Tuutilulla, suruun auttaa pulla

Muistaakseni päätin joskus aikaisemmin että päivittäisin blogejani aiheesta ”arkielämä” joka päivä ainakin tuhannen sanan verran (sanojen laskeminen käy kätevästi Microsoft Wordin alareunassa), mutta sehän on juuri arkielämä joka estää bloggaamisen. Taitaa Äiti Teresa- peittojen neulominen ja Doctor Who:n katsominen kiinnostaa enemmän. Jos nyt yrittäisi ryhdistäytyä näissäkin asioissa.

 

Syynä taitaa olla se että minulla on yleensä aikaa blogata vain iltaisin, ja silloin olen jo valmis menemään yöpuulle. Sen ohella pitää päivitellä sekä englannin- että suomenkieliset blogit ja kirjoittaa vielä päiväkirjaa käsin ja pyörittää arkirumbaa.

 

Ongelmallinen ihoni on palannut kuosiin, ranneihottuma ja päänahkaihottuma ovat reseptivoiteiden ansiosta hävinneet ja kasvoissanikaan ei ole enää finnejä eikä ihottumaa tai muuta. Iho suorastaan kuultaa.

 

Oikeanpuoleisen korvalehteni keskimmäisessä lävistysreiässä on sellainen ”hevosenkenkä”- rengas, jossa on kaksi lukkopalloa joista se taaimmainen irtoaa ja tippuu vähän väliä, aivan kuin se olisi kirottu tekemään aina sama temppu.

 

Menin tänään morjenstamaan äitiäni, söimme lounaaksi kaalipataa joka oli yllättävän hyvää. Jälkiruuaksi oli kahvia ja korvapuusteja. Sanoin äidille että tykkään hänestä, äiti sanoi tykkäävänsä minusta kans. Awww.

 

Myyrmäkeen palattuani menin Myyrmannin apteekkiin ostamaan pienen putelin Aqualan Duo- emulsiovoidetta jota voin kantaa kosmetiikkapussissani, ja pienen paketin Buranaa sillä se oli vastikään päässyt loppumaan.

Kävin myös Myyrmannin Citymarketissa ostamassa kaksi pakettia hammasväliharjoja, ne olivat tarjouksessa.

 

Kotona vaihdoin pyyhkeet puhtaisiin, otin kaksi viikkoa vanhat lakanat pois sängystä, pesin peräti kolme koneellista pyykkiä, vein sijauspatjani ja tyynyni ja peittoni ja mattoni tuulettumaan parvekkeelle. Jossain vaiheessa pitäisi hankkia toinen pyykinkuivausteline huusholliini, mieluiten sellainen pienempi jossa ei ole pikkupyykille tarkoitettuja siivekkeitä.

Tarvitsisin myös astianpesukoneen, sellaisen minikokoisen jonka voi sijoittaa keittiötason päälle, jalkalampun eteiseen, pienen pöydän jonka ääressä ruokailla ja sitä varten vähintään kaksi jakkaraa, ja jonkinlainen pöytä asunnon keskelle siihen kohtaan jota kutsun olohuoneeksi. Oikeastaan asuntoni on yksiö joka on ikään kuin yksi iso huone jossa on iso parveke, keittokomero, syvennys jossa pidän sänkyäni, siivouskomero, vaatekaappi ja semmoinen isompi kaappi, ja kylpyhuone jossa on suihku ja pesukoneliitäntä. Tarvitsen myös uuden toimistotuolin, ja uusia pyyhkeitä. Onneksi on IKEA.

 

Kävin Horror Shopissa, jonka yhteydessä Tattoo Dungeon siis sijaitsee, Pärkele laittoi korvaani uuden renkaan.

 

Lähdin käymään Helsingissä, kävin Fredrikinkadun UFF- myymälässä tarkistamassa onko ihkuttamani vaatteet vielä paikallaan seuraavaa rahapäivää varten. Suurin osa oli, mutta sinistä Dirndl- mekkoa ei enää löytynyt. Ajattelin kuiteskin positiivisesti; nyt sentään säästin rahaa ja voin ostaa muitakin vaatteita.

 

Kävin Fredrikinkadun kirjakaupassa jonka nimeä en muista, siellä myytiin Jack Kerouac- pinssejä ja kerrassaan ihastuttavia muistikirjoja. Kävin myös Iso- Roobertinkadun UFF- myymälässä josta löytyi kans ihastuttavia vaatteita.

 

Illalla kun palasin suhteellisen myöhään kotiin, minun teki mieli katsoa jotain Netflixiltä mutta tarjontaa oli niin paljon ettei mikään oikein napannut. Katsoin pätkän elokuvaa <i>Mad Max 3: Beyond Thunderdome</i> ja <i>Uuden Sherlockin</i> erityisjaksoa <i>Karmiva morsian</i>, ja sitten pätkän <i>Doctor Who</i>:ta, mutta ei vaan sattunut hotsittamaan.

 

Heittäydyin oikein filosofiseksi ja mietin niitä fandomeja, jotka ovat eniten napanneet minua tähänastisen elämäni aikana. <i>Starlight Express- musikaali</i>, <i>Team Fortress 2</i>- peli, ja kaikki mikä liittyy <i>Transformers</i>- jatkumoon. Nyt olen iki- ihastunut <i>Doctor Who</i>- televisiosarjaan, mutta minulla on haikea tunne siitä että jonakin päivänä kyllästyn siihen niin kuin kyllästyin Transformers- fandomiin. Nyyhcis.

Sitten mietin milleniaalisukupolvea isovanhempina; omilla isovanhemmillamme on mahonkikaapeissa posliinifiguureja, meillä on jeesusteipillä kasattuja IKEA- kaappeja joissa on muovisia Gundam Wing- hahmoja, ja neulomme Spurdo Spärde- kuvioisia villapaitoja lapsillemme.

Vastaa