Kuukausi: heinäkuu 2016

En ymmärrä miksi olen herännyt viime viikon ajan joka aamu joskus kello kahden tai kuuden välillä virkeänä, kun joskus saatan nukkua yli keskipäivän ja olen silti väsynyt.

Onhan se rasittavaa herätä aikaisin, kun ei voi tehdä juuri mitään etteivät naapurit häiriinny. Voisinhan tietysti neuloa Äiti Teresa- peittoja varten neliöitä, lukea Sherlock Holmesin seikkailuista, tai katsoa Netflixiä.

 

Joka tapauksessa, perjantaiaamuna nousin kello viiden jälkeen, otin aamulääkkeet ja tarkistin nettipankista että olin saanut rahaa; siellähän ne Brysselin rahayksiköt makoilivat ja oikein naureskelivat minulle. Menin takaisin nukkumaan ja nousin kännykän herätyskellon soitua kello kymmeneltä, olin kylläkin jo silloin hereillä joten nouseminen ei tuottanut mitään vaikeuksia.

 

Peseydyin ja heitin päälleni yksinkertaisen mekon, ja lähdin käymään Myyrmannissa. Nostin automaatilta rahaa ja kävin ostamassa ruokaa ja hygieniatuotteita ja hieman namiskuukkelia, ainakin maitoa ja kaakaojauhetta ja putelin Nivea- kasvojenpesuainetta ja paketin sieniliinoja, sen ohella kahdet pohjalliset, yhden yksinkertaiset hiilikuituiset Converse- tennareihini, ja yhdet kumiset Scholl- pohjalliset buutseihini, sekä tuubin pikaliimaa jotta saisin viimeksi mainitut pohjalliset pysymään viimeksi mainituissa buutseissa. Onhan se nyt piru kun ne Scholl- pohjalliset olisivat juuri ihanteelliset buutseihin, mutta ne liukuvat aina paikoiltaan. Ei siihen auta muu kuin teollinen pikaliima. ¨

 

Palasin kotiin ja laitoin tavarat paikoilleen ja nautin hieman aamupalaa.

Kello oli siinä vaiheessa sen verran että minulla alkoi olla kiire; olin menossa ystäväni Eleclyan kanssa Helsinkiin katsomaan 3D- elokuvaa Liisan seikkailut Peilimaassa Kinopalatsiin, elokuva näytettäisiin kello yhdeltä iltapäivällä.

Matkustin kehärataa pitkin junalla Tikkurilaan, sieltä bussilla Eleclyan kotiseuduille jossa hän hyppäsi samaan bussiin. Matkustimme Aviapolikseen ja sieltä junalla Helsinkiin, ja jouduimme juoksemaan ehtiäksemme Kinopalatsiin. Onneksi ehdimme ja saimme revittyä huumoria tilanteesta. Ostimme kaksi lippua vakipaikoillemme keskiriville, ja yhden pänikän popcorneja jonka jaoimme.

 

En ole siis nähnyt ensimmäistä Tim Burtonin ohjaamaa Liisa Ihmemaassa– elokuvaa, mutta päätin varata sen kirjastopalvelusta DVD:llä. Tämänkertainen elokuva oli positiivinen yllätys, joten ensimmäinen elokuva on varmasti myös hyvä.

 

En oikeastaan olekaan niin vastarannankiiski kuin kuvittelin, 3D- elokuvat ovat ihan yhtä jees kuin vaikka 2D- versiotkin.

Tunsin sympatiaa Punaista Kuningatarta kohtaan, vaikka hän oli tarinan pahis. Andrew Scott, joka näytteli Jim Moriartya BBC:n Uusi Sherlock– sarjassa, oli myös karismaattinen mielisairaalan lääkärinä, vaikka hänellä oli vain ihan lyhyt rooli elokuvassa. Loppu oli myös mahtava, mutta en spoilaa sitä niille jotka eivät ole sitä vielä nähneet.

Bechdelin testi ei varsinaisesti toteutunut, mutta elokuvassa oli valtavasti naisenergiaa. Arvostin myös viittausta Michael Bayn Transformers– elokuvasarjaan.

 

Leffan jälkeen menimme Kiasmaan odottamaan Miretteä, ostin myymälästä postikortin.

Mireten saavuttua maksoin hänelle yhden velan sen jälkeen kun hän oli ostanut minulle Fiorellasta parin nilkkasukkia Pride- kulkuepäivänä, ja myöhemmin levyn Marabou- suklaata.

Sen jälkeen menimme käymään Kaisaniemen Fiorellassa ja Hakaniemen UFF:issa. Kyseisessä myymälässä on taas viikkoalennus, mikä yleensä harmittaa minua sillä kaikki parhaimmat vaatteet ovat myyty alta aikayksikön. Onneksi ensi viikolla myymälöihin tulee uudet valikoimat, aion mennä koluamaan kaikki vintage- vaatteita myyvät UFF- kaupat läpi.

 

Treffasimme myös Odessan kanssa, hän toi koiransa Kaapon paikalle. Menimme Mäkkäriin päivälliselle, kutsuin samalla Mireten yökylään luokseni.

 

Odessa ja Eleclya lähtivät muualle, minä ja Mirette kävimme Hakaniemen Basaarissa josta ostin oranssit pyöräilyshortsit. Kyseinen kauppa osallistui positiiviseksi yllätykseksi, löysin sieltä paljon upeita vaatteita.

 

Kävimme myös laukkukaupassa, löysin sieltä hienon repun jossa on paljon taskuja, se on myös sen verran uuden näköinen ettei se varmasti ihan heti hajoa niin kuin edellinen reppuni.

Lisäsin sen ostoslistalleni, pitäisi ostaa myös uusi lompakko ja korttikukkaro.

 

Lähdimme käymään Mireten kämpillä hakemassa hänen yökyläilytavaransa. Olimme valtavan hyvällä tuulella, nauroimme ja lauloimme ja huidoimme ja steppailimme.

