Tänä aamuna älypuhelimeni herätyskello herätti minut kello puoli yhdeksältä aamulla, otin sen pois päältä ja jatkoin nukkumista. Laitoin sen soimaan kello puoli kymmeneltä aamulla.
En oikein viitsinyt nousta silloinkaan, mutta pakkohan se oli; ASPA- työntekijäni sijainen tulisi käymään kello puoli yksitoista ja siihen mennessä minun oli hankkiuduttava kotiin.

Otin aamulääkkeeni, pukeuduin mustiin housuihin ja harmaaseen The Ramones- fanipaitaan, pakkasin kimpsuni ja kampsuni, sanoin Miretelle heipat ja sitten vääntäydyin metroasemalle unenpöpperöisenä.

Matkustin metrolla rautatientorille, sieltä junalla Myyrmäkeen.
ASPA- työntekijäni sijainen odotti minua alaetuovella, päästin hänet kotiini, juttelimme niitä näitä ja hänen lähdettyään menin nukkumaan aamupuotisnokoset.
En tiedä mikä oli syynä, mutta puoliunessa minusta tuntui kuin joku olisi pulissut takaperoisia lauseita päässäni. Uneksin talvisesta Helsingistä ja käänteisestä Gorillaz- bändistä ja hopeisista kahvimukeista.

Heräsin keskipäivän aikoihin, kun kännykkäni soi. Siellä oli omahoitajani Saija psykiatrian poliklinikalta; hän kertoi että meillä olisi ollut tänään tapaaminen. En kyllä sitten ollenkaan muistanut että meillä olisi pitänyt olla sellainen.
Sovimme kuitenkin uuden ensi viikolle, ja sitten menin takaisin pötkölleni.

Myöhemmin päivällä gänä soi uudelleen, siellä oli äiti. Hän kertoi että hän lähtee isän kanssa kesälomamatkalle, ja että hän antaisi jokaperjantaisen rahan tänään. Sovimme että tapaisimme kello kahdelta iltapäivällä Myyrmannissa.
Se motivoi minut nousemaan, mutta en siltikään viitsinyt vaihtaa vaatteita ja peseytyä. Olin tietoinen siitä että silmäni pursusivat rähmää ja suutani ympäröivä iho oli lohkeillut vereslihalle.

Äiti antoikin 30 euroa, yleensä olen saanut 20 euroa. Menimme kävelemään kakkoskerrokseen, sitten tiemme erosivat.
Äiti kertoi että he olivat menossa Kokkolaan tapaamaan isäni mummoa, pyysin heitä sanomaan terveisiä. Haluaisin tavata isomummia itsekin, kun ei koskaan tiedä koska hänestä aika jättää.

Kotiin palattuani kävin vihdoinkin suihkussa, pesin kasvoni ja tukkani ja kroppani, huuhtelin shampoot silmistä, kuivateltuani laitoin tukkaani öljyseerumia ja rasvasin ihoni perusvoiteella. Taputtelin Apolar- reseptivoidetta huulieni ympärille.

Puin ylleni harmahtavan pinkin talonpoikaismekon jonka ostin asematunnelin Indian Bazaarista joskus vuonna päärynä. Sillä nimenomaisella hetkellä se suojasi viileältä säältä, peitti vartaloani sopivasti, eikä minun tarvinnut pukea erillistä yläosaa ja alaosaa.

Sain muuten jääkaappini toimimaan; siirsin sen omilla käsivoimillani paikoiltaan, laitoin töpselin seinään, ja ihme super, se alkoi taas hurista.

Päätin lähteä Helsinkiin. Myöhästyin bussista %&=, joten matkustin bussilla %/” Mellunmäkeen, sieltä metrolla Hakaniemeen. Matkalla soitin vakiokampaamooni Salon Piitaan, sovin että tulisin keskiviikkona leikauttamaan tukkani. Pyysin myös että saisin opiskelija- alennusta, eli siis kampaajaksi opiskeleva leikkaa tukkani, ja maksan vain puolet normaalista hinnasta.
(Tukkani on kasvanut polkkatukasta kaulan juurelle, ja siitä pitäisi leikata nelisen senttiä kuivia latvoja pois. Sen jälkeen annan sen taas kasvaa.)

Perillä Hakaniemessä käväisin siellä mainitsemassani laukkukaupassa, kysyin onko näyteikkunan Hello Kitty- reppu myynnissä. On kuulemma, ja kaiken huipuksi kymmenen prosentin alennuksessa. Päätin että tulisin ostamaan sen keskiviikkona.

Poikkesin myös paikallisessa UFF- myymälässä, ja olin onnesta soikea kun huomasin että heilläkin on vintage- osasto, jossa oli kaiken huipuksi aivan ihkuja vaatteita! Lisäsin ostoslistalleni valkoisen pitsimekon, joka on samanlainen kuin Jerry Spinellin ihkussa kirjassa Tähtityttö, jossa kyseinen nimihenkilö käyttää samanlaista mekkoa ensimmäisenä päivänään yläasteella. Päätin että ostaisin myös vaaleankeltaisen kesämekon ja siihen vaaleanpunaraidallisen esiliinamekon, jotta voin pukea ne päällekkäin sillä keltainen mekko on harsomaisen läpikuultava; en ole vilauttelijatyyppiä.

Matkustin metrolla Kamppiin, ja kävin kauppakeskuksen K- Supermarketissa ostamassa pullollisen ekologista hajunpoistosuihketta, sellainen tulee tarpeeseen sillä omassa kylpyhuoneessani haisee milloin millekin reiästä tulevalle eritteelle, pissalle ja paskalle ja oksennukselle ja kuukautisverelle, enkä arvosta sellaisia hajustettuja ilmanraikastimia.

Kävin Tigerissä ja ostin sieltä kolme pientä pussillista värikkäitä muovihelmiä. Teen niistä helminauhan, jota pidän edellä mainittujen keltaisen kesämekon ja pinkkiraidallisen esiliinan kanssa.

Kävin myös Suomalaisessa Kirjakaupassa ja olin pyörtyä ihastuksesta kun huomasin että siellä oli myynnissä uusia Geepap- päiväkirjoja, ainakin neljää uutta kansikuviota. Lisäsin nekin ostoslistalleni.

Matkustin bussilla ¤”! Martinlaaksoon, sieltä junalla Myyrmäkeen, ja palasin kotiin.

Pesin kaksi koneellista pyykkiä, rullasin maton ja vein sen parvekkeelle.

Huomaa että kuukautiset alkavat ensi viikolla, ne ovat suunnilleen vuoden ajan alkaneet joka kuun toinen viikko. Rintani ovat turvonneet ja arat, ja minua kiukuttaa aivan mielipuolisesti.

Päivän aikana oli satanut kaatamalla, mutta nyt ulkona paistaa iltainen aurinko.

Huomenna on tiistai. Normaalisti menisin vanhempieni luo, mutta he ovat matkalla. Luulen että hoidan viikkosiivouksen loppuun asti, ja menen sitten kuntosalille.