ollut hieman irtiottoa arjesta.

Illan tullen kävin pikaisella pesulla ja yritin meditoida itseni uneen.

Huomenna pitää hoitaa kotitöitä; viedä matto ja sijauspatja ulos tomutettavaksi, laittaa puhtaat lakanat sänkyyn, imuroida lattia, pestä koneellinen pyykkiä, tiskata astiat, palauttaa tyhjiä pulloja, viedä kartongit ja paperit ja metallit kierrätykseen, ja varmaan myös pitää räppänöitä auki tuulettaakseni.

Juhannusaatto

En sitten saanut edellisenäkään yönä unta, vaikka olin ottanut iltalääkkeeni ajallaan, harrastanut liikuntaa, ja välttänyt kahvinjuontia. Mikähän minua nyt sattuu vaivaamaan, kun koko ajan valvottaa?

Valvoin koko yön pelaten Pokémon: RED– peliä PlayR.org- sivustolla, olen päättänyt taistella Elite Fouria vastaan niin pitkään kunnes tienaan rahayksiköitä niin paljon että rahalaskurini yläkatto tulee täyteen, ja kunnes suosikkipokemonini, legendaariset linnut Articuno ja Moltres saavuttavat tason 70, ja keijutyypit eli Clefable, Chansey, ja Wigglytuff, saavuttavat tason 50.

Luin ystäväni Norsiksen blogista geokätköilystä ja ”magic yarn ball”- lahjoista. Ensimmäiseksi mainittu on sitä että piilotetaan maastoon pakkauksia joissa on mitä tahansa pientä tavaraa, ja muut sitten etsivät niitä, ja kaiken minkä löytää saa pitää.
Jälkimmäiseksi mainittu on sitä että jos tuntee jonkun joka tykkää neulomisesta, voi hankkia lankakerän ja pieniä lahjoja kuten koruja ja karkkeja ja kaikenlaista; ideana on purkaa lankakerä ja keriä se palloksi, ja laittaa sen sisälle niitä pieniä lahjoja.
Haluaisin ihan vain muiden iloksi laittaa geokätköjä, ja tehdä ystävilleni lahjalankakeriä kuten Norsikselle, Kieralle, ja vaikka äidilleni, hän tykkää neuloa.

Aamusella kävin kellarikomerollani järjestelemässä uusia ja vanhoja päiväkirjojani, ihan vain siksi että halusin katsella niitä. Minun piti myös valita seuraava päiväkirja, johon alkaisin sitten kirjoittamaan kun nykyinen tulee täyteen.

Myöhemmin aamulla kävin hammaspesulla ja suihkussa, olo parani huomattavasti.

Kuuntelin Corpse Bride– elokuvan soundtrackia samalla kun kirjoittelin, sitten minun oli pakko mennä aamupuotisnokosille sillä piti nukkua univelkoja pois.

Noustuani puolenpäivän jälkeen minulla oli hieman outo olo, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Minulla oli myös hieman vainoharhainen olo, että jotain ikävää tapahtuisi kun lähtisin viettämään juhannusta ystävien kanssa. Tiedän kuitenkin että se on vain tunne jonka pitkään kestänyt psykiatrinen sairauteni aiheuttaa, ja varmaan myös sekin että olin valvonut koko yön ja siksi minulla vähän viirasi päästä.

Myöhemmin päivällä Mirette tuli käymään, minä nappasin matkatavarani mukaan ja sitten lähdimme bussipysäkille. Olimme menossa Eleclyalle, sieltä menisimme Heidille juhannusbileisiin ja sitten Eleclyalle yöksi. Sinne tulisi myös ystävämme Suvicita joka antaisi meille kyydin Heidille, Odessa ei ollut tulossa sillä hän oli mennyt Linnanmäelle.

Minulla oli koko ajan kakkahätä, tuntuu kuin olisi ummetus mutta sitten kun kakkaa tulee, se tulee ripulina.

Matkustimme bussilla Veromieheen. Eleclya ja hänen äitinsä olivat kotona, Suvicita saapui myöhemmin.

Nautimme lounasta Eleclyan ja hänen äitinsä kanssa, uusia perunoita voilla ja maissintähkiä. Tarjolla oli myös makkaraa, mutta minä ja Mirette olemme kasvissyöjiä joten emme ottaneet sitä.