 

Teimme hieman maakuntamatkailua, eli matkustimme metrolla Rastilaan ja sieltä bussilla Myyrmäkeen. Matkalla otimme kaveriselfieitä ja naureskelimme ”starter pack”- meemeille.

 

Perillä Myyrmäessä menin Mireten seuraksi Myyrmanniin kun hän osti hieman ruokaa, sitten menimme minun kämpilleni.

 

Perillä kotona liimasin ne kumiset Scholl- pohjalliset buutsieni pohjiin, ja lahjoitin tennarini ja ne hiilikuitupohjalliset Miretelle.

 

Vietimme illan surffaillen netissä, minä tilasin CDON- nettisivulta kaksi ladattavaa Scholl- jalkaraspia, yhden Miretelle synttärilahjaksi ja yhden minulle, Deadpool– elokuvan ”limited edition”- DVD:llä metallikansissa, ja pienen Disneyn prinsessa- figuurin.

Heräsin kello kolmen aikaan aamulla; tiesin etteivät rahat olisivat vielä rapsahtaneet pankkitililleni, joten jatkoin nukkumista.

 

Myöhemmin heräsin kello yhdeksältä, kävin ottamassa aamulääkkeet ja menin takaisin pötkölleni.

 

Nousin kello puoli yhdeltätoista, vääntäydyin ylös sängystä, puin päälleni kesämekon ja laitoin itseni freesimpään kuntoon. Tänään olisi ollut tukanpesupäivä, mutta päätin että kävisin suihkussa vasta illemmalla; nyt minulla oli kiire shoppaamaan.

 

Käynnistin läppärin ja kirjauduin nettipankkiin. Viikkorahat olivat rapsahtaneet tililleni, samaten kuin viiden euron edestä plussapisteitä.

 

Kävin Myyrmannissa nostamassa fyffet pankkiautomaatilta, sitten menin Iso- Myyriin käymään ompelimossa.

Olin vienyt sinne pinkin unelmaprinsessamekon ja violetin Dirndl- mekon, ensimmäistä piti leventää rinnustan kohdalta, toisesta piti ommella repeämä umpeen. Samalla kun maksoin, vein sinne sinisen Dirndl- mekon jota piti myös leventää, ja retro- tyylisen esiliinan josta piti ommella hame.

 

Kävin paikan päällä Tokmannissa ostamassa pyöräilyshortsit, ne ovat kesähelteillä kätevämmät kuin legginsit. Aion ostaa niitä useamman kappaleen.

Kävin Myyrmannin Citymarketissa ostamassa kaksi pakettia hammasväliharjoja, sekä suihkupullollisen ilmanraikastinta.

Kävin apteekissa ostamassa kaksi pakettia Ketipinor- reseptilääkettä, sekä kuusi pumppupullollista Aqualan Plus- perusvoidetta. Nyt minulla pitäisi olla lääkeasiat kondiksessa, eivätkä ne maksaneet kuin viisi euroa yhteensä, sillä minulla meni aika nopeasti alkuvuodesta lääkekorvauskatto umpeen ja nyt saan siis loppuvuoden ajan yhden lääkesatsin kahdella ja puolella eurolla per satsi.

Kävin myös juna- aseman viereisellä kirpputorilla ostamassa sellaisen taulun, jossa enkeli johdattaa kahta lasta risaisen sillan yli. Onhan se aika kitsch- henkinen, mutta se on tarkoitettu lahjaksi isoäidilleni jota menen morjenstamaan ensi kuussa.

 

Kotiin palattuani laitoin tavarat paikoilleen, ja sitten lähdin uudelleen ulos.

 

Matkustin junalla Helsinkiin, sieltä metrolla Hakaniemeen, ja kävin UFF- myymälässä. Siellä on tällä hetkellä viikkoalennus, mutta kaikki parhaimmat vaatteet olivat jo myyty päältä pois.

Ostin kuitenkin sellaisen 80- lukulaisen villapaidan, se maksoi vain kolme euroa. Sitten menin kulman taakse Ekoloon ja ostin neljä Humble Brush- hammasharjaa, kaksi valkoista ja kaksi sinistä isänmaallisessa hengessä, sen jälkeen matkustin metrolla keskustaan ja sieltä junalla Myyrmäkeen.

 

Perillä kotona huomasin saaneeni postissa ilmoituksen paketista. Lähdin hakemaan sitä, samalla postitin syntymäpäiväkortin Tavishille, ja pienen paketin Lokille.

Paketissa oli DVD- boksi jossa oli Doctor Who– televisiosarjan ensimmäiset kolme jaksoa William Hartnellin kaudelta.

 

Kotiin palattuani laitoin tavarat paikoilleen ja siivosin hieman; laitoin vaatteet pyykkikoriin, pakkailin tavaroitani mummolareissua varten, laitoin hernekeittoa illalliseksi, juttelin puhelimessa Suvicitan kanssa.

 

Tänään on Benedict Cumberbatchin 40- vuotissynttärit.

 

Heräsin aikaisin aamulla, joskus ennen kello kolmea siihen että polvitaipeissani oli taas se outo psykosomaattinen kipu. Menin kuumaan suihkuun helpottaakseni särkyä, ja otin muutaman rauhoittavan, enkä siltikään saanut unta.

 

Noustuani myöhemmin aamulla otin aamulääkkeet ja pukeuduin mustiin housuihin, ja valkoiseen teepaitaan jossa on kuva The Ramones- bändin Rocket To Russia- albumin kansikuvasta.

 

Nukuin aamupuotisnokoset ja heräsin varttia vaille yhdeltä.

Muistin että Myyrmannin Starbucksissa olisi kahvinmaistelutilaisuus, mutta se oli jo ohi kun ehdin sinne. Palasin kotiin nukkumaan ja laitoin älypuhelimeni herätyskellon soimaan varttia yli neljältä.

