Eilisiltana kun ystäväni Elyseé ja Samuli tulivat käymään, annoin Elyseélle kaksi lahjaa jotka minun oli tarkoitus lähettää postissa hänelle; vaaleanpunainen japanilaistyylinen aamutakki, sekä hiusharja jossa on sievän piirretyn tytön kuva ja teksti ”Glamour Girl”.

 

He lähtivät aikaisin aamulla, minä jäin vielä nukkumaan siihen asti kunnes äiti soitti. Olimme sopineet että tapaisin hänet tänään, hän antaisi minulle rahaa Pride- festivaalia varten.

Nousin, otin aamulääkkeet, pukeuduin ruskeaan kirjailtuun Dirndl- mekkoon ja siihen sopivaan oranssi- musta- raidalliseen puseroon.

Tapasimme Myyrmannissa, äiti antoi minulle 25 euroa, kävelimme kakkoskerroksessa; minulle jäi niin hyvä mieli, että tunsin tämän hetken muuttuvan ydinmuistoksi.

 

Kun oli tarkoitus lähteä Helsinkiin, I- junan lähtöaikaa siirrettiin neljä kertaa. Saavuin hiukan myöhässä, mutta Mirette ei pahastunut.

Käppäilimme Senaatintorille, josta marssi siis lähti. Meillä oli hauskaa, tunsin yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikkien eri ikäisten, rotuisten, sukupuolisten ihmisten kanssa, mutta hauskinta oli ehdottomasti se saarnamies joka huuteli epätoivoisesti ”Jesus saves! Believe in Jesus!”

 

Kulkue päättyi puistoon Kiasman edustalle. Istuimme nurmikolle syömään aprikooseja, sitten menimme Postitalon Supermarkettiin ostamaan safkaa; purkki vadelmahilloa, tiu kananmunia, kilo taloussokeria lettujen paistoa varten, ja paljon suklaata.

 

Matkustimme minun kämpilleni, laitoin kasan pyykkiä koneeseen ja aloin vatkaamaan munia. Täytyy todeta että minulla on jonkinlainen viha- rakkaus- suhde lettujen paistamiseen; sain jauhoja mekolleni, taikinasta tuli paakkuista, eikä letuista tullut mitään, kun apuna oli vain sisustuskaupasta ostettu sydämenmuotoinen paistinpannu.

Heitin sekä taikinan että paistinpannun mäkeen, ja käytyäni suihkussa vaihdoin päälleni Zombie- teepaidan ja mustat housut.

Tiskasin kolmen viikon tiskit, ja käteni olivat märät vaikka minulla oli ollut kumihanskat.

 

Kurjuuksien kukkuraksi jääkaappi- pakastimeni oli sammunut. Soitin huoltonaiselle, hän kertoi olevansa juuri sillä hetkellä puistossa ottamassa aurinkoa, ja palaisi asiaan vasta maanantaina.

 

Pelastava enkeli Mirette ehdotti että ottaisin ruokani mukaan ja tulisin hänelle yökylään, hänen jääkaappinsa ainakin toimi.

 

Pakkasin juustot, kananmunat, maidot ja voit, sen ohella täytetyn dosetin, päiväkirjan, vaihtovaatteet, läppärin, nettitikun, kännykkälaturin, ja lukemiseksi jättikirjan Sherlock Holmesin kootut seikkailut.

 

Matkustimme junalla Helsinkiin, sieltä metrolla Herttoniemeen.

Mireten kämpässä ihkutin hänen sisustustaitojaan.

 

Laitoin ruokatarvikkeeni hänen jääkaappiinsa, katselimme jalkapalloa televisiosta, illalla kävin viilentymissuihkussa, sitten olikin aika mennä nukkumaan.