Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä en saanut sitten millään unta, vaikka olin ottanut iltalääkkeeni enkä ollut juonut kahvia kuin pari mukillista käydessäni äidilläni kylässä.

 

Syypää unettomuuteeni saattoi olla se että minulla oli ollut aika hauska päivä, Mireten kanssa Korkeasaaressa ja sen jälkeen vanhemmilla kylässä, ja olin vieläkin ihan täpinöissä, tai sitten se että saisin seuraavana päivänä rahaa enkä jännitykseltäni saanut unta.

 

Ihan vain ajankuluksi pesin kolme koneellista pyykkiä ja vein roskat.

Tein kasvo- ja niskajumppaa, katsoin Netflix- palvelusta Doctor Who– ja American Horror Story– televisiosarjoja, luin kirjoja ja neuloin.

 

Aamusella tarkistin nettipankista tilini saldon, olin saanut rahaa. Maksoin Linnanmäen Valokarnevaali- lipun, ja vastustin houkutusta tilata tavaraa Etsystä.

 

Menin parvekkeelle katselemaan tähtiä, siitä on pitkä aika kun viimeksi näin ne. Tunnistin Orionin vyön, mutten löytänyt Otavaa.

 

Kun en keksinyt enää ajankulua, menin aamupuotisnokosille.

Heräsin keskipäivällä kun kännykkäni soi, siellä oli Odessa joka kysyi voiko hän ja Eleclya tulla käymään ja tuoda koiransa samalla. Sanoin että he ovat tervetulleita.

 

Vartin päästä oveeni koputettiin, siellä oli Odessa ja hänen koiransa Kaapo, Eleclya ja hänen koiransa Hipsu, ja joku nuori nainen joka oli kuulemma Eleclyan koulutoveri.

 

Lähdimme yhdessä käymään kaupoissa. Kävin pankkiautomaatilla nostamassa rahaa ja ostin Odessalle valkosuklaa- Magnumin.

 

Kun he olivat lähteneet, ostin uuden Geepap- merkkisen päiväkirjan ja kaksi taikamustekynää.

 

Myöhemmin päivällä lähdin tapaamaan Kaisaa, olimme sopineet että tulisin hänen luokseen kyläilemään.

 

Matkustin junalla Helsingin puolelle, hän tuli hakemaan minut juna- asemalta.

Matkalla hänen kämpilleen tapasimme yhden hänen ystävistään ja juttelimme hänen kanssaan.

Kaisan luona juttelimme RuPaul’s Drag Race– televisiosarjasta. Joimme kahvia, laitoin omaani suklaan makuista kookosmaitoa, siitä tuli tavattoman hyvää.

 

Lähdimme kävelylle ja poikkesimme lähimmässä kauppakeskuksessa. Ilahduin huomatessani että sielläkin oli väliaikainen Finlayson- myymälä, olen jo suunnitellut mitä aion ostaa sieltä. Ja Hennes & Mauritzissa oli mahtava valikoima, parempi kuin Myyrmannissa ja Forumissa.

Flying Tiger oli myös mahtava paikka, sain monta hyvää ideaa mitä ostaa ystävilleni lahjoiksi, ja mitä hankkia Halloween- juhliini.

 

Käppäilimme takaisin Kaisalle, olin nimittäin unohtanut käsineeni sinne. Hain ne, ja sitten hän saattoi minut juna- asemalle.

 

Päätin matkustaa kehärataa pitkin Helsingin keskustaan, sieltä toisella junalla omille kotikulmille, jotta minulla olisi aikaa kirjoittaa päiväkirjaa.

 

Torstaiaamuna heräsin siihen että sohaisin kyynärpäälläni villalankakerän yöpöydältäni lattialle. Mielessäni välkähti täysin absurdi ajatus siitä, että kyseinen tapahtuma oli pahinta mitä voi tapahtua.

 

Nousin myöhemmin ja olin huonolla tuulella. Päätin lähteä käymään Lapinlahden Lähteessä jotta saisin edes jotain tekemistä.

Soitin Mellalle ja sovin että tulisin tänään käymään. Matkustin junalla keskustaan ja kävelin Baanaa pitkin Lapinlahteen.

 

Paikan päällä silitin yhden pöytäliinan, juttelin muiden kanssa, join kahvia ja söin pullaa. Poistuin huomattavasti paremmalla tuulella.

 

Kävelin Hietaniemen hautausmaan viertä ja olin suorastaan hämmästynyt kaikesta kauneudesta ympärilläni.

 

Kotiin palattuani lähdin saman tien kuntosalille. Jaksoin kävellä juoksumatolla vain seitsemäntoista minuutin verran, mutta jaksoin käyttää kaikkia kuntosalilaitteita enemmän kuin kaksikymmentä nostoa.

 

Pukuhuoneessa harhat kiusasivat minua taas, elin uudelleen muistoja yläasteen liikuntatunneilta. Jaksoin kuitenkin käydä suihkussa.

 

Kotiin palattuani oli jo pimeää. Laitoin tavarat paikoilleen, otin iltalääkkeet ja menin nukkumaan, ja tulin ajatelleeksi että olen viime yöt valvonut myöhään läppärin, älypuhelimen, päiväkirjan ja muun median kanssa.

 

Yöllä näin taas unia kesämökistä, ne tuntuivat hyvin todellisilta vaikka olivatkin absurdeja.

 

Kävin sosiaalitoimistossa tulostamassa pari kuittia tositteeksi siitä että olen maksanut lipun Nuorisoasuntosäätiön yksityistilaisuuteen Valokarnevaaleille, sen jälkeen tein toimeentulotukihakemuksen ihan vain kokeeksi, jos saisin ylimääräistä rahaa.

 

Lähdin tapaamaan äitiäni. Matkustin bussilla kotikotiin, perillä join hieman kahvia ja sain äidiltä rahaa.

 

Matkustin bussilla takaisin kotikulmille. Ostin kirjakaupasta uuden päiväkirjan ja apteekista pari huulirasvaa.

 

Lähdin tapaamaan Miretteä, olimme menossa Linnanmäen Valokarnevaaleille.

Matkustin junalla Helsinkiin ja tapasin Mireten vakituisessa tapaamispaikassamme.

 

Matkustimme ensin metrolla, sitten ratikalla Linnanmäelle, ja ehdimme paikalle juuri kun ovet avattiin.

 

Mireten ansiosta uskalsin käydä ”hurjissa” laitteissa, meillä oli aivan tajuttoman hauskaa! Kävimme ravintolassa syömässä kierreranskalaisia, saimme sopivasti energiaa ja lämpöä jatkaaksemme huvittelua.

 

Lähdimme vasta sulkemisaikaan, matkustimme bussilla keskustaan ja kävimme supermarketissa ostamassa ruokaa illaksi.

 

Menimme Mireten kämpille yöksi, laitoin mozzarellatikkuja ja juustomakaronivuokaa illalliseksi.

 

Seuraavana päivänä menimme minun luokseni, olimme siellä yötä.

 

Sunnuntaina hain polkupyöräni kirjaston nurkilta ja fillaroin kotikotiin tapaamaan porukoita.