 

Noustuani menin uudelleen Starbucksiin, sain maisteltavaksi pienen kupin tummapaahtoista kahvia maidolla ja sokerilla. Ihan hyvältä se maistui, kahvia kuin kahvia.

 

Päätin lähteä urbaanille seikkailulle; junaan ehdittyäni tajusin hukanneeni matkakorttini, joten jäin Louhelan asemalla pois ja pengoin hysteerisesti laukkuani. Kuinkas ollakaan, matkakorttini olikin vyölaukussani.

Matkustin junalla Kannelmäkeen, ja siinä vaiheessa päätin jäädä pois. Kävelin Myyrmäkeen, olin niin unenpöpperössä että olin vähällä nukahtaa seisaalleni.

 

Kesäinen ilma tuoksui jäätelölle, aurinkovoiteelle, ja niittykukille.

Mietin että ollaan jo kesän ja koko vuoden puolivälissä. Niin se elämä vain kulkee eteenpäin.

 

En muista mitä puuhastelin iltapäivänä, mutta illemmalla kävin Myyrmannissa.

 

Tänään olisi ollut uimahallipäivä, mutten ollut jaksanut/viitsinyt mennä sinne.

 

Huomenna on tukanpesupäivä ja rahapäivä. Luulen etten käy heti aamulla suihkussa, minulla on niin kova kiire mennä shoppailemaan.

Ensi töikseni aion hakea paikatut vaatteeni vakituisesta ompelimosta ja vien kaksi muuta vaatetta korjattavaksi; siitä asti kun luin jostain paikallislehdestä ompelimon pitäjän haastattelun, olen alkanut viemään vaatteitani sinne korjattavaksi. Sitten kun olen hakenut nämä vaatteet, vien toiset kaksi vaatetta samalla reissulla.

Näin taas ihan pöhköjä unia, ja nousin joskus ennen puoli kymmentä aamulla. Se on melko aikaista minun mittapuussani, mutta minkäs teet kun ei nukuttanut enempää.

Otin aamulääkkeeni, kävin suihkussa, lätkin Aqualan- perusvoidetta iholle ja Dove- öljyseerumia tukkaani. En jaksanut harjata hampaitani, mutta tuskin ne yhdessä päivässä lahoavat.

Pukeuduin skottiruudulliseen hameeseen ja CupCake Cult- teepaitaan, jossa on kuva zombie- Pikachusta.

 

Kävin sossussa viemässä sinne Nordea- pankista saadun valtakirjan, jonka tarkoituksena on ilmoittaa välitystilistäni huolehtivalle sossutyöntekijälle että jokaviikkoiset tukeni maksetaan kyseiselle tilille Nordeaan.

Toivoisin kyllä niin että tämän viikon rahat maksetaan vanhalle tilille, enhän ole vielä edes saanut uuden tilin tunnuksia enkä Visa Electron- korttia, ne tulevat vasta perjantaina (kävin avaamassa tilin Nordeaan perjantaina ja minulle sanottiin että pankkitunnusläpyskä ja Visa Electron- läpyskä tulevat vasta viikon päästä siitä päivästä katsoen) tai milloin nyt viitsivät tulla. Perjantai on 22. päivä, silloin saan kuukausittaisen takuueläkkeen. Olen jo sopinut että menisin keksiviikkona leffaan ystäväni Hennan kanssa, en oikeastaan tässä vaiheessa voi muuta kuin toivoa että sossu tai pankki ei feidaa.

 

Päätin lähteä Häslinkiin tapaamaan Miretteä. Kello oli vasta puoli puolenpäivän, arvelin että oli vähän liian aikaista, mutta kun soitin hänelle ja kysyin saanko tulla käymään, hän sanoi että saan.

Perillä joimme yhdessä kaakaota, minä autoin häntä siivoamaan; tuuletimme, poimimme roskia ja lajittelimme ne kierrätykseen, laitoimme käyttötavarat parempaan järjestykseen, ja minä poimin Mirtsun vaatteita lattialta ja kysyin häneltä onko tämä pyykkiä vai mitä. Palkaksi sain valita yhden käsintehdyn jääkaappimagneetin, hän arveli että valitsisin pinkin Hello Kittyn mutta valitsinkin kirkkaanpunaisen jossa on keltainen tulppaani.

 

Lähdettyäni kotia päin ajattelin matkustaa bussilla Malmille, ja sieltä Jokerilinjalla Myyrmäkeen, mutta päätinkin vain matkustaa metrolla keskustaan ja sieltä Kehärataa pitkin Myyrmäkeen.

 

Perillä kotona huomasin saaneeni postia; puhelinlasku, sähkölasku, laajakaistalasku, ja hopeanvärinen kirjekuori jonka oli lähettänyt Vicki B., Facebook- ystävä Floridasta johon tutustuin erinäisissä BBC Sherlock/Benedict Cumberbatch- ryhmissä.

Kirjoitin laskuihin sossutyöntekijäni nimen, vien ne huomenna paikan päälle sossuun.

Avasin hopeanvärisen kirjekuoren, siellä oli photoshopattuja valokuvia ja taidekuvia BBC Sherlock– televisiosarjan kohtauksista ja näyttelijöistä. Heti kun olen ostanut lisää Washi- teippiä ja lakannut kiljumasta silkasta riemusta, aion teipata ne kollaasiseinälleni.

 

Laitoin älypuhelimeni lataukseen, sillä aikaa pesin kaksi koneellista pyykkiä, imuroin kotini lattian, puleerasin kylpyhuoneeni, jynssäsin pahimmat tahrat pois kirjoituspöydän pinnalta ja keittiön tasoilta, ja vein paperit & kartongit & pahvit & pienmetallit kierrätykseen kotipihani moolokkeihin ja samalla hain lakanat alakerran kuivaushuoneesta, viikkasin ne ja laitoin piirongin laatikkoon.

 

Myöhemmin illalla kun kännykkäni oli vihdoinkin täynnä latausta, kello oli jo kuusi illalla.