Suvicita kyyditsi minut, Mireten, ja Eleclyan Tuusulaan, jossa Heidi siis asuu puolisonsa Jarin kanssa. Paikalla oli myös Ansku ja Suski.

Söimme kolmea eri sipsilaatua, irtokarkkeja, kotona leivottuja mokkapaloja.
Ainoa harmi puoli oli se että Eleclya joi itsensä viskikolalla kaatokänniin, ja meidät häädettiin juhlista.

Perillä Eleclyan kämpillä hänen äitinsä moitti häntä ankarasti, mutta myöhemmin päivällä hän lähti juhannustanssiaisiin ja meno sen kuin villiintyi; riisuimme paidat ja rintsikat, yksi tuoli meni rikki ja kokista kaatui pöydälle.

Nyt meininki on vähän rauhallisempaa, minä ja Mirette chillailemme tietokoneillamme. Minä lataan ilmaisia fontteja ja Mirette muokkailee ottamiaan valokuvia.
Saapa nähdä millainen meininki huomenna on kun Eleclya on krapulassa.

Johan nyt on kumma, en ole päivitellyt suomiblogiani sitten vapun jälkeen. Tilanne pitää korjata ja hetimiten, eli siis pikakelaus viime viikon pöhinöihin

 

Maanantaina menin parhaan kaverini Elyseén kanssa Tyttöjen Talolle.

 

Tiistaina aloitin uuden paperipäiväkirjan, sillä edellinen tuli täyteen. Minulla oli tapaaminen psykpolilla äidin, omahoitajan, lääkärin, toimintaterapeutin, psykologin, ASPA- työntekijän ja hoitaja- opiskelijan kanssa. Äiti itki, minä häpesin äidin itkua, muut sanoivat minusta niin positiivisia asioita että minua hävetti vielä enemmän. Kävin Myöhätuulen nuorten ryhmässä ja sitten menin kuntosalille, kävelin juoksumatolla puoli tuntia.

 

Keskiviikkona alkoi kuukautiset. En ole vieläkään oppinut käyttämään kuukautiskuppiani. Menin sushibuffettiin Elyseén, Outikan, Suvicitan ja Eleclyan kanssa. Friteerattu tofu maistui aivan vappumunkilta. Hunajameloni oli hyvää. Söin niin paljon että oli vähällä lentää laatta. Opin että kahvi maistuupi paremmalta kerman kuin maidon kanssa. Menin shoppailemaan, ostin tarroja, koruja, vaatteita, astioita, päiväkirjoja, lahjoja ystäville. Tapasin äidin Myyrmannissa. Tapasin myös Outikan, Eleclyan ja Suvicitan, annoin kahdelle viimeksi mainitulle ”kaverikorut” eli sellaisen Glitteristä ostetun setin jossa tuli kolme kaulariipusta. Suvicita lähti kotiin, ostin Outikalle ja Eleclyalle jäätelöt ja kutsuin heidät kahville. Outikka poimi minulle kukkia.

 

Torstai on toivoa täynnä, eli eräästä minun ja äitini välillä tapahtuneesta ihmissuhdefibasta johtuen makoilin koko päivän sängyssä, itkin ja harkitsin itsemurhaa, mutta tulin siihen tulokseen etten tiedä mitään pätevää keinoa aikaistaa lähtöäni, sillä pelkään että jos hyppään parvekkeelta alas, niin halvaannun loppuiäkseni, tai jos yritän hirttäytyä, saan aivovamman ja vietän loppuikäni letkuissa. Sitä paitsi minua pelottaa mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, ei hotsittaisi joutua ikuiseen kadotukseen vain siksi etten tiennyt mille jumala(ttare)lle ripittäytyä.

Ei kai minun sitten auta muu kuin elää vaan kunnes viikate- Ville tulee minut korjaamaan. Soitin omahoitajalleni, sovimme että tulen huomenna käymään. Piristyin sen verran että söin kahdeksan purkkia soijapohjaista kookosvanukasta, jota olin siis luullut jugurtiksi. Sain postissa Etsystä tilaamani shampoopullon. Aloin neulomaan pieniä neliönmuotoisia ”tilkkuja” joista aion tehdä peiton jonka lahjoitan hyväntekeväisyyteen. Kuuntelin Spotifyn kautta Gwen Stefanin kappaletta ”What You Waiting For”, ja Lordin albumia ”Get Heavy”.