Lähdin käymään kirjastossa, sitten menin Myyrmanniin.

Kävin Citymarketissa ostamassa paketin Sunlight- saippuapaloja, pullon Erittäin Hieno Suomalainen- shampoota, pumppupullollisen hunajantuoksuista Palmolive- käsisaippuaa, ja sellaisen pumpputuubin jossa on raidallista AquaFresh- hammastahnaa.

Aion viedä nämä kyseiset hygieniatuotteet mummolaan sitten kun sinne elokuussa lähden; mummi elää pienellä vanhuuseläkkeellä, ja yleensä kun menen hänellä käymään, hänellä on täysin samat shampoot ja hammastahnat ja muut mitkä hänellä on ollut viime kerroillakin kun olin hänellä yökylässä.

Vaikka en itse tienaa sen enempää kuin mummikaan (minulla rahat vain riittää paremmin, sillä saan kerran viikossa noin satasen, sen sijaan että saisin kaikki rahat yhtenä isona köntsänä kerran kuussa, ja sossu maksaa peruslaskut eli sähkön, veden, kännykän, kotivakuutuksen, ja laajakaistan, ja asuntoni vuokran samaten), on ihan jees että auttelen häntä.

 

Ostin myös nimipäiväkortin Riikalle, tänään on Riikan nimipäivät. Ostin myös Marimekko- onnittelukortin Jimille, jolla oli synttärit viime viikon perjantaina, mutta parempi lähettää onnittelukortit myöhään kuin ei milloinkaan.

Ostin myös ruåtsinkielisen Hello Kitty- lehden, ihan vain siksi että siinä tuli mukana ihkuja tarroja ja sellainen Hello Kitty- mallinen peltirasia. Aion ostaa myöhemmin toisen mokoman ja lähettää sen ystävälleni Zoyalle, hän arvostaa Hello Kittyä yhtä paljon kuin minä.

Ostin myös Maybelline- merkkisen, Art Pop- sarjaan kuuluvan, Lemon Zap- sitruunanmakuisen huulirasvan kosmetiikkalaukkuuni. Minulla pitää aina olla kolme huulirasvaa; yksi kosmetiikkalaukussa, yksi yöpöydän laatikossa, ja yksi kylpyhuoneessa. Minulla oli aiemmin Maybelline- merkin Dr. Rescue- huulirasva, mutta jouduin heittämään sen mäkeen koska se oli mentolinmakuinen, eikä ihoni siedä kirpsakkaa mentolia vaikka kestänkin esimerkiksi piparminttuteetä tai -karkkeja.

Kävin myös Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa vaaleanpunaisen taikamustekynän, ja viisi ensimmäisen luokan postimerkkiä.

 

Kotiin palattuani laitoin mummolaan vietävät hygieniatuotteet matkalaukkuuni, olen alkanut jo pakkailla tavaroitani elokuista mummolareissua varten.

Kirjoitin Riikan nimipäiväkorttiin lähettäjän ja saajan osoitteet ja onnittelut, laitoin siihen postimerkin ja Priority- tarran, sitten lähdin viemään sitä postilaatikolle.

 

Huomenna minulla on uimahallipäivä, onneksi Myyrmäen urheilutalon uimahalli on taas auennut kesätauolta. Toivottavasti jaksan uida enemmän kuin sata metriä, ja viipyä saunassa enemmän kuin vartin.

Ajattelin myös mennä Myyrmannin Starbucks- kahvilaan, siellä on ilmainen kahvinmaistelutilaisuus.

Tämä päivä oli huomattavasti parempi kuin eilinen.

 

Näin unta jossa hengailin kaikkien lähimpien ystävieni kanssa; Mirette, Suvicita, Pinkki, Tintti, Emppi, ja Elyseé olivat ne jotka muistan tavanneeni kyseisessä unessa. Olimme asematunnelissa ja minulla oli ahdistuskohtaus, muut lohduttivat minua mutta olin niin paniikissa että rynnistin pienen lasitavaramyymälän halki kuin innostunut sonni ja rikoin kaiken mikä eteen sattui, puhtaasti vahingossa. Yritin sovittaa tekoni ja ehdottaa myyjälle (joka näytti aivan Silent Hill– elokuvan Christabellalta) oli hyvin tyly minua kohtaan.

Toisessa unessa minä ja edellä mainitsemani ystäväni kasvatimme siivet ja lensimme jonnekin lumiseen aarniometsään protestoimaan hakkuita metsäisessä osassa, ja öljynporausta lumisessa osassa.

Toisessa unessa paras ystäväni Suvicita ehdotti että menisimme yhdessä Oulussa järjestettäviin bileisiin, jotka järjesti joku nuorten sosialistien liitto. Minä siihen, että mieluiten menen Naantaliin, kunhan saan selville sijaitseeko Naantali Saharan hiekkadyyneillä vai Siperian tundralla.

 

Minulla on sellainen muistikuva että heräsin aikaisin aamulla ja katsoin älypuhelintani, joka oli latautumassa yöpöydälläni. Se oli 01:90 aamulla, vasta noustuani tajusin että eihän se niin voi olla. Minulla oli myös tunne siitä että nousin seisomaan sänkyni päällä ja mietin mitä freudilaista näkemässäni lasinrikkomisunessa oli.

 

Heräsin myöhemmin siihen että molemmissa jaloissani oli nilkoissa, pohkeissa, reisien takaosassa ja perskankuissa outo jäytävä kipu. Se ei voinut olla kuukautiskipua, sillä kuukautiseni olivat jo tältä kuulta ohi. Eikä se voinut myöskään olla niitä kramppeja joita saan polvitaipeisiini jos otan iltaisin rauhoittavia.

 

Noustuani kello oli kymmenen aamulla. Otin aamulääkkeet, kävin vielä pitkäkseni puoleksi tunniksi. Noustuani tepastelin asunnossani edes takaisin ilman vaatteita, söin Nutellaa suoraan purkista haarukalla sillä kaikki lusikat olivat pesussa, ja räpyttelin käsivarsiani ja pölläyttelin hiuksiani, olin hyvällä tuulella.

 

Kävin suihkussa ja jynssäsin itseni päästä varpaisiin.

Pukeuduin auringonkukankeltaiseen puuvillapuseroon, sen päälle laitoin sitruunankeltaisen kesämekon, ja sitten harjasin hampaani.

Olen ottanut tavakseni harjata hammasvälini sellaisilla kertakäyttöisillä miniharjoilla, tänään sattui niin hassusti että harja katkesi ja sen pää jäi poskihampaideni väliin jumiin mutta sen sai tökkimällä irti. Sitten harjasin hampaani ja sitten käytin suuvettä. Olen myös ajatellut hankkia ”kielenkaapimen” Ruohonjuuri- ekomarketista, niin sitten suuni on pussauskunnossa.

Päätin vaihtaa vaatteeni, puin päälleni pinkin sinikukkaisen Dirndl- mekon ja sen alle musta- violetti- vaakaraidallisen puseron.

 

Joskus puolen päivän aikaan lähdin käymään WeeGeen taidemuseossa. En ole käynyt siellä ainakaan puoleentoista vuoteen, joten nyt oli hyvä tilaisuus.

 

Matkustin bussilla Kamppiin, sieltä bussilla Espooseen ja jäin pois WeeGeen pysäkillä.

WeeGee on siisti mesta; siellä on kellomuseo (suosikkejani ovat Pokémon- rannekellot ja ihmisruumiin malliset kaappikellot), historiamuseo (suosikkini on palanen villamammutin taljaa), lelumuseo (siellä on vaihtuva näyttely, tällä hetkellä aiheena on retro- henkinen sirkus ja PEZ- annostelijat), ja sitten ihan perus taidemuseo jossa on maalauksia, veistoksia, ja installaatioita, samassa rakennuksessa on myös kahvila- ravintola ja kauppa.

Käytyäni matkustin samalla bussilla takaisin Kamppiin, käppäilin ympäriinsä ja sitten matkustin junalla Myyrmäkeen.

Junassa oli pariskunta joka yritti rauhoitella lapsiaan soittamalla älypuhelimelta lastenlauluja, joku vanhempi rouva kommentoi kuinka nykyään lapsilla pitää olla huvitusta kellon ympäri eivätkä he pärjää tylsyyden kanssa.

Matkalla soitin Miretelle ja ehdotin että tapaisimme huomenna, menisimme yhdessä shoppailemaan ja maksaisin hänelle kymmenen euron velkani; hän oli Pride- viikolla ostanut minulle parin sukkia, ja edellisellä viikolla levyn suklaata.

 

Perillä Myyrmäessä äitini soitti minulle, sovimme että tapaisimme tänään.

Myöhemmin kun tapasin äitini, hän antoi minulle kymmenen euroa. Kävimme Jyskissä ja Clas Ohlsonilla, juttelimme millaisia muistoja meille tuli mieleen eri tuotteista.

 

Käydessämme Citymarketissa osuimme keskelle perhekriisiä, siis ei omaamme.

Kyseessä oli joku täysi- ikäinen mies, joka vaati äitiään ostamaan hänelle Zootropolis– DVD:n ja kun hän kieltäytyi, mies alkoi parkumaan kurkku suorana. Hän oli ilmeisesti lapsen tasolla. Minua ahdisti kuulla huutoa niin kuin eilen Amos Andersonin museossa. Ymmärsin kuitenkin että ihmisparka oli ehkä vammautunut, eihän hän voinut sille mitään.

 

Minä ostin litran maitoa ja pari Frezza Moccaa. Harmi kun enää ei myydä minttusuklaan makuista Frezzaa, se oli suosikkiani.

 

Menin suoraan kotiini, surffailin netissä ja kirjoitin blogia ja sitten lähdin käymään Myyrmannissa laatimassa tämän viikon ostoslistaa.

 

Kotiin palattuani Suvicita soitti minulle, sovimme että hän tulisi huomenna messiin minun ja Mireten kanssa, kenties menisimme Horror Shoppiin kolmisteen.

 

Huomenna minulle siis tulee viikkorahat niin kuin joka keskiviikko. Aiempina viikkoina olen saanut hieman enemmän kuin 80 euroa, sillä sosiaalitoimiston välitystilille siirrettiin takautuvat asumistuet kahdelta kuukaudelta. Toivottavasti saan huomennakin enemmän rahaa.

Riippuen siitä mihin aikaan jaksan pungertaa ylös sängystä, menen heti ostamaan Cubus- myymälästä rintsikat ja legginsit, sitten menen Citymarkettiin ostamaan viikon perusruuat.

Aion maksaa Miretelle kymmenen euroa, ja jos rahaa jää jäljelle niin menen hänen ja Suvicitan kanssa shoppailemaan.

Aiomme käydä myös Horror Shopissa, ja käymme varmaan jossain syömässä. Jossain vaiheessa pitäisi myös mennä kuntosalille, olen lintsannut sieltä tarpeeksi pitkään.

En ole päivittänyt vähään aikaan mielipahastani johtuen; minulla on joka kuukausi aivan helvetilliset PMS- oireet, minusta tulee masentunut melkein itsetuhoisuuden partaalle, ja niin raivostunut että olen melkein psykoosissa.

Kuukautiskupin käyttö on myös raivostuttavaa, aina on hilkulla saako sen sisään ja saako sen ulos. Ostin joskus vuonna nakki ja muusi läpikuultavan Lunette- kupin ja leikkasin siitä antennin pois, olen päättänyt ostaa uuden; mieluusti violetin, sillä se ei kellastu, enkä leikkaa siitä antennia pois.

 

Nukuin viime yön sohvasängyssäni, sillä en ollut jaksanut laittaa viikonlopun aikana puhtaita lakanoita sänkyyni.