 

Perjantaina siis tapasin hoitsuni, ja minusta tuntui siltä etten ansainnut yhtään siitä hyvyydestä ja laupeudesta joka hänestä loisti. Söin kaksi isoa levyä suklaata, kävin Tennispalatsin taidemuseossa, pesin kaksi koneellista pyykkiä, vein roskat, imuroin lattian ja tuuletin.

 

Lauantaina kävin vanhempieni luona juomassa heidän appelsiinimehunsa, sitten kävin kuntosalilla. Kävelin juoksumatolla 20 minuuttia.

Sunnuntaina minun olisi pitänyt mennä Mireten kanssa Roihiksen hanami- juhlaan, mutta nukuin sohvalla klo 16 asti ja näin pornahtavia unia. Katsoin Doctor Who:ta Netflixiltä.

 

Maanantaina oli jälleen kerran yksi tapaaminen äitini, omahoitajani, ja toimintaterapeutin kanssa psykiatrian poliklinikalla. Tällä kertaa minä vuodatin enemmän kyyneliä kuin äiti.

Menin Tyttöjen Talolle ja sain kaksi pakettia ilmaista leipää. Minulla oli aivan jumalaton makeannälkä.

Illalla kävin kävelyllä ennen kuin suuntasin uimahallille, mutta minulle tuli jotain ihmeen verensokerihäikkää, kutsun sitä ”härökohtaukseksi”. Polvet tärisivät, näkö sumeni, hampaat kalisivat ja minulle tuli pakokauhuinen olo, tunne siitä että näin samanlaisia näkyjä kuin Dante Alighieri tai Hieronymus Bosch konsanaan. Se siitä uintireissusta sitten, mutta ainakin sain käytyä kirjastossa lainaamassa kaksi DVD:tä, ”Onnelin ja Annelin talvi” sekä ”Mielensäpahoittaja”.

 

Tiistaina minulla oli aikaisin aamulla tapaaminen omalääkärini kanssa. Olin hereillä jo puoli seitsemältä aamulla, mutta kolmen tunnin päästä kun älypuhelimeni herätyskello piipitti, torkutin sitä puoli tuntia ja vasta sitten sain jalat lattiaan.

Tapaamisen aiheena oli huonokuntoinen ihoni. Päänahkani on kutissut päälaen ja takaraivon kohdalta jo viime syyskuusta asti niin paljon että siihen on tullut sellaisia kudosnesterupia, suupieleni halkeilevat, oikean käteni ranneihottuma on palannut Apolar- kuurista huolimati, rintojeni päällä on aknea ja alla on ihottumaa, nenänaluseni on myös ruvella, puhumattakaan siitä että Aqualan L on liian kevyttä iholleni. Lekru kirjoitti asianmukaiset reseptit.

Tapaamisen jälkeen menin morjenstamaan äitiäni. Hän maksoi yhden laskuistani, sen jonka olin saanut Saunalahden korjaajan kotikäynniltä, kun virustorjuntani oli päivitetty ja nettiyhteyteni kytketty. Kinusin äidiltä myös rahaa siihen että pääsisin Tennispalatsiin katsomaan Shakespearen 400. kuolinpäivän kunniaksi näytettävää videoitua teatterishow’ta jossa näyttelee kaksi suloista nöpönenää, David ”10. Tohtori Kuka” Tennant ja Benedict ”Uusi Sherlock” Cumberbatch.

Laitoimme yhdessä lounasta, minä tein kreikkalaista salaattia ja äiti laittoi munakokkelia, sitten joimme iltapäiväkahvit.

Kotiin palattuani pesin koneellisen pyykkiä, tiskasin astiat, silitin yhden mekon, hain pyykit kuivaushuoneesta.

Illalla kävin Myöhätuulen nuortenryhmässä. Sain köyhäinavusta ruskean vakosamettitakin, josta kovin mielissäni hyrisin. Suvicita soitti minulle, suunnittelimme kesän menoja.

Vappubileet

Sunnuntaina siis palasin mummolasta, minun on ollut tarkoitus päivittää monta kertaa mutten ole vain jaksanut.