Näin aika todentuntuista unta, jossa olin kotikotona omassa huoneessani. Hetken luulin jo olevani siellä, mutta sitten heräsin omasta sängystäni.

Näin myös aika ikäviä painajaisia, ketutti jo valmiiksi kun heräsi.

 

Noustuani otin aamulääkkeet, pesin rähmät silmistä ja rasvasin kasvoni, pukeuduin ja söin aamupalaksi Nutella- levitettä suoraan purkista.

 

Minulla oli tänään omahoitajan tapaaminen psykiatrian poliklinikalla, se piristi minua hieman.

Olin tietoinen siitä etten ollut käynyt suihkussa moneen päivään, ja äänenikin kuulosti jotenkin painuneelta.

 

Tapaamisen jälkeen menin vessaan tekemään kasvolihasharjoituksia, eli siis vääntelin naamaani.

 

Torilla tapasin äitini, söimme yhdessä rasiallisen vadelmia.

 

Menin kotiin, myöhemmin päivällä ASPA- työntekijäni Kaarina tuli käymään.

Juttelimme eri asioista samalla kun tiskasin astioita. Olen pitkän aikaa toivonut että minulla olisi astianpesukone, on tylsää sutia astioita likavedessä kun ne eivät tunnu siitä puhtaammaksi tulevan.

 

Kaarinan lähdettyä keitin lounaaksi pussipastaa, vuohenjuustolla ja rucolalla maustettua. Sen jälkeen imuroin asuntoni lattian ja lähdin uimaan.

 

Myyrmäen uimahalli on juuri nyt suljettu, joten matkustin bussilla Martinlaaksoon ja kävin Martinlaakson uimahallissa. Siinä vaiheessa harhat alkoivat taas kiusaamaan minua, en jaksanut uida kuin kolme altaanmittaa ja olla saunassa vaan puoli minuuttia.

 

Matkustin bussilla Myyrmäkeen, vietyäni uimaromppeeni kotiin päätin lähteä käymään Amos Andersonin taidemuseossa.

 

Matkustelin junalla Helsinkiin, siinä vaiheessa oli alkanut sataa vettä ja minulla oli ”härökohtaus”; verensokerini meni niin matalalle, että reagoin siihen sekä fyysisesti (polvet tärisivät, hampaat kalisivat, silmät seisoivat päässä) ja psyykkisesti (koin että kaikki ympärilläni uhkasi minua, että kohta räjähtäisin kappaleiksi).

 

Museokäynti kyllä piristi minua. Poistuttuani kävin Forumin Alepassa ostamassa Milky Way- patukan saadakseni verensokerini nousemaan.

 

Tarkoitukseni oli matkustaa junalla Myyrmäkeen, mutta junalla oli seisokki, joten matkustin metrolla Rastilaan ja sieltä bussilla Myyrmäkeen.

 

Kun vihdoin ja viimein olin kotona, onnistuin pesemään kaksi koneellista pyykkiä, viemään roskat, ja viemään sekä maton että sijauspatjan ulos tomutettavaksi, laittamaan puhtaat lakanat sänkyyni, ja peseytymään iltalääkkeiden jälkeen.

 

Tulin miettineeksi että tämä päivä oli hyvä juuri siksi että sain tehtyä niin paljon; siivosin, urheilin, kävin museossa, ja olin sosiaalinen.

Tänä aamuna älypuhelimeni herätyskello herätti minut kello puoli yhdeksältä aamulla, otin sen pois päältä ja jatkoin nukkumista. Laitoin sen soimaan kello puoli kymmeneltä aamulla.
En oikein viitsinyt nousta silloinkaan, mutta pakkohan se oli; ASPA- työntekijäni sijainen tulisi käymään kello puoli yksitoista ja siihen mennessä minun oli hankkiuduttava kotiin.

Otin aamulääkkeeni, pukeuduin mustiin housuihin ja harmaaseen The Ramones- fanipaitaan, pakkasin kimpsuni ja kampsuni, sanoin Miretelle heipat ja sitten vääntäydyin metroasemalle unenpöpperöisenä.

Matkustin metrolla rautatientorille, sieltä junalla Myyrmäkeen.
ASPA- työntekijäni sijainen odotti minua alaetuovella, päästin hänet kotiini, juttelimme niitä näitä ja hänen lähdettyään menin nukkumaan aamupuotisnokoset.
En tiedä mikä oli syynä, mutta puoliunessa minusta tuntui kuin joku olisi pulissut takaperoisia lauseita päässäni. Uneksin talvisesta Helsingistä ja käänteisestä Gorillaz- bändistä ja hopeisista kahvimukeista.

Heräsin keskipäivän aikoihin, kun kännykkäni soi. Siellä oli omahoitajani Saija psykiatrian poliklinikalta; hän kertoi että meillä olisi ollut tänään tapaaminen. En kyllä sitten ollenkaan muistanut että meillä olisi pitänyt olla sellainen.
Sovimme kuitenkin uuden ensi viikolle, ja sitten menin takaisin pötkölleni.

Myöhemmin päivällä gänä soi uudelleen, siellä oli äiti. Hän kertoi että hän lähtee isän kanssa kesälomamatkalle, ja että hän antaisi jokaperjantaisen rahan tänään. Sovimme että tapaisimme kello kahdelta iltapäivällä Myyrmannissa.
Se motivoi minut nousemaan, mutta en siltikään viitsinyt vaihtaa vaatteita ja peseytyä. Olin tietoinen siitä että silmäni pursusivat rähmää ja suutani ympäröivä iho oli lohkeillut vereslihalle.

Äiti antoikin 30 euroa, yleensä olen saanut 20 euroa. Menimme kävelemään kakkoskerrokseen, sitten tiemme erosivat.
Äiti kertoi että he olivat menossa Kokkolaan tapaamaan isäni mummoa, pyysin heitä sanomaan terveisiä. Haluaisin tavata isomummia itsekin, kun ei koskaan tiedä koska hänestä aika jättää.

Kotiin palattuani kävin vihdoinkin suihkussa, pesin kasvoni ja tukkani ja kroppani, huuhtelin shampoot silmistä, kuivateltuani laitoin tukkaani öljyseerumia ja rasvasin ihoni perusvoiteella. Taputtelin Apolar- reseptivoidetta huulieni ympärille.

Puin ylleni harmahtavan pinkin talonpoikaismekon jonka ostin asematunnelin Indian Bazaarista joskus vuonna päärynä. Sillä nimenomaisella hetkellä se suojasi viileältä säältä, peitti vartaloani sopivasti, eikä minun tarvinnut pukea erillistä yläosaa ja alaosaa.

Sain muuten jääkaappini toimimaan; siirsin sen omilla käsivoimillani paikoiltaan, laitoin töpselin seinään, ja ihme super, se alkoi taas hurista.

Päätin lähteä Helsinkiin. Myöhästyin bussista %&=, joten matkustin bussilla %/” Mellunmäkeen, sieltä metrolla Hakaniemeen. Matkalla soitin vakiokampaamooni Salon Piitaan, sovin että tulisin keskiviikkona leikauttamaan tukkani. Pyysin myös että saisin opiskelija- alennusta, eli siis kampaajaksi opiskeleva leikkaa tukkani, ja maksan vain puolet normaalista hinnasta.
(Tukkani on kasvanut polkkatukasta kaulan juurelle, ja siitä pitäisi leikata nelisen senttiä kuivia latvoja pois. Sen jälkeen annan sen taas kasvaa.)

Perillä Hakaniemessä käväisin siellä mainitsemassani laukkukaupassa, kysyin onko näyteikkunan Hello Kitty- reppu myynnissä. On kuulemma, ja kaiken huipuksi kymmenen prosentin alennuksessa. Päätin että tulisin ostamaan sen keskiviikkona.

Poikkesin myös paikallisessa UFF- myymälässä, ja olin onnesta soikea kun huomasin että heilläkin on vintage- osasto, jossa oli kaiken huipuksi aivan ihkuja vaatteita! Lisäsin ostoslistalleni valkoisen pitsimekon, joka on samanlainen kuin Jerry Spinellin ihkussa kirjassa Tähtityttö, jossa kyseinen nimihenkilö käyttää samanlaista mekkoa ensimmäisenä päivänään yläasteella. Päätin että ostaisin myös vaaleankeltaisen kesämekon ja siihen vaaleanpunaraidallisen esiliinamekon, jotta voin pukea ne päällekkäin sillä keltainen mekko on harsomaisen läpikuultava; en ole vilauttelijatyyppiä.

Matkustin metrolla Kamppiin, ja kävin kauppakeskuksen K- Supermarketissa ostamassa pullollisen ekologista hajunpoistosuihketta, sellainen tulee tarpeeseen sillä omassa kylpyhuoneessani haisee milloin millekin reiästä tulevalle eritteelle, pissalle ja paskalle ja oksennukselle ja kuukautisverelle, enkä arvosta sellaisia hajustettuja ilmanraikastimia.

Kävin Tigerissä ja ostin sieltä kolme pientä pussillista värikkäitä muovihelmiä. Teen niistä helminauhan, jota pidän edellä mainittujen keltaisen kesämekon ja pinkkiraidallisen esiliinan kanssa.

Kävin myös Suomalaisessa Kirjakaupassa ja olin pyörtyä ihastuksesta kun huomasin että siellä oli myynnissä uusia Geepap- päiväkirjoja, ainakin neljää uutta kansikuviota. Lisäsin nekin ostoslistalleni.

Matkustin bussilla ¤”! Martinlaaksoon, sieltä junalla Myyrmäkeen, ja palasin kotiin.

Pesin kaksi koneellista pyykkiä, rullasin maton ja vein sen parvekkeelle.

Huomaa että kuukautiset alkavat ensi viikolla, ne ovat suunnilleen vuoden ajan alkaneet joka kuun toinen viikko. Rintani ovat turvonneet ja arat, ja minua kiukuttaa aivan mielipuolisesti.

Päivän aikana oli satanut kaatamalla, mutta nyt ulkona paistaa iltainen aurinko.

Huomenna on tiistai. Normaalisti menisin vanhempieni luo, mutta he ovat matkalla. Luulen että hoidan viikkosiivouksen loppuun asti, ja menen sitten kuntosalille.

Eilisiltana kun ystäväni Elyseé ja Samuli tulivat käymään, annoin Elyseélle kaksi lahjaa jotka minun oli tarkoitus lähettää postissa hänelle; vaaleanpunainen japanilaistyylinen aamutakki, sekä hiusharja jossa on sievän piirretyn tytön kuva ja teksti ”Glamour Girl”.

 

He lähtivät aikaisin aamulla, minä jäin vielä nukkumaan siihen asti kunnes äiti soitti. Olimme sopineet että tapaisin hänet tänään, hän antaisi minulle rahaa Pride- festivaalia varten.

Nousin, otin aamulääkkeet, pukeuduin ruskeaan kirjailtuun Dirndl- mekkoon ja siihen sopivaan oranssi- musta- raidalliseen puseroon.

Tapasimme Myyrmannissa, äiti antoi minulle 25 euroa, kävelimme kakkoskerroksessa; minulle jäi niin hyvä mieli, että tunsin tämän hetken muuttuvan ydinmuistoksi.

 

Kun oli tarkoitus lähteä Helsinkiin, I- junan lähtöaikaa siirrettiin neljä kertaa. Saavuin hiukan myöhässä, mutta Mirette ei pahastunut.

Käppäilimme Senaatintorille, josta marssi siis lähti. Meillä oli hauskaa, tunsin yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikkien eri ikäisten, rotuisten, sukupuolisten ihmisten kanssa, mutta hauskinta oli ehdottomasti se saarnamies joka huuteli epätoivoisesti ”Jesus saves! Believe in Jesus!”