Olen tapaillut vanhempiani ja ystäviäni (paras kaverini, siis ei paras ystävä vaan kaveri, muuttaa piakkoin pääkaupunkiseudulta pois ja minun pitää täten tapailla häntä useammin), valmistautunut vapun juhlintaan (inhoan sellaista kaatokänni- kreisibiletystä, mutta sisäpiknik lähimpien ystävien kesken on parempaa), kastunut sateessa (juu, pääkaupunkiseudulla on satanut räntää), käynyt yksityisellä kuntosalilla (jossa on huomattavasti paremmat puitteet kuin kunnallisella, sanonpahan vaan) ja kunnallisella uimahallilla, niin ja asumistukeni lakkautettiin ja elämä se on kuin samettia vaan.

 

Eilen lähetin paketin amerikkalaiselle ystävälleni Michellelle, minun olisi pitänyt lähettää se jo viime vuoden jouluksi mutta tokkopa se haittaa. Toivottavasti hän tykkää siitä.

 

Perjantaina unohdin ottaa aamulääkkeeni, ja olin vähällä unohtaa ottaa iltalääkkeeni.

Kävin ystäväni Elyseén kanssa Myöhätuulen vappujuhlissa, hän myös oli ostanut kirpputorilta paidan joka kuulemma muistutti häntä minusta. Olin hyvin liikuttunut, niin kuin yleensä olen kun minua muistetaan sillä lailla.

 

Elyseé tuli minulle yökylään. Onnistuin tiskaamaan astiat ja pesemään kaksi koneellista pyykkiä sekä laittamaan puhtaat lakanat sänkyyn.

 

Sain aamulla tekstiviestin Eijalta, hän toivotti minulle hyvää nimipäivää ja iloista vappua. Toinen tekstiviesti tuli Veeralta, hän toivotti minulle samaten hyvää vappua. Sain tekstiviestin myös isältä, hän sanoi antaneensa minulle hieman rahaa nimipäivän kunniaksi.

 

Tänään Elyseé lähti kotiin, hän ei voinut tulla minun, Suvicitan ja Eleclyan kanssa Heidin ja Jarin vappubileisiin sillä hänelle oli puhjennut flunssa.

 

Suvicita ja Eleclya tulivat tapaamaan minua. Tänään on Eleclyan syntymäpäivä, olimme menossa Horror Shoppiin hankkimaan hänelle nenälävistyksen. Hän aikoi hankkia renkaan nenänsä oikealle puolelle, eli siis samanlaisen lävistyksen mikä minullakin on ollut viimeiset kymmenen vuotta.

 

Suvicita kyyditsi meidät Horror Shoppiin, jossa Eleclya siis hankki lävistyksensä. Suvicita antoi Perkeleelle levyn Fazerin pähkinäsuklaata, joka on siis hänen suosikkiaan.

Kuulin Perkeleen kertovan asiakkaalleen että kauppa käy huonosti ja hänellä on pulaa rahasta, joten päätin että yrittäisin ryhtyä ahkerammaksi asiakkaaksi ja ostaa ainakin yhden tuotteen per viikko.

 

Suvicita kävi Motonetissä ostamassa kunnollisen pyöränlukon ja hieman karkkia.

Hän kyyditsi meidät kotiinsa ja kävi hakemassa isänsä vanhan polkupyörän, jonka hän aikoo myydä Jarille.

 

Perillä Heidin luona Jari tuli meitä vastaan, yllätyin huomatessani että hän oli ajellut pitkän aaltoilevan hevilettinsä siilitukaksi.

Vappujuhlissa oli myös Suski, muita sinne ei tullut. Söimme mokkapaloja, pasteijoita, suolaista piirakkaa ja sipsejä, ja joimme kahvia.

 

Myöhemmin päivällä Suvicita kyyditsi Eleclyan kotiinsa, kävin morjenstamassa hänen äitiään ja silitin heidän koiraansa Hipsua. Suvicita jäi vielä kyläilemään, itse päätin palata kotiin sillä alkoi olla jo myöhä.

 

Tajusin että lähimmässä risteyksessä on ainakin neljä pysäkkiä, joista on vaikea löytää bussia joka menisi Myyrmäkeen. Matkustin bussilla Aviapolikseen, sieltä junalla lapsuudenkodin kulmille ja kävin vanhempieni kotona hakemassa nimipäivärahani.

Tyhjensin ja täytin astianpesukoneen, sitten matkustin bussilla Myyrmäkeen.

Illalla jaksoin peseytyä ja käydä suihkussa.

 

Huomenna järjestän vappubileet omassa kodissani.