 

Kulkue päättyi puistoon Kiasman edustalle. Istuimme nurmikolle syömään aprikooseja, sitten menimme Postitalon Supermarkettiin ostamaan safkaa; purkki vadelmahilloa, tiu kananmunia, kilo taloussokeria lettujen paistoa varten, ja paljon suklaata.

 

Matkustimme minun kämpilleni, laitoin kasan pyykkiä koneeseen ja aloin vatkaamaan munia. Täytyy todeta että minulla on jonkinlainen viha- rakkaus- suhde lettujen paistamiseen; sain jauhoja mekolleni, taikinasta tuli paakkuista, eikä letuista tullut mitään, kun apuna oli vain sisustuskaupasta ostettu sydämenmuotoinen paistinpannu.

Heitin sekä taikinan että paistinpannun mäkeen, ja käytyäni suihkussa vaihdoin päälleni Zombie- teepaidan ja mustat housut.

Tiskasin kolmen viikon tiskit, ja käteni olivat märät vaikka minulla oli ollut kumihanskat.

 

Kurjuuksien kukkuraksi jääkaappi- pakastimeni oli sammunut. Soitin huoltonaiselle, hän kertoi olevansa juuri sillä hetkellä puistossa ottamassa aurinkoa, ja palaisi asiaan vasta maanantaina.

 

Pelastava enkeli Mirette ehdotti että ottaisin ruokani mukaan ja tulisin hänelle yökylään, hänen jääkaappinsa ainakin toimi.

 

Pakkasin juustot, kananmunat, maidot ja voit, sen ohella täytetyn dosetin, päiväkirjan, vaihtovaatteet, läppärin, nettitikun, kännykkälaturin, ja lukemiseksi jättikirjan Sherlock Holmesin kootut seikkailut.

 

Matkustimme junalla Helsinkiin, sieltä metrolla Herttoniemeen.

Mireten kämpässä ihkutin hänen sisustustaitojaan.

 

Laitoin ruokatarvikkeeni hänen jääkaappiinsa, katselimme jalkapalloa televisiosta, illalla kävin viilentymissuihkussa, sitten olikin aika mennä nukkumaan.

Kesäkuun viimeisenä keskiviikkona olin niin kiukkupussi, että jouduin nielemään melkein kokonaisen foliolaudallisen rauhoittavia enkä siltikään saanut unta.

Heräsin joskus aamuyöstä siihen että polvitaipeitani särki oudosti, se on juuri rauhoittavien yliannostuksen sivuvaikutus.

Taivuttelin ja jännittelin polviani, nukuin eri asennoissa, enkä siltikään saanut tuskaista oloani helpotettua. Kävin kuumassa suihkussa, ja kipu hävisi.

 

Nukuin sinä päivänä kello kuuteen asti illalla, se on varmaankin ennätys.

Kävin pikaisesti suihkussa, puin mekon päälle, ja kävin Myyrmannin Citymarketissa ostamassa suklaalevyn, sitten palasin kotiin ja kuuntelin Painajainen Ennen Joulua– elokuvan soundtrackia Spotify- palvelussa.

 

Perjantai oli huomattavasti parempi päivä.

Aamulla näin mukavia unia, petyin herättyäni kun tajusin että ne olivatkin vain unia. Minun piti nousta aikaisin, sillä olin menossa morjenstamaan äitiäni niin kuin joka perjantai.

Kuinka ollakaan, olin juuri käppäilemässä bussipysäkille kun tapasin äitini. Matkustimme yhdessä kotikonnuille, äiti antoi minulle rahaa ja kahvia ja sellaisia Gifflar- kanelipullia joissa on sellaista ihkua suklaamömmöä sisällä.

Kauaa en kuitenkaan ehtinyt viipyä, olin menossa tapaamaan ystävääni Miretteä. Koska oli kuukauden ensimmäinen perjantai, Kiasmaan ja Luonnontieteelliseen museoon olisi molempiin ilmainen sisäänpääsy.

 

Matkustin junalla Helsinkiin, Mirette odotti minua Kiasmassa.

Olen oikeastaan nähnyt tämänhetkiset näyttelyt moneen otteeseen, mutta ystävän kanssa oli mukavaa. Otimme paljon kuvia toisistamme, ja taideteoksista (Kiasmassa on sallittua ottaa kuvia omaan ei- kaupalliseen käyttöön), Mirette otti kuvia järjestelmäkamerallaan ja minä Lumiallani josta alkoi olla akku lopussa.

 

Kävimme Luonnontieteellisessä museossa, jossa en ole käynyt ainakaan puoleentoista vuoteen. Suosikkejani olivat hylkeet, linnut, apinat, kengurut, lumiluola, maailmankaikkeuden eri kehitysvaiheet… Se oli hyvin opettavaista.

 

Kävimme Forumin kauppakeskuksen Arnold’s- kahvilassa, ostin kylmäsavulohibagelin ja lasillisen sitruunamehua hiukoon ja janoon.

Kyseisen raflan työntekijät ovat tulleet tutuiksi, vaihdoimme kuulumisia ja naureskelimme.

 

Päätimme että kävisimme myös Lasten Museossa, joka sijaitsee Sederholmin talossa Senaatintorin laidalla.

Kävimme myös matkamuistomyymälässä, ja Globe Hopen myymälässä.

 

Museoreissun jälkeen sovimme, että menisimme huomenna Helsinki Pride- marssille.

 

Siinä vaiheessa lähdimme molemmat kotiin; matkustimme metrolla Itäkeskukseen, jossa Mirette jäi pois, minä jatkoin Mellunmäkeen ja matkustin sieltä bussilla Myyrmäkeen.

 

Matkalla ystäväni Elyseé soitti minulle ja kysyi saako hän tulla yökyläilemään Samulin kanssa. Sanoin että he saavat tulla, minulla oli ollut jo ikävä häntä.